Liberan ehdotus hallitusohjelmaksi

Liberan ehdotus hallitusohjelmaksi

Kokeneet politiikan asiantuntijat povaavat alkavista hallitusneuvotteluista pitkiä ja vaikeita. Siksi Libera kantaa oman kortensa kekoon tarjoamalla pohjaesityksen hallitusohjelmaksi, jota voi käyttää hallituspohjasta riippumatta.

Sosiaaliturva: ansiosidonnainen kaikille palkansaajille

Viime hallituskauden sote-farssin suurin opetus on, että parempi lähteä tekemään suuria uudistuksia pala kerrallaan. Mikäli sote-palveluiden tai sosiaaliturvan kaltaisia suuria kysymyksiä yritetään uudistaa yhdellä valtavalla kokonaisuudistuksella, on suuri riski että uudistukselta loppuu aika kesken, se törmää perustuslaillisiin ongelmiin tai poliittinen tahto hiipuu usean vuoden valmistelun aikana.

Sosiaaliturvan uudistustarve on tunnettu yli puoluerajojen. Ensimmäisenä osauudistuksena pitäisi olla ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen koskemaan kaikkia palkansaajia. Nyt kaikki palkansaajat osallistuvat maksamiensa verojen kautta ansioturvan rahoittamiseen, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet saavat ansioturvan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle jää juuri korkean työttömyysriskin (matalasti koulutettuja ja epätyypillisissä työsuhteissa työskenteleviä) palkansaajia.

Työmarkkinat: paikallinen sopiminen mahdolliseksi kaikille työnantajille

Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet vannovat työllisyysasteen nostamisen olevan niiden tavoitteena, mutta keinoista usein vaietaan. Paikallisen sopimisen laajentaminen koskemaan kaikkia työnantajia olisi, ansiosidonnaisen uudistamisen tapaan, hyvä ensimmäinen askel. Nykyinen työehtosopimusjärjestelmä antaa järjestäytyneille työnantajille mahdollisuuden rajoittaa paikallista sopimista siten, että se koskee vain järjestäytynetä yrityksiä.

Työehtosopimuksen osapuolena oleva työnantajajärjestö voi solmia yleissitovan työehtosopimuksen, jossa todetaan että järjestöön kuuluvat työnantajat saavat sopia paikallisesti asioista, joista järjestöön kuulumattomat työnantajat eivät saa.

Esimerkiksi Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä ainoastaan työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Teknologiateollisuudessa työmarkkinajärjestöt siis estävät järjestöön kuulumattomia yrityksiä hyödyntämässä samoja mahdollisuuksia, mitkä he ovat itselleen sopineet.

Lisäksi Teknologiateollisuus ry kieltäytyy hyväksymästä jäsenekseen yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää. Näin pienet yritykset ovat suoraan heikommassa kilpailuasemassa vain sen takia, että suuremmat yritykset ovat niin päättäneet. Tällainen kartellimainen toiminta rajoittaa kilpailua ja työpaikkojen syntymistä.

Kilpailun edistäminen: Alko & apteekit

Viime vuonna toteutettu alkoholilain uudistus vapautti uusia tuotteita Alkon monopolin piiristä ja samalla korotti alkoholiveroa. Veronkorotuksen ansiosta alkoholiveron tuotot kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, vaikka alkoholin kulutus kasvoi vain 0,6%. Yhdistelmä valtion verotulojen kasvua ja kuluttajahintojen laskua kertoo karua kieltä Alkon tehottomuudesta. Tällä hallituskaudella olisi syytä jatkaa samalla linjalla, eli korottaa alkoholiveroa ja vapauttaa viinit Alkon monopolin piiristä.

Samoin apteekkikartelli olisi syytä vihdoin purkaa. Taloustieteen professori Ari Hyytinen on arvioinut, että suomalaiset maksavat lääkkeistään noin 90-100 miljoonaa euroa liikaa. Nyt olisi aika purkaa apteekkilupien tarveharkinta ja yhtiömuotorajoitus, sekä muuttaa nykyiset kiinteät hinnat enimmäishinnoiksi.

Kilpailun lisääminen alkoholin vähittäiskaupassa ja apteekkimarkkinalla lisäisi kilpailua myös päivittäistavarakaupassa. Nyt monella paikkakunnalla uuden supermarketin perustaminen on käytännössä mahdotonta, kun asiakkaat käyvät kuitenkin siinä vanhassa marketissa, jonka vierestä löytyy Alko ja apteekki.

Ilmastonmuutoksen torjunta:

Polttoöljyn veronkorotus

Suomessa on edelleen 160 000 öljylämmitteistä pientaloa ja niiden lämmitykseen poltetaan vuosittain noin 500 miljoonaa litraa öljyä vuodessa. Vastaavasti Ruotsissa öljylämmityksestä on luovuttu käytännössä kokonaan. Siellä lämmitysöljyn valmistevero on ollut pitkään lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna, mikä on saanut pientaloasujat vaihtamaan maalämpöön tai sähkölämmitykseen.

Polttoöljyn valmisteveroa tulisi nostaa asteittain siten että hallituskauden lopussa oltaisiin lähellä Ruotsin tasoa. Tämä tekisi hyvää julkistaloudelle ja ilmastolle.

Turpeen verotuen poistaminen

Turpeen polttoa tuetaan alennetulla energiaverolla, jonka kustannus vuoden 2019 budjetissa on arvioitu olevan noin 189 miljoonaa euroa. Verotuki on epätarkoituksenmukainen, sillä turpeenpoltto tuottaa poikkeuksellisen paljon hiilidioksidia. Jopa enemmän kuin kivihiilen polttaminen. Turpeen polton suora työllistävä vaikutus Suomessa on noin 2300 henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaa noin 80 000 euron tukea per työntekijä. Olisi halvempaa maksaa näille henkilöille vaikka puolet tuosta summasta siitä hyvästä että he eivät tekisi työtään.

Maatalouspolitiikka: lihan- ja maidontuotannon tuet

Ennen kuin asetetaan mitään lihaveroa olisi syytä vähentää lihantuotannon tukia. Tällä hetkellä lihantuotantoa tuetaan Suomessa niin paljon että sianlihaa viedään Kiinaan saakka. Suomessa maataloutta tuetaan noin 2,7 miljardilla eurolla vuodessa. Oman arvioni mukaan tästä vähintään miljardi euroa kohdistuu maidon- ja lihantuotannon tukemiseen. Tarkkaa jakoa ei ole saatavilla, sillä suuri osa tuista jaetaan eri tuotantosuuntien kesken ilman että eläinperäistä tuotantoa eritellään.

Yhtenä esimerkkinä kansallisista tuista pelkästään lihan-, maidon- ja turkistuottajien vuosilomasijaisten kustannuksia valtio tukee yli 150 miljoonalla eurolla. Ruotsissa vastaava tuki lopetettiin yli kymmenen vuotta sitten. EU:sta kannattaa totta kai hakea kaikki tuet mitä sieltä saadaan, mutta kansallisia tukia lihan- ja maidontuotannolle olisi mahdollista karsia sadoilla miljoonilla.

Opetusministeriö: koulutusleikkausten peruminen

Koulutusleikkausten peruminen voitaisiin aloittaa pääomittamalla yliopistoja valtion pörssiomistuksilla. Huippuyliopistoilla tulee olla nykyistä enemmän aitoa riippumattomuutta ja autonomiaa. Tämä koskee myös niiden rahoitusta.

Sekä Valtion kehitysyhtiö Vake että Solidium voidaan lopettaa tarpeettomina ja niiden pörssilistatut osakeomistukset tulisi siirtää säätiöyliopistoille. Vakella ja Solidiumilla on pörssilistattuja osakeomistuksia yhteensä lähes 10 miljardin edestä. Varat tulisi jakaa parhaita yliopistoja priorisoiden, siten että Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto voisivat kilpailla entistä tasaväkisemmin maailman johtavien yliopistojen kanssa. Esimerkiksi Harvardin yliopiston säätiöllä on varallisuutta yli 30 miljardin euron edestä.

Sosiaalipolitiikka: rahapeliautomaattien lukumäärän puolittaminen

Suomessa pelataan rahapelejä toiseksi eniten Euroopassa ja haitat ovat sen mukaisia. Veikkauksen, Fintoton ja Raha-automaattiyhdistyksen fuusiota perusteltiin rahapelihaittojen vähentämisellä, mutta haitat eivät ole vähentyneet toivotulla tavalla. Runsas pelaaminen on suora seuraus rahapelien valtavasta tarjonnasta. Suomessa on esimerkiksi yli viisinkertainen määrä rahapeliautomaatteja Ruotsiin verrattuna ja ne ovat hajasijoitettu ympäri julkisia tiloja toisin kuin useissa muissa maissa. Tehokas tapa vähentää rahapelaamisesta johtuvia sosiaalisia ongelmia olisi puolittaa rahapeliautomaattien lukumäärä.

Hallinnon rakenteiden uudistaminen

Maakunnat

Ei tehdä niitä.

Kunnat

Asetetaan kunnille minimikooksi 10 000 asukasta. Suomessa on yli 300 kuntaa, mutta alle sadassa on yli 10 000 asukasta. Suurin osa nykyisistä kunnista on liian pieniä tuottamaan palveluita tehokkaasti tai tekemään hankintoja ammattimaisesti. Samalla säästyisi 200 kunnanjohtajan palkat.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

6 kommenttia artikkeliin “Liberan ehdotus hallitusohjelmaksi

  1. Mika Mustonen sanoo:

    Erinomainen hallitusohjelma tuosta syntyisi. Kunpa olisi saatu sellainen vaalitulos, että nuo menisivät heittämällä läpi – mutta kun ei 🙁

  2. Kuntalainen sanoo:

    Juuri näin. Kunnan minimikoko 10000 on liian pieni. 100000 olisi sopiva.

  3. Juha-kummi sanoo:

    Entä mitä tehdään tärkeillä politiikan lohkoilla?

    – Väestöpolitiikka (syntyvyys, maahanmuutto, maastamuutto, kuolleisuus).
    – Puolustuspolitiikka (HX-hanke, Laivue 2020, Nato, EU, bilateraaliset sopimukset).
    – Talouspolitiikka (valtionbudjetin tulo- ja menopuoli, etenkin verotus).

  4. jotain sanoo:

    Blogin kohta ”Veronkorotuksen ansiosta alkoholiveron tuotot kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuoteen verrattuna, vaikka alkoholin kulutus kasvoi vain 0,6%. Yhdistelmä valtion verotulojen kasvua ja kuluttajahintojen laskua kertoo karua kieltä Alkon tehottomuudesta” ei pidä paikkaansa. 150 miljoonan verotuoton kasvu oli talousarvion lukema, joka pohjautui toteutumatta jääneeseen kulutusennusteeseen. Valtion tilnpäätösehdotuksessa vuodelta 2018 lukee, että verotuoton kasvu jäi 134 miljoonaan euroon, ja että talousarvio yliarvioi alkoholiveron tuotot 15,3 miljoonalla eurolla. Sitä on vaikea sanoa, mistä nämä luvut lopulta kertovat. Vaikka blogitekstissä jostain syystä väitetään alkoholin kuluttajahintojen laskeneen, alkoholin hinnat tilastojen mukaan nousivat Suomessa vuonna 2018 vahvoja oluita lukuunottamatta: https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet/alkoholi/alkoholijuomien-hintakehitys . Päivittäistavarakaupoissa ja Alkoissa alkoholin hinnat nousivat THL:n tilaston mukaan keskimäärin 4,3 % joulukuusta 2017 joulukuuhun 2018.

    Kirjoituksessa väitetään myös: ”Suomessa pelataan rahapelejä toiseksi eniten Euroopassa ja haitat ovat sen mukaisia.”. Väite ei kai pidä paikkaansa. Viitattu linkki ei käsitellyt pelaamisen määrää, vaan pelatessa hävityn rahan määrää. Rahapeliautomaattien määrän puolittuminen lienee edessä lähitulevaisuudessa jo markkinaperusteisestikin tehokkuussyistä. Ruotsissa peliautomaatit ovat jo pitkään olleet monipeliautomaatteja, ja siellä pelaaminen on muutenkin siirtynyt Suomea enemmän nettiin. Suomessa automaatit ovat perinteisesti olleet yhden pelin automaatteja, joita on voinut olla isojakin rivistöjä vierekkäin, mutta viime aikoina Suomessakin on lähdetty korvaamaan yhden pelin automaatteja pelin järjestäjän kannalta tuottoisammilla monipeliautomaateilla, joissa yhden pelikoneen investointikustannuksilla pystyy tarjoamaan jopa aiempaa pelikonerivistöä laajemman pelitarjonnan. Rahapeliautomaattien lukumäärä vähentynee Suomessakin lähivuosina kun peliautomaateissa siirrytään monipeliautomaatteihin, jolloin yhden automaatin sisällä voi olla kymmeniä pelejä tarjolla, ja kun pelaaminen siirtyy täälläkin vähitellen nettiin. Rahapeliautomaattien nykyisiä tilastoja muun muassa Suomen ja Ruotsin välillä vääristää ilmeisesti jonkin verran se, että useat varustamot hyödyntävät laivoillaan Ahvenanmaalaisen PAFin rahapeliautomaatteja kansainvälisillä merialueilla, jotka tilastoidaan Suomen rahapeliautomaateiksi, vaikka niillä pelaavista oletettavasti yli puolet on muiden maiden kansalaisia.

    Yksi mahdollinen tapa vähentää peliautomaattien sosiaalisia haittoja olisi määrätä nostamaan niiden palautusprosentteja pelaajille. Suomessa tunnin euron panoksin rahapeliautomaateilla pelaava köyhtyy enemmän kuin korkeamman palautusprosentin maissa. Palautusprosentin nosto vaikuttaisi välillisesti todennäköisesti myös peliautomaatteja harventavasti, koska rahapeliautomaattien kannattavuus Veikkaukselle alentuisi sen myötä. Yksi syy Suomen rahapeliautomaattien korkeaan määrää on ilmeisesti juuri siinä, että Suomessa kauppoihin ja huoltoasemille asennettujen rahapeliautomaateille sallitaan huomattavan alhainen, vain noin 90 %:n tasolla oleva palautusprosentti. Jos lukua vertaa esimerkiksi 97 %:n palautusprosenttiin, jonka palautusprosentin automaatteja löytyy mm. kasinoista, ero on siinä, että 20 kierroksen jälkeen varoja on pelaajalla jäljellä ensimmäisessä tapauksessa odotusarvoisesti 12 % ja jälkimmäisessä tapauksessa olisi 54 %, eli 4,5-kertaisesti. Alhaisen sallitun palautusprosentin ansiosta rahapeliautomaatit nyhtävät Suomessa köyhiltä ja pienituloisilta varat huomattavan tehokkaasti, joka on yksi syy sille, miksi rahapelitappiot Suomessa pelaamisesta ovat niin suuria. Rahapelaamiseen olisi hyvä saada estotoimintoja henkilöille, jotka ovat peliriippuvaisia. Esimerkiksi pankkikortti pitäisi voida laittaa rahapelaamisen sulkulistalle, jos henkilöllä on ollut peliriippuvuusongelmia.

  5. Risukimppu sanoo:

    Minä haluan kaiken.

    1. Haluan puhtaan ja hiilivapaan ympäristön, mutta haluan samalla hyötyä kaikesta minkä teollisen aikakauden maailma mahdollistaa.

    2. Haluan verot pois, mutta samalla maailman parhaimman koulu- ja terveydenhoitojärjestelmän. Haluan hyvät tiet jotka aurataan talvisin.

    3. Haluan täydellisen kreikkalaisen adoniksen vartalon ja syödä päivittäin mäkkärissä bigmacin cociksella ja pirtelöä päälle. Iltapalaksi pitsaa. Liikunta hoituu aina autolla, hissillä ja liukuportailla.

    Joko leikkaa?

  6. Arto sanoo:

    Pääosin erittäin hyvä hallitusohjelma. Tässä kuitenkin muutama jatkokehitysehdotus. Ensinnäkin apteekkilupien määrää voidaan hyvinkin lisätä, jolloin jokainen laillistettu proviisori voisi perustaa apteekin. Luvat pitäisi myöntää edelleenkin vain proviisoreille, ja vain yksi apteekki plus max 2-3 sivuapteekkia/hlö. Tälla tavalla mitkään isot ketjut eivät pääse markkinoille ja hallitsemaan apteekkitoimintaa.
    Toinen ehdotukseni liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. Nopeimpia keinoja vähentää tieliikenteen päästöjä, on muuttaa nykyiset bensa-autot bioetanoli-käyttöisiksi. Suomessa on yli miljoona tällaista autoa, jotka voidaan muuttaa noin 400 euron hintasella muutossarjalla bioetanolia käyttäväksi. Päästöt putoavat samantien noin 1/5-osaan. Tällöin täytyy tietysti bioetanolin saatavuutta parantaa huoltoasemilla. Valtio voisi tukea muutosta maksamalla esim. puolet tuosta 400 eurosta.
    Kolmas ehdotukseni koskee maataloutta. Suomessa maidon tuottajahinta on laskenut jo usean vuoden ajan. Tällä hetkellä tuottaja saa noin 40 senttiä litrasta maitoa. Tuottajat ovat erityisen vihaisia S-ketjulle, joka aloitti jokin vuosi sitten ns. halpuuttamisen ja maksatti sen tuottajilla eikä omalla katteellaan. Satun tuntemaan muutamia maitotilojen pitäjiä Savosta päin. Toivonkin Suomeen pikaisesti uusia ruokakauppaketjuja.
    Viimeinen vinkkini koskee koulutusta. Vaikka Suomessa onkin tehty leikkauksia valtion koulutusmäärärahoihin, olemme edelleen viiden parhaan maan joukossa EU alueella. Emme tarvitse ensisijaisesti lisää rahaa, vaan ennemminkin koulutuksen vaikutuksen arviointia. Koulutus, joka johtaa vain harvoin työllistymiseen tai koulutus, jonka laatu todetaan huonoksi pitäisi lopettaa tai uudistaa. Julkisuudessakin on ollut esillä useita esimerkkejä ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen tutkinnoista, jotka eivät anna riittäviä pätevyyksiä työelämään. Lisäksi esillä on ollut monia ns. työllisyyskursseja, jotka ovat olleet sisällöltään ja vaikutukseltaan täysin ala-arvoisia. Korkeakoulut ja yliopistot näyttävät olevan vielä ainakin pääsääntöisesti hyvätasoisia.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa