index.php

Hyvän yhteiskunnan rakennuspalikat hukassa?

Hyvän yhteiskunnan rakennuspalikat muodostuvat demokratiaperiaatteesta, vallitsevan oikeusjärjestyksen tunnistettavuudesta ja pätevyydestä sekä yhteiskunnassa vallitsevasta luottamuksesta. Nämä ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita rakennettaessa toimivan yhteiskunnan hallintajärjestelmiä. Rakenteellisen muutoksen yksipuolinen korostaminen vähentää ihmisten välistä luottamusta ja heikentää luovuutta ja tehokkuutta. Olennaisinta on luottamuksen rakentaminen ihmisiin eikä rakenteisiin. (lisää…)

Euroopan unionin tulee perustua oikeusjärjestykseen

Euroopan unionin ”gallialaisessa kylässä” on edelleen rauhatonta, vaikka yksittäiset sankarit ovat tehneet urotöitä ja olisi pienen juhlan aika. Ilmassa leijuva budjettineuvotteluiden jälkihöyry sekä naapurusten arvojen erikuntaisuus pitävät tunnelmaa yllä. Vaikka hetkellisesti saavutetussa sovussa tuoksuu tärkeiden tilastojen tuottamat positiivisen makeat aromit, siinä on läsnä myös epäluuloisuus.

Taikajuoman valmistamisen ja oodien laulannan sijaan yhteisön olisi syytä hiljentyä pohtimaan tietäjän ja hänen kollegoidensa ajatuksia veljellisen yhteiselon rakenteista ja peruspilareista. EU on edelleen sopimushybridi, vaikkakin toisen maailmansodan jälkeisestä valtiosopimussekamelskasta on varovaisesti arvioiden tullut enemmän konfederaatiomainen – valtioiden liitto. Tapahtunut rakennemuutos viestittää eurooppalaisen demokratia-aspektin kehittymistä, mutta ei vastaa riittävästi sen haasteisiin. Demokratian edellytys ja sen turva on oikeusjärjestyksessä. (lisää…)

Minne matka, lähidemokratia?

Suomalaista kunnallishallintoa arvostetaan kansainvälisesti. Sitä on pidetty esimerkkinä vahvasta riippumattomasta itsehallinnollisesta mallista, jossa kunnan omat asiat eivät ole lainsäätäjän määrättävissä. Euroopan unionissakin on hyvän hallinnon määreiden, kuten kansanvallan ja päätöksenteon läheisyyden, mahdollistama osallistuminen nähty kiinteästi liittyvän ja toteutuvan juuri kunnallishallinnossa. Suomella olisi siis mahdollisuus edistää eurooppalaisen kansanvaltaisen järjestyksen kehittämistä.

Miksi sitten vallitsevaa kuntarakenteen uudistusta kuvaa paremminkin hallitusvetoinen yritystoiminnan konserniohjaus, jossa tuotannontekijöitä järjestellään demokratialle vierain keinoin? (lisää…)