EU-komissio ottaa Suomen työmarkkinakartellin tutkittavakseen

EU-komissio ottaa Suomen työmarkkinakartellin tutkittavakseen

Suomessa yleissitovuutta käytetään kilpailun rajoittamiseen

Tapa, jolla työehtosopimusten yleissitovuus on toteutettu Suomessa, on EU:n sisämarkkinasääntöjen vastainen. Yleissitovuus sinänsä on mahdollista toteuttaa EU-sääntöjen mukaisesti. Tästä esimerkkinä on sisämarkkinoiden pelisääntöihin sitoutunut Norja, jonka yleissitovuudesta voi lukea lisää täältä.

Suomessa yleissitovuutta käytetään tällä hetkellä väärin kilpailun rajoittamiseen. Järjestäytyneet työnantajat voivat rajoittaa paikallisen sopimisen koskemaan vain järjestäytyneille yrityksille. Se mahdollistaa kartellimaisen toiminnan työnantajärjestöjen jäsenille.

Liberan kantelussa käytetään esimerkkinä Teknologiateollisuus ry:n tapaa käyttää yleissitovuutta kilpailun rajoittamiseen. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä ainoastaan työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Teknologiateollisuudessa työmarkkinajärjestöt siis estävät järjestöön kuulumattomia yrityksiä hyödyntämässä samoja mahdollisuuksia, mitkä he ovat itselleen sopineet.

Lisäksi Teknologiateollisuus ry kieltäytyy hyväksymästä jäsenekseen yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää. Näin pienet yritykset ovat suoraan heikommassa kilpailuasemassa vain sen takia, että suuremmat yritykset ovat niin päättäneet.

Kilpailun rajoittaminen on sisämarkkinakysymys

Sisämarkkinoiden perusperiaatteisiin kuuluu, että EU-maiden yritykset saavat valita maat missä toimivat ja saavat lisäksi valita toiminnan laajuuden niissä maissa. Nyt jos esimerkiksi saksalainen yritys on kiinnostunut perustamaan Suomeen viiden hengen teknologiateollisuuden alalla toimivan tytäryhtiön, se joutuu saman kartellinomaisen syrjinnän kohteeksi kuin suomalaiset pienyritykset.

Koska Suomen valtio on lainsäädännöllään mahdollistanut kuvatun kilpailun rajoittamisen, tarvitaan komissiota puuttumaan tilanteeseen. Tämän vuoksi Libera jätti EU-komissiolle osoitetun kantelun Suomen yleissitovuudesta ja keskiviikkona 10.10 EU-komissio ilmoitti ottaneensa sen käsittelyyn.

 

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

6 kommenttia artikkeliin “EU-komissio ottaa Suomen työmarkkinakartellin tutkittavakseen

  1. Realisti sanoo:

    Paljon väitteitä joille ei löydy näyttöä tai perusteita vaan perustuvat yleiseen mutuiluun ja mielensäpahoittamiseen faktojen sijasta.

    Toisaalta libera on aina halunnut että työehdot toteutetaan sanelumenetelmällä, koska tämä on jollain oudolla logiikalla ”vapaampaa” kaikille.

    1. Maqu sanoo:

      Mikä tai mitkä väitteet ovat perusteettomia?

  2. niin sitä sanoo:

    Hissun kissun on Suomea hivutettu sosialismiin ja nyt gibin gabin siitä pois.

  3. Ihmettelijä sanoo:

    Mikä on EU-komission juriidinen asema suhteessa jäsenmaihin tässä asiassa. Eikö EU tuomioistuin olisi oikea riippumaton instituutio arvioimaan tätä asiaa, paremmin kuin poliittinen EU-komissio?

    1. Juha-kummi sanoo:

      Euroopan komission kilpailun pääosasto ottaa vastaan ilmoituksia (toimivaltuuksiensa puitteissa) valtion tuista, kilpailun rajoituksista, kartelleista, hallitsevan markkina-aseman väärinkäytöstä yms.

      Tuomioistuimeen voi sitten valittaa, jos lausunto ei tyydytä tai sanktiot kirpaisevat.

      (Samoin prosessi kulkee Suomessakin: ensin Kilpailuvirasto, sitten alan tuomioistuin.)

  4. terhonen sanoo:

    Tosi hyvä, että joku edes yrittää saada tuon oudon lain muutettua.

    Kuvastaa jengin asennetta, että kukaan ei ole pystynyt perustelemaan oikeudenmukaisuutta. Mutta sitten vain voivotellaan eikä tehdä mitään, kun on oma etu vastaan yhdenvertaisuus

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa