Apteekkikeskustelun käännekohta

Apteekkikeskustelun käännekohta

”Nykyinen apteekkien lupa- ja hintajärjestelmä on kallis kuluttajille, tuottaa kohtuutonta etua muutamille apteekkiluvan haltijoille ja on epäreilu alalle haluavia kohtaan.

Suomessa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myöntää apteekkilupia tarveharkinnan perusteella. Apteekkarilla voi olla ainoastaan yksi lupa kerrallaan, ja se on aina kunta- tai kunnanosakohtainen.

Käytännössä lupia tulee haettavaksi, kun apteekkia pyörittänyt apteekkari jää eläkkeelle tai saa toisen luvan paremmalta paikalta. Kilpailua apteekkien välillä ei ole, sillä lupajärjestelmä pitää huolen siitä, että apteekit sijaitsevat riittävän etäällä toisistaan. Lisäksi hinnat on säädetty täsmälleen samoiksi koko maassa.

Kilpailun puute apteekkitoimialalla on kallista kuluttajille. Vuonna 2012 julkaistun norjalaisen tutkimuksen mukaan lääkkeiden hinnat apteekeissa olivat Suomessa 12 prosenttia kalliimmat kuin Ruotsissa ja 25 prosenttia kalliimmat kuin Norjassa. Näin siitä huolimatta, että Suomessa on Pohjoismaiden alhaisimmat lääkkeiden tukkuhinnat.”

Näillä sanoilla aloitimme Antero Vartian kanssa yhteisen mielipidekirjoituksen kesällä 2015, joka käynnisti osaltamme tähän päivään asti jatkuneen kampanjan, jonka tavoitteena on tuoda kilpailua apteekkimarkkinalle.

Kilpailu kannustaa toiminnan tehostamiseen. Tästä syystä Norja päätti sallia apteekkien kilpailun 2001 ja Ruotsi seurasi perästä 2009. Tehostamisen tarpeesta kertoo, että Suomessa 50 euroa maksavasta lääkkeestä jää apteekkarille käteen 11,2 euroa kun Ruotsissa vastaava luku on 5,5 euroa.

Syksyllä 2015 jatkoimme Vartian kanssa keskustelua julkaisemalla raportin, jossa laskimme että jos kilpailun sallimisella lääkkeiden hinnat laskisivat samalla tasolle kuin Ruotsissa säästöt olisivat noin 87 miljoonaa euroa vuodessa. Säästöt jakaantuisivat lääkkeiden ostajille eli sairaille ihmisille ja veronmaksajille, sillä valtio maksaa kelakorvausten kautta yli puolet kaikista lääkemenoista.

Suomi-Areenan apteekkipaneeli herätti suuren yleisön mielenkiinnon

Vuoden 2015 Suomi-Areenan osallistuin vain katsojana, mutta siellä sain idean apteekkiaiheisesta paneelista seuraavalle vuodelle. Suomi-Areenan haasteena on, että liian harvassa paneelissa ollaan aidosti eri mieltä. Tässä kohtaa tiesin, että Apteekkariliiton kanssa saataisiin hyvä debatti aikaiseksi.

Anteron lupauduttua tulemaan panelistiksi, Apteekkariliiton oli vaikea kieltäytyä kutsusta. Kun minulla oli panelistit kasassa soitin Suomi-Areenan järjestäjille ja pyysin mahdollisuutta pitää paneelin.

Ensimmäinen vastaus oli kiinnostunut, mutta yllättynyt: “Meillä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yksityishenkilön järjestämää paneelia.” Hetken harkinnan jälkeen Suomi-Areena lupasi järjestää paneelille tilaa, jos järjestäjäksi löytyisi jokin virallisempi taho kuin herra Kiesiläinen. Tähän tehtävään löytyi pienen etsinnän jälkeen Kuluttajaliitto.

Tuosta paneelista tuli eräänlainen käännekohta apteekkeja koskevassa keskustelussa. Paneelin aikana käytetyt puheenvuorot ja lavasteet nousivat iltapäivälehtien otsikoihin.

“Oikeastaan syyt sille, miksi Apteekkariliitto käyttää tällaista kieltä, ovat siinä että heillä ei ole päteviä argumentteja tälle nykytilalle, jota tulisi muuttaa. Puhutaan hyvin pienestä asiasta. Siitä että apteekkien määrää ei enää säädeltäisi, vaan jos joku täyttää nämä nykyiset kriteerit, saa perustaa apteekin. Ja toinen on se, että lääkkeiden kiinteä hinta muutettaisiin vain kattohinnaksi, jotta kilpailu lääkkeiden hinnalla olisi mahdollista” kommentoi Antero Vartia paneelin jälkeen.

Kampanjointimme on jatkunut pian neljä vuotta ja sinä aikana keskustelu apteekkien ympärillä on selvästi muuttunut. Entistä useampi kyseenalaistaa tämän nykyisen järjestelmän joka tuo apteekkareille keskimäärin yli 300 000 euron tienestit. Järjestelmä ei kuitenkaan ole muuttunut lainkaan. Näyttää siltä, että edes pienimpiä uudistuksia ei saada tällä hallituskaudella aikaiseksi.

 

Videolta löytyy kooste SuomiAreenan apteekkipaneelista

 

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Apteekkikeskustelun käännekohta

  1. Juho Leppänen sanoo:

    Mikään voitto tai palkka ei ole kenellekään kohtuuton. Kysy vaikka.

    Valtiollisen sääntelyn nimenomainen tarkoitus on tarjota jollekin taholle ilmainen lounas. Tuo lounas otetaan jonkun toisen lautaselta. Aina. Eikä sitä edes tarjota sellaisenaan. Vain minimin mukaan; vain se mitä jää, kun jakajan palkkio on otettu päältä.

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Taksikyydin hinta sen kuin nousee uudistuksen jälkeen niin en luotta tässäkään asiassa Kiesiläisen kirjoitukseen .

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa