index.php

Perintö- ja lahjaveron lakkautus – Suomalaisten mahdollisuus vaurastua

Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys vanhempien velvollisuudesta kasvattaa lapsensa hyvin ja pitää heistä huolta. Vanhemmuuden ihanne on ollut, ja on edelleen, antaa seuraavalle sukupolvelle mahdollisimman hyvät edellytykset parempaan sekä itsenäisempään elämään. Tuo tavoite on niin tärkeä, että suomalaisten oikeutta sekä mahdollisuuksia sen toteuttamiseen tulee vahvistaa: Meidän pitää lopettaa perintö- ja lahjavero.

Kaikilla on oikeus vaurauteen ja itsenäisyyteen

USEIMMAT SUOMALAISET tekevät työtä, sijoittavat ja säästävät oman hyvinvointinsa takaamiseksi. Toinen merkittävä motiivi varallisuuden keräämiseen on mahdollisuus tukea lastensa ja lastenlastensa hyvinvointia perintöä jättämällä. Tällainen ajattelu on vanhemmalta samanlaista huolenpitoa kuin kasvatus, joka opettaa rehellisyyttä, ahkeruutta, empatiaa, oma-aloitteisuutta ja muita hyveitä.

Varallisuuden periytyminen ei pelkästään anna uudelle sukupolvelle parempia lähtökohtia hyvään elämään. Se myös kasvattaa kansallista varallisuutta antaen suomalaisille mahdollisuuden ylläpitää sivistys- ja hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Ilman varallisuutta emme pysty saavuttamaan tärkeitä tavoitteitamme kuten ympäristökriisien ratkaisua, kaikkien suomalaisten hyvinvoinnin lisäämistä tai kehitysmaiden ihmisten auttamista.

Julkinen keskustelu suomalaisten hyvinvoinnin edellytyksistä keskittyy paljolti yhteiskunnallisten instituutioiden, kuten neuvoloiden, päiväkotien, koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän merkityksen korostamiseen. Vaikka ne puolustavat paikkaansa suomalaisten elämänlaadun ja mahdollisuuksien tasa-arvon takaajina, tekee valtava tulonsiirtojärjestelmä meistä kiistatta hyvin riippuvaisia julkisesta sektorista.

Tätä riippuvuussuhdetta käytetään myös aktiivisesti perusteluna julkishallinnon vaikutusvallan jatkuvalle tiukentamiselle. Esimerkiksi Suomen tiukkaa päihdepolitiikkaa on vuosikymmenet perusteltu tarpeella vähentää julkiselle sektorillemme aiheutuvia kuluja. Monessa kunnassa jopa uuden omakotitalon katon värin tai kallistuskulman vapaa valitseminen koetaan niin isoksi riskiksi, että asiasta on päädytty määräämään jo kaavoitusvaiheessa. Näitä esimerkkejä voisi jatkaa liian pitkään.

Olemmekin ajautuneet noidankehään, jossa jatkuvasti itse itseään tärkeämmäksi tekevä julkinen sektori verottaa suomalaisia, tehden meistä köyhempiä ja samalla entistä riippuvaisempia verorahoillamme kustannetuista julkisista palveluista. Edunsaajien ja tulonsiirtojen määrästä johtuen kyseisen noidankehän katkaiseminen on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Politiikassa tämä näkyy selkeimmin poliitikkojen epäterveinä kannustimina – vaalien alla puolueiden on helpompi kerätä ääniä lupaamalla jopa epärealistisia määriä tulonsiirtoja, kuin myymällä äänestäjille niukkuutta. Näin julkishallinto laajenee ja ihmiset tulevat siitä entistä riippuvaisemmiksi. Tällöin ihminen on myös alttiimpi ajattelemaan, että omista vapauksista luopuminen on haitan arvoista, kunhan vastineeksi saadaan taas uusi lupaus palveluiden ja tulonsiirtojen kasvamisesta.

Vapautuminen edellä mainituista riippuvuussuhteista on tehtävissä vain antamalla kaikille mahdollisuus vaurastua.

Aatteellisesta suuntautumisesta huolimatta suurin osa suomalaisista myös tavoittelee tuota päämäärää, tietoisesti tai tietämättään.

Vaikka pidämme koulutuksen ja julkisen terveydenhuollon kaltaisia instituutioita tärkeinä, harva meistä kieltäytyisi taloudellisesta riippumattomuudesta ja sen mukanaan tuomasta vapaudesta. Ahkeran työnteon lisäksi pelkästään lottoon, arpoihin ja muihin rahapeleihin käytetyt summat kielivät suomalaisten salaisesta toiveesta vaurastua ja olla entistä itsenäisempiä.

Tarve todelliselle itsenäisyydelle ja riippumattomuudelle on myös inhimillisesti perusteltua. Aikuiseksi kasvamiseen kuuluu vähittäinen irrottautuminen vanhempien käskyvallasta. Hyvin harva meistä haluaa tulla varsinkaan aikuisena riippuvaiseksi muiden hyväntahtoisuudesta tai sosiaaliturvasta, vaan tyypillisesti ihmiset tarttuvat mahdollisuuksiin elää omalla työllään. Tämän hetken kysytyimmissä työpaikoissa työntekijän luovuuden annetaan kukoistaa autonomian ja henkilökohtaisen vastuun mahdollistamana.

Jatkuva pyrkimys emansipaatioon valtiosta ei siis ole pelkästään aatteellisesti perusteltua, vaan myös inhimillistä ja moraalisesti oikeutettua. Tätä tavoitetta tukee parhaiten vaurastuminen, jonka monesti mahdollistaa perheenjäsenten välinen ylisukupolvinen työ, perinnön jättäminen ja periminen.

Niinpä perintö- ja lahjaverosta on luovuttava, jotta kaikille suomalaisille saadaan annettua paremmat mahdollisuudet vaurastua. Ihan kaikille.

Suomalainen suomalaista vastaan

MEIDÄN SUOMALAISTEN pitäisi lähtökohtaisesti tukea toisiamme sen sijaan, että yrittäisimme jarruttaa toistemme menestystä tässä globalisoituvassa maailmassa. Toinen toisillemme keksimät veromuodot estävät meitä vaurastumasta ja näin jarruttavat niin yksilökohtaisen hyvinvoinnin lisääntymistä kuin yhteiskunnallistakin kehitystä.

Yhtenä vaurastumiskehityksen esteenä on perintö- ja lahjavero. Veropoliittisessa keskustelussa läheisiltä saatua varallisuutta tunnutaan ajattelevan ylimääräisenä ja ihmisiä eriarvoistavana epäoikeudenmukaisuuden symbolina. Todellisuudessa se on vanhempien lapsilleen säästämää investointipääomaa, jonka hallittu kasvattaminen hyödyttää pitkällä aikavälillä perijän lisäksi myös muuta yhteiskuntaa.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisilla on länsimaisen hyvinvointiyhteiskunnan jäseniksi verrattain vähän varallisuutta ja paljon velkaa. Huonosti suunniteltu verotus on estänyt suomalaisia vaurastumasta tavalla, johon verrokkimaiden kansalaisille on annettu mahdollisuus.

Kokonaisvarallisuudessa ja sen kehityksessä Suomi jää jälkeen niin pohjoismaista kuin monista muista Euroopan maista (Taulukko 1).

Taulukko 1. Suomessa kokonaisvarallisuuden vertailutaso sekä varallisuuden kasvu on jäämässä jälkeen moniin Euroopan maihin nähden. (Lähde: Credit Suisse Global Wealth Report 2019)

MEIDÄN SUOMALAISTEN pitäisi kannustaa toisiamme menestymään ja iloita vilpittömästi toistemme onnistumisista. Sellaisessa ilmapiirissä kasvaa yksilöitä, jotka tukevat toinen toistaan ja arvostavat toistensa menestystä, ahkeruutta ja kekseliäisyyttä. Ihmisiä, jotka ymmärtävät, että niin oma kuin toistenkin vaurastuminen hyödyttää meitä kaikkia, koko yhteiskuntaamme.

Ansiotonta tuloa?

PERINTÖ- JA LAHJAVEROKESKUSTELUSSA yleisesti kuultu lausahdus on, että perinnöt ja lahjat ovat ansiotta saatua tuloa. Väite sisältää erikoisen implikaation, jonka mukaan lapsista on vanhemmilleen ja perheelleen vain haittaa – tai ei ainakaan mitään hyötyä. Suurimmalle osalle vanhemmista lapset kuitenkin lienevät yksi tärkeimmistä ahkeruuteen motivoivista tekijöistä. Useimmissa perheissä lapset myös osallistuvat omalla työpanoksellaan esimerkiksi perheyrityksen toimintaan tai muihin perheen talouden ylläpitoon vaikuttaviin askareisiin.

Muutenkaan valtiovallalla ei voi olla tarpeeksi tietoa kunkin perinnön ansiottomaksi tai ansiolliseksi julistamiseen.

Ja jos perinnön tai lahjan näennäistä ansiottomuutta käytetään argumenttina perintö- ja lahjaverotuksen puolesta, niin on muistettava, että tämän veromuodon tuotto valtiolle on myös ansiotonta.

Yksilönvapauden ja itsenäisyyden arvoa korostavalle liberaalille demokratialle on valtava uskottavuusongelma, jos oman jälkikasvun rahallinen tukeminen pitää erikseen perustella, mutta sen estävää verotusta ei. Perintö- ja lahjaveron oikeutus ei siis ole niin kestävällä pohjalla kuin julkisesta keskustelusta saattaisi kuvitella.

Sittenkin huono veromuoto?

PERINTÖ- JA LAHJAVEROA puolletaan myös taloudelliseen tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja valtiontalouteen liittyvillä argumenteilla. Sen väitetään aiheuttavan suhteellisen vähän haittaa kansantaloudelle, pienentävän tuloeroja sekä rankaisevan pääosin maksukykyisintä kansanosaa.

Entä, jos mikään näistä väitteistä ei olisi totta? Entä, jos perintö- ja lahjaverosta luopuminen johtaisikin suomalaisten vaurastumiseen, tuloerojen pienentymiseen, kansantalouden vahvistumiseen, verojärjestelmän selkeytymiseen ja parempaan alueelliseen tasa-arvoon.

Haemme tutkimus- ja sisältöjohtajaa

Tutkimus- ja sisältöjohtaja asettuu liberalaisten tunnettuun joukkoon yksilönvapauden, vapaan yrittäjyyden, vapaiden markkinoiden ja vapaan kansalaisyhteiskunnan edistäjänä. Emme alistu konsensukseen ja suhtaudumme ennakkoluulottomasti paremman huomisen rakentamiseen. Esitämme ratkaisuja; marinan jätämme muille.

Tutkimus- ja sisältöjohtajana työnkuvaasi kuuluvat ajatuspajan sisällön tuottaminen ja tarvittavan tutkimusmateriaalin hankkiminen sekä niihin liittyvien projektien ja yhteistyösuhteiden hallinta. Edustat Liberaa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Olet hakemamme henkilö, jos olet inhimillinen ja tarkkanäköinen ajattelija, hyvä kirjoittaja ja innostava esiintyjä. Ymmärrät yhteiskunnallisten oivalluksien päälle sekä arvostat todennettavaa tietoa. Tulet hyvin erilaisten ihmisten kanssa toimeen, kannat vastuuta ja osaat saattaa asioita maaliin.

Ison plussan saat kansantalouden ymmärtämisestä, myönteisestä suhtautumisesta teknologiaan ja kehitykseen, yrittäjähenkisyydestä, innovatiivisuudesta ja kielitaidosta.

Toivomme sinulta monipuolista työkokemusta. Koulutuksen osalta arvostamme niin tohtoreita kuin elämänkoulun käyneitä. Olemme ensisijassa kiinnostuneita ajatuksistasi ja siitä mitä voimme yhdessä tehdä.

Tarjoamme sinulle virikkeellisen työpaikan Suomen ainoassa itsenäisessä ajatuspajassa. Aloitusajankohta on neuvoteltavissa.

Hakemukset palkkatoiveineen sekä ansioluetteloineen voi lähettää 14.6.2019 klo 16 mennessä osoitteeseen elina.lepomaki@libera.fi.

Kysymyksiin vastaa hallituksen puheenjohtaja Elina Lepomäki (045 144 4114).

Nykyinen toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen siirtyy kesällä uusiin tehtäviin. Liberassa tehdään lähiviikkoina organisaatiomuutoksia. Muutoksista ja Kiesiläisen uusista haasteista tiedotetaan myöhemmin.


Libera on vuonna 2011 perustettu puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa.

Toimintamme koostuu julkaisu- ja tiedotustoiminnasta, tutkimuksesta ja runsaista yhteiskunnallisista kannanotoista. Liberan tunnusmerkkinä on alusta asti ollut avoin ja kansantajuinen keskustelu.

Libera on yleishyödyllinen ja toiminnallinen säätiö. Rahoituksemme on yksityistä. Lahjoittajamme koostuvat yksityishenkilöistä, säätiöistä ja yrityksistä. Libera ei vastaanota julkista rahoitusta eikä tee konsulttitoimeksiantoja. Merkittävä osa Liberan vaikuttavuudesta syntyy vapaaehtoistyönä.

Jan Nygrenin puheenvuoro ruotsalaisen NATO-option tarpeesta

Veronika Víchován puhe Kremlin Watch-ohjelmasta (englanniksi)

Yleinen tasapaino – saamaton yritystukityöryhmä

Miksi yritystukityöryhmä ei onnistunut karsimaan yritystukia? Liberan Podcastissa kysymykseen on vastaamassa kansanedustaja Antero Vartia.

Yleinen tasapaino – demarien liberaalivähemmistö

Liberan Yleinen tasapaino -podcastissa Mikko Kiesiläisen vieraana SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Skinnari on jäänyt omassa puolueessaan liberaaliin vähemmistöön. Podcastissa hän pohtii liberaalin ajattelun sijaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja sosialidemokraattisessa puolueessa.

Yleinen tasapaino – alkoholilaki

Alkoholilaki saatiin vuosien valmistelun jälkeen maaliin. Vaikka laki ei ole erityisen radikaali muutos aikaisempaan, sen valmistelussa ja läpimenosta käytiin aikamoinen kädenvääntö. Yleinen tasapaino-podcastin vieras Sinuhe Wallinheimo kertoo väännöistä hallituskumppaneiden ja virkamiesten kanssa. Keskustelua vetää Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen

LiberaTube – Työ

LiberaTube – Naisten vapaus Suomessa

LiberaTube – Suomen tyhmät lait

Mikko Kiesiläinen on Liberan uusi toiminnanjohtaja

Kauppatieteiden maisteri Mikko Kiesiläinen on valittu ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajaksi.
Kiesiläinen siirtyy tehtävään HYY Yhtymän liiketoimintajohtajan tehtävästä.

Aiemmin hän on työskennellyt liiketoiminnan kehittämisen parissa mm. McKinseyn konsulttina ja sijoitusammattilaisena Intera Partnersilla. Liberan toiminnanjohtajana hän aloittaa tammikuussa 2018.

Mikko on opiskellut kauppatieteitä London School of Economicsissa ja Yorkin yliopistossa. Toiminnanjohtajana Mikko vastaa Liberan tutkimuksesta, sisällöstä ja taloudesta sekä johtaa tämän lisäksi ajatuspajan muuta toimintaa. Toivotamme Mikon lämpimästi tervetulleeksi Liberaan!

Liberan edellinen toiminnanjohtaja VTT Heikki Pursiainen on siirtynyt Must Read -mediapalveluun sisältöjohtajaksi. Toivomme Heikille menestystä uuteen työhön ja kiitämme mitä parhaimmasta yhteistyöstä!

 

Ajatuspaja Libera hakee toiminnanjohtajaa

Ajatuspaja Libera hakee toiminnanjohtajaa 1.11.2017 alkaen. Nykyinen toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen siirtyy osakkaaksi uuteen, vasta perustettavaan yritykseen. Pursiainen jatkaa yhteistyötä Liberan kanssa liittymällä Liberan verkostoon.

 

  • Kiitän Heikkiä loistavasta yhteistyöstä näiden kahden ja puolen vuoden aikana. Liberasta on ennenkin siirrytty yrittäjiksi. Se on erittäin kunnioitettava valinta ja toivotankin parasta onnea uudelle. Heikkiä inspiroivampaa työkaveria on vaikea kuvitella, sanoo Liberan hallituksen puheenjohtaja Elina Lepomäki.

 

  • Libera on ollut elämäni toistaiseksi hauskin työpaikka. Kannustan viisaita, monipuolisten taustojen ihmisiä hakemaan toiminnanjohtajan työhön. Paikkaa koskevissa asioissa vastaan mielelläni kysymyksiin ja haluan jatkossakin olla osa Liberan ajatuskapasiteettia, toteaa Heikki Pursiainen.

 

Libera on tänään julkaissut avoimen hakuilmoituksen uuden toiminnanjohtajan löytämiseksi.

Hakuaika on 6.10. saakka. Ilmoitus löytyy täältä.

Yleinen tasapaino – kausaalipodi

Talousteoria-podcastin huippusuosion innoittamana Liberan podcastissa keskustellaan taas taloustieteestä!

Aiheena on tällä kertaa empiirinen taloustiede ja erityisesti kausaalipäättely.

Kausaalipäättelyllä tarkoitetaan yhteiskunnallisten syy-seuraussuhteiden tutkimusta. Siis tutkimusta, joka menee korrelaatioiden tuolle puolen. Tutkimusta, jolla pyritään selvittämään, mikä aiheuttaa yhteiskunnassa mitäkin.

Liberan Heikki Pursiaisen vieraina ovat johtava tutkija Matti Sarvimäki ja tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen VATTista.

Vieraat vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Mitä syy-yhteyspäättely on? Mihin syy-sitä tarvitaan? Mitä ovat satunnaiskokeet? Miten voidaan päätellä syy-seuraussuhteita, kun kokeiden järjestäminen ei ole mahdollista? Mikä ihme on kontrafaktuaali?

Kuuntele Liberan Yleinen tasapaino -kausaalipodi, viihdy ja viisastu!

Yleinen tasapaino – lukukausimaksut

Lukukausimaksut yliopistoon!

Tätä mieltä ovat ETLAn tutkimusjohtaja Niku Määttänen sekä Helsingin yliopiston entinen kansleri Kari Raivio.

Miksi maksuton yliopisto on huono juttu? Kuinka suuret maksujen pitäisi olla? Pitäisikö Suomessa olla yliopistomarkkinat? Mitä tutkimustieto sanoo? Näitä kysymyksiä vieraiden kanssa pohtimassa on Liberan Heikki Pursiainen.

Viron entinen presidentti Toomas Ilves liittyy Liberan hallitukseen

Libera-säätiön hallitus on tiistaina 25.4.2017 vuosikokouksessaan päättänyt kokoonpanostaan.

Hallituksen uusi jäsen on Stanfordin yliopiston vieraileva tutkija Toomas Hendrik Ilves.

Hallituksen puheenjohtaja Elina Lepomäki toivottaa Toomas Ilveksen lämpimästi tervetulleeksi Liberan hallitukseen.

– Ilves on arvostettu ja laajasti verkostoitunut keskustelija, joka luottaa kansalaisyhteiskunnan ja avoimen debatin voimaan. Ilveksen hallitusjäsenyys vahvistaa Liberan ääntä liberaalin länsimaisen demokratian puolustajana Suomessa ja kansainvälisesti.

Ilves on toiminut Viron ulkoministerinä vuosina 1996-1998 ja kansanedustajana 1999-2002. Vuonna 2004 hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi ja ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajaksi.

Hän toimi Viron presidenttinä vuosina 2006-2016. Poliittisella urallaan Ilves edusti viimeiseksi Viron sosiaalidemokraattista puoluetta. Vuoden alusta hän on toiminut vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa Yhdysvalloissa. Ilves on tunnettu digitalisaation edistäjä ja kansainvälisten turvallisuuskysymysten asiantuntija.

– On kunnia olla edistämässä Suomen ja Itämeren alueen liberaalin demokratian jatkokehitystä. Liberalla on vankka asema suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toivon tuovani ajatuspajan toimintaan mukaan myös kansainvälisen äänen, toteaa Ilves.

Toomas Hendrik Ilveksen englanninkielinen ansioluettelo

Suvi-Anne Siimes on eronnut säätiön hallituksesta omasta pyynnöstään.

– Olemme iloisia, että Suvi-Anne ehti olla mukana Liberan hallituksessa vajaan vuoden. Haluan kiittää Suvi-Annea erinomaisesta yhteistyöstä ja olen vakuuttunut, että se jatkuu tulevaisuudessa muilla foorumeilla, sanoo Lepomäki
.

Hallituksessa jatkavat Paul Lillrank, Kristina Pentti-von Walzel, Henrikki Tikkanen, Matti Vuoria ja Tatu Ylönen. Säätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa Elina Lepomäki ja varapuheenjohtajana Björn Wahlroos.

Libera-säätiön ja ajatuspajan toimintakertomus vuodelta 2016

Säätiön perustehtävänä on edistää ja tukea yksilönvapauden periaatteita ja arvoja, vapaata yhteiskuntaa, vapaata yrittäjyyttä ja vapaita markkinoita. Libera on toiminnallinen säätiö.

Toimintavuoden aikana tuotettiin seuraavat julkaisut:

Lisäksi järjestettiin viisi yleisötilaisuutta.

Säätiön toiminnan kulut tilikaudella olivat 208 693,14 euroa, joista henkilöstökulujen osuus oli 132 230,99 euroa. Henkilöstökulut koostuivat toiminnanjohtajan ja operatiivisen johtajan palkoista. Säätiö sai yksityisinä lahjoituksina 190 462,00 euroa.

Säätiön hallitukseen kuuluivat Elina Lepomäki puheenjohtajana, Björn Wahlroos varapuheenjohtajana sekä jäseninä Paul Lillrank, Kristina Pentti‐von Walzel, Suvi‐Anne Siimes, Henrikki Tikkanen, Matti Vuoria ja Tatu Ylönen.

Säätiön toiminnanjohtajana toimi Heikki Pursiainen ja operatiivisena johtajana Lasse Pipinen.

Kilpailu: Tehdäänkö täällä mitään ilman julkista tukea?

Ajatuspaja Libera julistaa kilpailun, jossa etsitään merkittävää yhteiskunnallista toimijaa, joka ei saa julkista rahoitusta. Toimija voi olla yritys, yhdistys, tapahtuma, oppilaitos, osuuskunta tai yhteisö, oikeastaan ihan mikä tahansa edes jossakin vakiintunut taho. Joissakin tapauksissa hyväksymme jopa yksityishenkilön.

Ainoa vaatimus on, että kohde toimii ilman julkista rahoitusta. Toiminnan täytyy siis perustua kokonaan vapaaehtoistyöhön, yksityiseen varainhankintaan tai liiketaloudelliseen kannattavuuteen.

Haluamme kilpailun avulla kysyä tehdäänkö Suomessa mitään, joka ei tavalla tai toisella saisi julkista rahoitusta.

Jos tiedät tai edes epäilet saattavasi tietää vaatimukset täyttävän toimijan, ilmoita siitä meille. Paras ehdotus palkitaan pullolla kohtuuhintaista samppanjaa. Tämä siis ehdolla, etteivät viranomaiset estä näin epäilyttävien palkintojen jakamista.

Jos raadin hyväksymää ehdotusta ei löydy, juomme samppanjan itse.

Voittanut taho ja sen ilmiantanut henkilö saavat myös upean kunniakirjan.

Emme odota runsaasti vastauksia, joten jos sinulla on ehdokas, voittomahdollisuutesi ovat varsin hyvät. Ellei sinulla ole ehdotuksia, voit sen sijaan lahjoittaa Liberalle vaikka kympin, tai mikset vaikka satastakin. Otamme vastaan myös tonneja.

 KILPAILUN SÄÄNNÖT

Kilpailu julkaistaan ”Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa” raportin yhteydessä. Tutustu kilpailun taustoihin painamalla nappulaa.

KILPAILUN TAUSTAA

Pormestaripodcast

Ajatuspaja Liberan kuntavaalipodcastissa ei keskusteltu ympäripyöreistä arvokysymyksistä tai maakuntauudistuksesta, vaan kuntien tehtävistä. Syvälliseen keskusteluun Heikki Pursiaisen kanssa osallistuivat pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (Vihr.) sekä Jan Vapaavuori (Kok.). Pursiainen oli ehdokkaiden kanssa eri mieltä lähes kaikesta. Kuuntele itse.

Ohessa videokysymykset, joissa ehdokkailta kysyttiin ”mikä on Helsingissä maailman parasta vuonna 2030?”

Yleinen tasapaino – verot

Veroista, verotuksesta ja yritysveroista keskustelemassa Liberan toiminnanjohtajan Heikki Pursiaisen kanssa VATTin tutkimusjohtaja Essi Eerola ja lakiasiaintoimisto Boreniuksen osakas Janne Juusela.

Liberatube – perustuslailliset kysymykset kirkkaammin esiin myös verotuksessa!