Hitakseen käytetty veroeuro on varastamista kansalta

Hitakseen käytetty veroeuro on varastamista kansalta

Urho Kekkosen tasavallan presidentin uudenvuodenpuheessa vuonna 1975 esille nousi asumisen kalleus. ”Valtion ja kuntien tehtävänä on taata, että kansalaiset saavat hankituksi kohtuullisin kustannuksin elämisen perustarpeet”. Asuminen oli Kekkosen mukaan kallistunut suorastaan järkyttävän paljon. Ihminen ei voi elää yksin asunnon hankkimista varten.

Kekkosen uudenvuodenpuhetta pidetään Hitas-järjestelmän alkusysäyksenä. Muutamaa vuotta myöhemmin Helsingissä otettiin käyttöön asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä Hitas. Tuskin olisi Kekkonen arvannut, että 40 vuotta myöhemmin hänen puheensa inspiroiman järjestelmän puitteissa valmistuu Jätkäsaareen lähes 500 000 euron arvoinen kattohuoneisto.

Kekkonen esitti puheessaan ratkaisuiksi kuntakohtaisen hintakaton asettamista kaikelle asuntotuotannolle ja jopa koko asuinrakennustuotannon asettaminen hintavalvonnan alaiseksi. Taustalla oli 1970-luvun kova inflaatio ja asumiskustannusten nousu. Tilastokeskuksen tietojen mukaan asuntojen hintojen suhde palkkoihin oli vuosina 1973-1974 ennätyskorkealla.

Inflaatio ja asumisen hinta ovat laskeneet 1970-luvun tasosta merkittävästi. Sen sijaan tuolloin ideoitu ja toimeenpantu Hitas-järjestelmä on jäänyt elämään keskuuteemme. Maailman muuttumisesta huolimatta Hitas on säilynyt Helsingin asuntopolitiikan välineenä.

Hitas-järjestelmään on kohdistunut kritiikkiä sen käynnistämisestä alkaen. Keskeinen syy kritiikille on, ettei järjestelmä ole onnistunut täyttämään sille asetettua tavoitetta. Kohtuuhintaisen asuntotuotannon sijaan Hitas-järjestelmä on ohjannut helsinkiläisten veronmaksajien rahoja jo ennestään hyvin toimeentuleville kaupunkilaisille.

Hitas-järjestelmä kohtelee helsinkiläisiä epätasa-arvoisesti. Hitas-asunnon saajat valitaan arpomalla. Mikään muu julkisen vallan myöntämä tuki ei riipu siitä, sattuuko arpaonni olemaan tukea tarvitsevan puolella. Hitas-järjestelmä on tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta onnekkaille etuoikeutettujen joukolle.

Hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen saaminen ei voi riippua sattumasta. Suorat tulonsiirrot ovat läpinäkyvämpi ja tehokkaampi tapa tukea heitä, jotka tarvitsevat julkisen vallan tukea arjesta selvitäkseen. Asumistuki on järkevämpi tapa tukea korkeiden asumiskustannusten kanssa kamppailevia kaupunkilaisia.

”Jokainen huonosti käytetty verokruunu on varastamista kansalta”, totesi ruotsalainen sosiaalidemokraatti ja sosiaaliministerinä toiminut Gustav Möller vuosikymmeniä sitten. Samaa pätee myös veroeuroihin. Hitas-järjestelmä kanavoi markkinahintaa alempana maanvuokrana tukea satunnaisesti valikoituvalle helsinkiläisjoukolle.

Kyse on saamatta jääneistä tuloista. Valitettavan usein politiikassa huomio kiinnittyy ainoastaan suoriin tuloihin ja menoihin. Unohdamme, että saamatta jäänyt tulo on menoa. Erilaiset verovähennykset ja markkinahintaa alemmalla hinnalla toteutetut transaktiot ovat malliesimerkkejä saamatta jäävästä tulosta. Jokainen perusteetta saamatta jäänyt euro on yhtä arvokas kuin huonosti käytetty sellainen.

Hitas-järjestelmän vuoksi saamatta jäävät maanvuokratulot ovat pois jostain muusta. Perustellusti voidaan sanoa, että ilman Hitas-järjestelmää kunnallisverotusta voitaisiin keventää. Yhtä kaikki, ilman Hitasta kaikki helsinkiläiset olisivat paremmassa asemassa. Hitas-järjestelmä hyödyttää pientä kaupunkilaisten joukkoa suuren enemmistön kustannuksella.

Hitas-järjestelmään liittyy monia muitakin ongelmia. Tavoite kohtuuhintaisen omistusasumisen tarjoamisesta jokaiselle helsinkiläiselle ei Hitas-järjestelmän osalta toteudu. Yleisen asuntojen hintakehityksen vuoksi Hitas-asunnot ovat karanneet jopa alemman keskiluokan käsistä. Vai onko 4 900 euron neliöhinnalla Jätkäsaaresta hitas-asunnon ostava henkilö todella veronmaksajien tuen tarpeessa?

Tavoite asuinalueiden eriytymisen vähentämisestä on tärkeä. Huono-osaisuuden kasautuminen saattaa johtaa epätoivottavaan ryhmäytymiseen. Hitas-järjestelmä ei kuitenkaan ole järkevä tapa tavoitteen toteuttamiseksi. Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja.

Toimiviksi osoittautuneilla käytännöillä on tapana levitä. Hyvä esimerkki laajalle levinneestä käytännöstä on äitiyspakkaus. Alun perin Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiertokoreista käynnistynyt käytäntö on ollut kokeilussa yli 30 maassa. Sen sijaan Hitas-järjestelmä on käytössä ainoastaan Helsingissä. Joko muualla Suomessa kuntapäättäjät eivät ymmärrä järkevän asuntopolitiikan päälle tai sitten Helsingissä ei ymmärretä hitas-järjestelmän ongelmallisuutta.

Monilla helsinkiläisillä on omistuksessaan useita Hitas-asuntoja. Järjestelmä ei kiellä alle markkinahintaan ostettujen Hitas-kohteiden vuokraamista täydellä markkinahinnalla. Tämä ei ole Hitas-järjestelmän tarkoitus. Hitas-järjestelmästä luopumalla olisi mahdollista tehostaa Helsingin asuntotuotantoa, ohjata yhteiskunnan tukea sitä oikeasti tarvitseville ja järkevöittää kaupungin asuntopolitiikkaa. Uskon, että tämä olisi Kekkosenkin tahto.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

15 kommenttia artikkeliin “Hitakseen käytetty veroeuro on varastamista kansalta

  1. Risto Peltola sanoo:

    Hitaksessa on neljä keskeistä elementtiä
    1) tontinvuokraus
    2) halpa tontinvuokra (todellinen tai kuviteltu)
    3) hintasäännöstely
    4) itse hitas -brändi

    Eka ja vika ovat ne tärkeimmät. Hintasääntely koskee vain pientä osaa hitas-asuntokannasta, koska ei asunnoista saa markkinoilla enimmäishintaa.

    Hintasäännöstely on silti keskeinen osa hitas-brändiä ja vahvistaa osaltaan mielikuvaa siitä, että asun-not ovat hyvin edullisia. Muita hitas-brändin osatekijöitä ovat arpajaiset, ja takavuosien ajoittain esiinty-neet jonot ja niihin liittynyt karnevaalitunnelma ja median huomio. Ekonomistit ovat närkästyksellään osaltaan vahvistamassa hitas-brändiä.

    Kysymys tontinvuokran halpuudesta: Syksyllä oli arvottavana monta taloyhtiötä Jätkäsaaressa ja Kala-satamassa. Ovatko ne edullisia? Hitaksien hinnat ovat jotain 5000-6000 euroa/m2 ja omatonttisten uu-sien kai 6000-8000 euroa/m2.Minusta ero näyttää pieneltä. Onko joku tutkinut tarkemmin? Hitas-tontinvuokran tulee olla varsin edullinen, mikä ei ole mielestäni itsestäänselvää.

  2. klaus kultti sanoo:

    Olisin aika varovainen, jos haluaisin edistää jotain ajatusta perusteena, että Kekkonen pitäisi sitä hyvänä. Hitas on käsitykseni mukaan kaikkien asiaan perehtyneiden mukaan todella paska järjestelmä. Niinpä ainoa mielenkiintoinen kysymys on, ketkä poliiitikot hyötyvät siitä, että Hitas-järjestelmää ylläpidetään. Jollei tähän saada vastausta kaikki sössötys siitä, että taloustieteen ja sosiologian mukaan järjestelmä on tehoton on juuri sitä, sössötystä.

    1. Pekka Ripatti sanoo:

      Järjestelmä on tosiaan syvältä. Liberan tutkivan journalismin yksikkö voisikin selvittää, ketkä helsinkiläspoliitikot asuvat hitas-asunnoissa ja ovat voittaneet arpajaisissa

  3. Risto Peltola sanoo:

    Kekkonen ja hitas, pakko uskoa mutta pakko myöntää että luin vasta tänään asiasta ekan kerran. Kiitos Otto Merelle tästä anekdootista.

  4. Aila Koikkalainen sanoo:

    Voisiko hitas järjestelmän kumoamiseksi tehdä valtuustoaloitteen Helsingissä vai mikä olisi oikea menettelytapa? Jos se kerran on jutussa kuvatunlainen huono ja epäoikeudenmukainen järjestelmä. Itse en tiennyt hitaksesta kuin nimen ennen tämän jutun lukemista.Sitten nähtäisiin ketkä poliitikot kannattavat ja ketkä vastustavat aloitetta.

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Kansalta on aina varastettu vero euroja päättömiin projekteihin.

  6. Tässä ollaan ehdottomasti oikealla asialla Hitasia vastustettaessa! Paria kohtaa oikaisisin kuitenkin hieman:

    ————————————
    ”Tuskin olisi Kekkonen arvannut, että 40 vuotta myöhemmin hänen puheensa inspiroiman järjestelmän puitteissa valmistuu Jätkäsaareen lähes 500 000 euron arvoinen kattohuoneisto.”

    Ensinnäkin on noita hitas-asuntoja ollut tarjolla ainakin yli 500 000 euron hintaankin (ehkä jopa yli 600 000 eurollakin, sillä onhan myynnissä ollut yli 130-neliöisiä kaksikerroksisia ja kattoterassillakin varustettuja asuntoja). Toisekseen antaa mielestäni väärän kuvan, jos hitas-asunnon myyntihintaa ja arvoa käsitellään synonyymeina. Todenmukaisempi arvo määrittyisi vasta vapailla markkinoilla, joilla esim. 550 000 eurolla myytävä voisi käytännössä olla yli 700 000 euronkin arvoinen asunto.

    ————————————
    ”Hitas-järjestelmä kanavoi markkinahintaa alempana maanvuokrana tukea satunnaisesti valikoituvalle helsinkiläisjoukolle.”

    Mielestäni maanvuokraa selvästi olennaisempi tekijä varsinkin tuon ostajan kannalta on hintasääntely. Vaikka maanvuokra olisi todella halpa, ei ostaja saisi etua muiden kustannuksella, jos asunnon hinta määräytyisi markkinaehtoisesti.

  7. Risto Peltola sanoo:

    Ekonomistien roolista hitas -kritiikissä: Mielestäni ekonomistien pitää tehdä sitä minkä he osaavat parhaiten. Jos se on sössötystä kuten Klaus Kultti sanoo, sitten ekonomistien pitää sössöttää. Ensimmäinen ja paras hitas-kritiikki tuli emeritus professori Heikki Loikkaselta. Se on edelleen relevanttia sillä erotuksella, että hintasääntelyn rooli on nykyään paljon vähäisempi kuin joskus.

    Käsi ylös joka on perehtynyt hyvin hitas-järjestelmään! Jos käsiä ei nouse vikana on ehkä se, että hitas ei ole kovin läpinäkyvä. Ansioituneet ekonomistit ovat tehneet ja tekevät edelleen karkeita virheitä:

    – Mikko Kiesiläinen ja monet muut väittävät, että kaupunki myy hitas-asuntoja.
    – Ekonomistin oppimiskäyrän alkupäässä oli vaikea ymmärtää että hitakset ovat vuokratontilla.
    – Vieläkään monet eivät tajua että nykyinen tontinvuokra ei ole pysyvä, vaan siihen tulee isoja korotuksia vuokrakauden päättyessä.

    Otto Meri kirjoittaa: ”Hitakseen käytetty veroeuro on varastamista kansalta… Perustellusti voidaan sanoa, että ilman Hitas-järjestelmää kunnallisverotusta voitaisiin keventää.” Meri voisi kertoa nuo perusteet. Yritän auttaa:

    Helsingin kaupungin tarkastusviraston arviointimuistiossa 13.3.2018 (Asuntotonttien alennettujen vuokrien taloudelliset vaikutukset) lasketaan, että kaupunki tukee ARA- ja välimuodon tontteja 31 milj. eurolla vuosittain. Tästä hitas- ja muiden välimuodon tonttien osuus olisi 7 milj. euroa. Laskenta on mekaaninen ja se perustuu kaupungin omaan ilmoitukseen, jonka mukaan ARA-tontit saavat 33 % alennuksen tontinvuokrassa ja hitas-tontit 20 % alennuksen tontinvuokrassa. Lisäksi tuo 7 milj. euroa perustuu oletukseen, että vuokratontin käypä tuottovaatimus ekana vuotena olisi 4 %. Jos käypä tuottovaatimus olisi vain 3 %, mitä itse pidän oikeampana, mitään tontinvuokran alennusta ei olisikaan.

    Alennettu tontinvuokra, jos sellaista on, on ainoa kaupungin antama tuki Hitas-asumiseen. Se ei ole varastamista veronmaksajilta eikä ehkä haitta mistään näkökulmasta. Hitaksella on kyllä muita haittoja, siitä aiheutuu tehokkuustappioita. Ne olivat joskus takavuosina aikamoisia.

    Ehkä hitas onkin tullut tiensä päähän. Mutta mitä tilalle? Tontinvuokrauksesta luovutaan? Kaikki tontit huutokaupataan? Tai säilytetään kuitenkin joitakin hitaksen elementeistä? Tai sitten muutetaan vain nimi? Otto Meri ja Mikko Kiesiläinen, mikä neuvoksi?

  8. Risto Peltola, kirjoitit, että ”Alennettu tontinvuokra, jos sellaista on, on ainoa kaupungin antama tuki Hitas-asumiseen.”

    Niinhän sitä moni ajattelee, mutta ei se noin yksinkertaista ole. Hitasia on toisinaan perusteltu myös sillä, että sillä rakennuttajien perusteettoman suuria voittoja leikataan ja siirretään se etu asunnon ostajille, mutta ajattelu menee tuossa ihan väärin päin: jos sitä rakennuttajien voittoa leikataan, se raha pitäisi mennä kaikille kaupunkilaisille, eikä kouralliselle hitas-osakkaita. Toisin sanoen kaupunki voisi periä kunnolla rahaa niistä rakennusluvista. Menetetty raha on yhtä lailla kaupunkilaisten rahaa kuin konkreettisesti annettu raha.

    ————————————

    Kysyit ”Mutta mitä tilalle? Tontinvuokrauksesta luovutaan?”

    Miksi hitasin tilalle pitäisi saada jotain? Olemassaolevat yhtiöt nyt aika väkisinkin jäävät ja toistaiseksi säänneltyinä, mutta ainakaan uusia hitas-yhtiöitä ei tarvittaisi rakentaa. Ja siltä varalta, että et tietänyt: kaupungissa on kyllä huomattavan paljon asuntoja vuokratonteilla muutenkin kuin hitas-järjestelmän piirissä.

    1. Risto Peltola sanoo:

      Kaupungin näkökulmasta hitas on ennen muuta tontinluovutusta. Jos hitaksesta luovutaan, tontinluovutus pitää miettiä uudelleen. Kun tiedät niin kerro.

      1. Johannes H sanoo:

        Kuinka niin täytyy miettiä tontin luovutus uudelleen? Kuten todettu, on vuokratontti mahdollinen ilmankin hitasia. Yksi vaihtoehto on myös tarjota mahdollisuus vuokratontin lunastamiseen (asuntokohtaisesti).

  9. Ric Costello sanoo:

    Höpöhöpö. ”Hitas-järjestelmä kohtelee helsinkiläisiä epätasa-arvoisesti. Hitas-asunnon saajat valitaan arpomalla. Mikään muu julkisen vallan myöntämä tuki ei riipu siitä, sattuuko arpaonni olemaan tukea tarvitsevan puolella. Hitas-järjestelmä on tulonsiirto helsinkiläisiltä veronmaksajilta onnekkaille etuoikeutettujen joukolle.”

    Jos arpominen ei ole tasa-arvoa – niin mikä sitten? Se, että arvontaan voi osallistua vaikka ei olisi helsinkiläinen? Verotushan on tunnetusti ryöstämistä. Ihminen voi olla maksanut kymmeniä miljoonia veroja, käyttämättä yhteiskunnan palveluja, ja silti joutua verottajan silmätikuksi vaikka tulot olisivat negatiivisia (case John McAfee 2018).

    Kirjoittajan, poliitikon, argumentti lähtee ajatuksesta, että A. valtion tulisi puuttua asumiseen subventioilla B. subventoitujen asuntojen tulisi olla tulonsiirto vähempiosaisille, mikäli argumentti perustuu siihen, että varakkuuden tai tulojen tulisi korreloida negatiivisesti HITAS-asunnon saamisen kanssa. Muita yleisesti hyväksyttyjä kriiteerejä en tunne.

    Miksi HITAS-järjestelmä olisi jotenkin erityinen muiden subventioiden suhteen? Jokainen ihminen asuu jossakin. Lapsilisän saa jokainen joka saa lapsen ja hakee lisää. Jos lapsilisää saa jokainen, miksi subventoitu asunto ei tulisi olla jokaisen saatavilla? Vastaus on tietenkin valtion kirstu ja perustelu periaatteellinen. Erityisen herkullinen se on, mikäli arpaonni ei toisinpäin.

    Argumentti HITAS-järjestelmän lopettamisen puolesta on argumentti valtion lopettamisen puolesta. Miksi ihmiset eivät saisi asua siellä missä haluavat, viihtyvät ja mihin heillä on tai ei ole varaa? Ei tämän tulisi olla valtion subventioiden kautta päätettävisä oleva asia, vaan markkinatalouden.

    Omistan epäsuoraan useita HITAS-kohteita. Mielestäni Otto Meri ja poliitikot yleisesti ovat vähintäänkin yhtä hyödyttömiä yhteiskunnalle, kuin sen luomat turhat asumistukijärjestelmät joista olen suuresti hyötynyt. Ensin poliitikot lobbaavat järjestelmän ja sitten käydään debattia järjestelmän järkevyydestä ja mahdollista purkamisesta. Jos joku tässä vetää välistä, se on poliitikko. Selvityksiä ja edustuskausia, rahvaan tehtävä on työssäkäydä.

    ”Tavoite asuinalueiden eriytymisen vähentämisestä on tärkeä. Huono-osaisuuden kasautuminen saattaa johtaa epätoivottavaan ryhmäytymiseen. Hitas-järjestelmä ei kuitenkaan ole järkevä tapa tavoitteen toteuttamiseksi. Tarkoitus ei saa pyhittää keinoja.”

    Oikeasti? Jos ”asuinalueiden eriytymisen vähentäminen on tarkeää”, miksi valtio keskittyy vähäosaisten tukemiseen, eikä esim. hyvinvoivien haittaverotukseen. Samaan argumenttiin kuuluisi fiktiivinen Eira-vero. Jos todellinen tavoite on segregoitumisen vähentäminen, miksi valtio ei samalla rakenna Kontulaan hintasäänneltyjä taloja rikkaille? Esim. hintasäänelty palatsi 15k€/m^2 houkuttelisi varmasti hyväosaisia ja vähentäisi alueen segregaatiota. Jos ihmisiä aletaan verottamaan asuinpaikkansa perusteella (laajemmin kuin kunta-tasolla), samaan argumenttiin osuisi idea ihmisen verottamisen puoleideologian mukaan – kokoomuksen listoilla oleville korkeampi tulovero. Tästä on lyhyt tie moneen epämielyttävään asiaan.

    Mielestäni, jos valtio on luonut hirviön, sen tulisi kritisoida ensisijassa itseään ja virheen havaitessaan pyrkiä purkamaan/harventamaan itseään. Hyökkääminen esim. HITAS-arvonnoissa voittaneiden, ei-vähäosaisia kohtaan on sairasta, mutta tietenkin poliitikolla laskutettavaa työtä. Kun valtio on yhtiöittänyt veikkauksen – miksi HITAS-systeemiä ei voisi yhtiöittää? Silloin se voisi tuottaa tuloa asuntosijoittajille, kuten lotto tuottaa tuloa ”arvonnalla”. Ainiin. Arpominenhan oli epätasa-arvoista.

    Köyhät tuottavat vähiten ja maksavat vähiten veroja ja saavat eniten tulonsiirtoja. En kannata tulonsiirtoja, etenkään sellaisia joissa tarjotaan omistettavaksi yhtään mitään. Ruoka ja lääkkeet hengen pitimiksi tulisi riittää, tasa-arvoisessa, itsenäisessä ja liberaalissa valtiossa.

    HITAS-systeemi on yhtä onnistunut kuin sen alkuperäinen tarkoituskin. Kekkonen on haudattu Molok-roskakorin näköisen muistomerkin alle. En näe näillä yhteyttä.

    1. Johannes H sanoo:

      ”Jos arpominen ei ole tasa-arvoa – niin mikä sitten?”

      Ei tasa-arvo ehkä ihan ideaali käsite tässä yhteydessä ole, mutta ei se ole mielestäni myöskään olennaista. Se on kuitenkin aika lailla fakta, että mitään merkittävää muuta etua (kokeellista perustuloa lukuunottamatta) ei jaeta arvalla, vaan aina tietyin perustein, ja on vaikea nähdä mitään järkevää syytä, miksi yhtään mitään tukea pitäisi jakaa arvalla. Ja omistusasuntojen osalta se on erityisen haitallista!

      ——————————————-

      ”Miksi HITAS-järjestelmä olisi jotenkin erityinen muiden subventioiden suhteen? Jokainen ihminen asuu jossakin. Lapsilisän saa jokainen joka saa lapsen ja hakee lisää. Jos lapsilisää saa jokainen, miksi subventoitu asunto ei tulisi olla jokaisen saatavilla? Vastaus on tietenkin valtion kirstu ja perustelu periaatteellinen. Erityisen herkullinen se on, mikäli arpaonni ei toisinpäin.”

      Ei lapsilisää saa jokainen. Sen määrä riippuu lapsien määrästä nollasta lähtien. Se on myös luonteeltaan tavallaan pikemminkin kulukorvaus. Ja jos jokainen on oikeutettu subventioon, eikö se ole aika lailla hölmöläisten peiton jatkamista? Arpa on keino rajata sitä, mutta hyvin pitkälti järjetön sellainen.

      ——————————————-

      ”Argumentti HITAS-järjestelmän lopettamisen puolesta on argumentti valtion lopettamisen puolesta.”

      Tuossa kommentissasi nyt ei ole mitään tolkkua.

      ——————————————-

      ”Jos todellinen tavoite on segregoitumisen vähentäminen, miksi valtio ei samalla rakenna Kontulaan hintasäänneltyjä taloja rikkaille? Esim. hintasäänelty palatsi 15k€/m^2 houkuttelisi varmasti hyväosaisia ja vähentäisi alueen segregaatiota.”

      Ja tässä oikeastaan vielä vähemmän… että kun köyhä haluaa maksaa asunnostaan vähän, rikas haluaa maksaa paljon ja vieläpä niin, että muuttaisi sen perässä alueelle, joka ei muuten kiinnostaisi? Juupajuu.

      ——————————————-

      ”Miksi ihmiset eivät saisi asua siellä missä haluavat, viihtyvät ja mihin heillä on tai ei ole varaa? Ei tämän tulisi olla valtion subventioiden kautta päätettävisä oleva asia, vaan markkinatalouden.”

      Niin, mihin heillä on varaa. Hitas vain ei edusta markkinataloutta, vaan vääristää sitä.

      ——————————————-
      ”Hyökkääminen esim. HITAS-arvonnoissa voittaneiden, ei-vähäosaisia kohtaan on sairasta, mutta tietenkin poliitikolla laskutettavaa työtä. ”

      Hitas-järjestelmää vastaan hyökkääminen ei ole hitas-osakkaita vastaan hyökkäämistä.

      ——————————————-

      ”Omistan epäsuoraan useita HITAS-kohteita.”

      En tiedä, mitä tuo epäsuoraan tässä yhteydessä tarkoittaa, mutta ottaen huomioon kommenttisi sisällön, tuo ei kyllä yllätä.

  10. Ric Costello sanoo:

    Otto Meri kirjoittaa: ”Hitakseen käytetty veroeuro on varastamista kansalta… Perustellusti voidaan sanoa, että ilman Hitas-järjestelmää kunnallisverotusta voitaisiin keventää.” Meri voisi kertoa nuo perusteet. Yritän auttaa:

    Mihin pohjautuu ajatus HITAS:kseen käytetystä veroeurosta? Onko se vuokratontin vaihtoehtoiskustannuksen debet-puoli? Jos vaihtoehtoiskustannus olisi markkinavuokran maksava rikkaiden asuintalo, argmenttihan nimenomaan pyrksi lisäämään segregaatiota kieltämällä subvention. Otto Meri tahtoo siis lisätä segregaatiota.

    Onko, Otto Meri, ikinä ajattelut subventoidulla elintasollaan, ollessan veronmaksajain kustantama poliitikko, omaa suhdettaan valtioon ja veronmaksajiin? Poliittinen koneisto, jos jokin on varastamista kansalta, etenkin sen tehdessään, kansa huomioiden, kelvottomia päätöksiä. Miksi veronmaksaja haluaisi rahoittaa tämän debatin?

    Otto Meri siis varastaa kansalta.

    Ilman turhaa poliittista koneistoa, koko kansalle voitaisiin maksaa käänteisprogressiivista asumistukea suhteessa ansioihin ja Otto Merikin voisi mennä ”oikeisiin töihin”.

    1. Johannes H sanoo:

      ”Mihin pohjautuu ajatus HITAS:kseen käytetystä veroeurosta? Onko se vuokratontin vaihtoehtoiskustannuksen debet-puoli? ”

      Siihen, että yksittäinen asukas saa etua tuottajapuolen eli kaupungin ja rakennuttajan kustannuksella. Jos rakennuttaja saisi muuten liikaa, kaupungin olisi syytä ottaa ylimääräinen siivu itselleen, eikä antaa sitä arpaonniselle ostajalle.

      __________________________________

      ”Jos vaihtoehtoiskustannus olisi markkinavuokran maksava rikkaiden asuintalo, argmenttihan nimenomaan pyrksi lisäämään segregaatiota kieltämällä subvention. Otto Meri tahtoo siis lisätä segregaatiota.”

      Melkoista olkinukkeilua harrastat taas. Ei kukaan ole ainakaan tässä yhteydessä sanonut, että mitään tuettua asumista ei saisi olla. Hitas vain on siihen todella huono tapa monestakin syystä. Toisekseen ei ydinkeskustan lähistö ole varsinaisesti aluetta, millä segregaatiosta tulisi olla huolissaan.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa