Kymmenvuotias Solidium on epäonnistunut ja se pitäisi lopettaa

Kymmenvuotias Solidium on epäonnistunut ja se pitäisi lopettaa

Nykymuotoinen Solidium täytti kymmenen vuotta viime kuussa. Alkuvuodesta 2009 valtio siirsi omistuksiaan pörssilistatuissa yhtiössä usean miljardin euron arvosta Solidiumiin, ja omistuksia hoitamaan palkattiin uusi henkilöstö.

Tuolloin Helsingin Sanomien otsikoissa maalattiin kuvaa ”sinivalkoisesta ankkuriyhtiöstä,” joka “lähtee rahantekoon osakemarkkinoille”. Valitettavasti kaikki (tai oikeastaan mikään) ei ole mennyt suunnitelman mukaisesti.  

Vakaaksi ankkuriksi suunnitellun yhtiön ympärillä on riittänyt draamaa ja epäonnistumisia. Solidiumin taipaleesta tehtiin perusteellinen välitilinpäätös vuonna 2015, kun valtioneuvosto asetti työryhmän selvittämään yhtiön toimintaa. Tuossa vaiheessa vain kuusi vuotta toimineen Solidiumin lyhyestä historiasta löydettiin neljä selvää epäonnistumista.

  1. Suurin taloudellinen menetys liittyy Outokumpu Oyj:n Inoxum-kauppaan vuonna 2012. Outokummun suurimpana omistajana Solidium asettui tukemaan epäonnistunutta yrityskauppaa, jolla Outokumpu osti Inoxumin 2,7 miljardin euron hintaan, minkä jälkeen Outokummun kurssi eriytyi viiteryhmästään pysyvästi.
  2. Talvivaaraan vuosina 2011 ja 2013 sijoitettu noin 150 miljoonaa euroa on menetetty.
  3. Solidium on menettänyt Stora Enso Oyj:n kontrolloivan osakkeenomistajan aseman huolimatta merkittävästä omistuksesta.
  4. Solidiumin sijoitukset sykliseen Outotec Oyj:n ovat olleet huonosti ajoitettuja. Näissä kaupoissa Solidium on hävinnyt yhteensä yli 100 miljoonaa euroa.

Raportin jälkeen vastuuministeri antoi Solidiumin hallituksen puheenjohtajalle potkut. Potkut aiheuttivat kitkaa hallituksen puolueiden välille ja yksittäisiä hallituksen jäseniä on vaihtunut tasaiseen tahtiin.

Työryhmän tilaaman riippumattoman analyysin mukaan Solidiumin salkun kokonaistuotot ovat jääneet heikoiksi. Analyysissa muun muassa verrattiin salkun tuottoa indekseihin, arvioitiin yksittäisten päätösten merkitystä ja onnistumista, sekä verrattiin kutakin yhtiötä valittuja keskeisiä verrokkiyrityksiä vasten.

“Suoritettu analyysi osoittaa, että Solidium ei ole riittävässä määrin onnistunut saavuttamaan sille annettuja tavoitteita sijoitussalkun arvon kokonaiskehityksen ja kohdeyritysten menestymisen osalta. Solidiumin toimintatapa on arvioitava uudelleen,” todettiin työryhmän loppuraportissa. Miljardien eurojen osakeomistuksessa pienetkin tuottoerot lasketaan kymmenissä miljoonissa.

Onko mikään muuttunut?

Edellä kuvattujen tapahtumien jälkeen Solidiumin toimitusjohtaja on vaihtunut. Keväällä 2018 uuden toimitusjohtajan antama lausunto viittaa siihen, että toimintatavat eivät välttämättä ole vieläkään asianmukaisella tasolla. Talouselämälle annetussa haastattelussa Solidiumin toimitusjohtajalta kysyttiin miksi Solidium vaihtoi Sampo-sijoituksen Nokiaan.

Talouselämä, Antti Mäkisen haastattelu 23.3.2018

 

“Se meni toisin päin. Syksyllä rupesimme katsomaan Nokiaa ja salkkuamme yleisesti. Meillä oli tuolloin vielä 3,2 prosenttia Teliaa jäljellä. Halusimme Teliasta eroon, koska Ruotsin valtio dominoi sitä 37 prosentin omistuksella ja Solidium on suurin omistaja Elisassa. Joku heitti, että mitä jos Telia vaihdettaisiin Nokiaan?” Vastaus on kuin suoraan Kummelista. Kun lausunnon pistää samaan kontekstiin Solidium-työryhmän raportissa esitetyn kritiikin kanssa, lausunto herättää suurta huolta.

Mitä pitäisi tehdä

Solidiumin olemassaololle on ylipäätään vaikea keksiä perusteita. Valtion ei tulisi ottaa osakemarkkinariskiä kansalaistensa puolesta. Solidiumin omistamilla yhtiöillä ei ole huoltovarmuuden kannalta merkitystä, kuten esimerkiksi Patrialla voi perustellusti arvioida olevan.

Yhtenä argumenttina Solidiumin puolesta on esitetty, että se estää ulkomaisia yrityksiä ostamasta suomalaisia pörssiyhtiöitä. Tämä ei ole erityisen järkevä tavoite. Jos ulkomainen ostaja on valmis maksamaan enemmän kuin kukaan muu markkinoilla, niin silloin yleensä kannattaa myydä. Mutta mikäli se katsotaan perustelluksi, siihenkin riittäisi holding-yhtiö ilman huomattavaa organisaatiota. Samaan aikaan Solidiumin pelkät henkilöstökulut ovat nielleet 36 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana.

Luontevin ratkaisu olisi purkaa Solidium ja siirtää sen osakeomistukset suomalaisten yliopistojen pääomittamiseen.

 

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

3 kommenttia artikkeliin “Kymmenvuotias Solidium on epäonnistunut ja se pitäisi lopettaa

  1. Pekka Laine sanoo:

    Solidiumin purkaminen olisi paikallaan. Hallitus joutuu vielä ottamaan lisää lainaa. Ei tarvitse, jos lisätään tarvittava summa budjettiin. Loput rahat terveydenhoitoon ja infraan.

  2. Mikko sanoo:

    Onko Solidiumin salkun tuotosta jotain faktaa sen olemassaolon ajalta? Voisi verrata vaikkapa OMXH25 indeksiin…

  3. näköjään sanoo:

    Valtio näyttää 21.3.2019 hiukan kutistaneen Solidiumia ja pääomittaneen siltä osakkeita pois siirtämällä uutta perustamaansa yliopisto- ja tutkimuslaitostoimintaa tukevaa säätiötä. Valtio näyttää perustaneen Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiön. Säätiön peruspääomaksi siirrettiin opetusministeriön tiedotteen mukaan 21.3.2019 Solidiumin salkusta noin 16 miljoonan euron arvosta Kemira Oyj:n, n. 17 milj. euron arvosta Outokumpu Oyj:n ja n. 27 milj. euron arvosta SSAB AB:n osakkeita. Toimenpide vähensi ilmeisesti noin 8-9 prosentilla Solidiumin Outokumpu-osakkeiden määrää..

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa