Maakuntamalli kaatunee perustuslaillisiin ongelmiin

Maakuntamalli kaatunee perustuslaillisiin ongelmiin

Hallitusneuvottelijat ilmoittivat 23.5. saavuttaneensa sovun siitä, että soten hallintomalliksi tulee kahdeksantoista itsehallintoalueena toimivaa maakuntaa. Sopu on kuitenkin hataralla pohjalla, sillä maakuntamallia ei todennäköisesti ole mahdollista toteuttaa tällä vaalikaudella. Syynä ovat maakuntamalliin liittyvät perustuslailliset kysymykset.

Perustuslaissa tarkoitettu alueellinen itsehallinto edellyttää lähtökohtaisesti, että itsehallintoalueella on myös itsenäinen verotusoikeus. Verotusoikeus on alueellisten vaalien ohella aivan keskeinen itsehallintoalueen ominaispiirre. Verotusoikeuden vaatimus sisältyy myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjaan, jonka Suomi on saattanut osaksi kansallista lainsäädäntöä. Esimerkiksi Ruotsissa maakunnalliseen itsehallintoon on liitetty maakuntien verotusoikeus.

Julkisen vallan oikeudesta verottaa on säädettävä perustuslaissa. Nykyisessä perustuslaissa on säännökset valtion veron ja kunnallisen veron säätämisestä. Jos ja kun maakunnille annetaan verotusoikeus, siitä pitää niinikään säätää perustuslaissa. Perustuslain muuttaminen puolestaan tarkoittaa sitä, että uudistus voidaan toteuttaa vasta seuraavan eduskunnan toimesta, jossa perustuslain muutos tulee hyväksyä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Hallitusneuvotteluissa on saattanut olla vallalla käsitys, että maakuntamalli ei edellyttäisi maakuntien verotusoikeutta eikä perustuslain muuttamista. Tällaisen käsityksen taustalla saattaa olla perustuslakivaliokunnan kesällä 2017 antama lausunto, jonka mukaan maakunnan verotusoikeus ei olisi ehdoton vaatimus maakunnalliselle itsehallinnolle. Tämä perustuslakivaliokunnan linjaus oli kuitenkin vastoin vakiintuneita näkemyksiä itsehallinnosta ja jopa vastoin perustuslakivaliokunnan omaa, edellisellä vaalikaudella esittämää lausuntoa, jonka mukaan maakuntamalli nimenomaan edellyttää verotusoikeuden antamista maakunnille.

On epätodennäköistä, että tällä vaalikaudella perustuslakivaliokunta toimisi lakiehdotusten perustuslaillisessa valvonnassa niin poliittisesti värittyneellä tavalla kuin edellinen perustuslakivaliokunta. Koska oikeudelliset perusteet vahvasti puoltavat verotusoikeuden antamista maakunnille, on perusteltua olettaa, että perustuslakivaliokunta tulee sitä edellyttämään. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että päätöksenteko maakuntamallista siirtyy seuraavalle eduskunnalle, jossa mallin läpimeno vaatisi kahden kolmasosan kannatuksen.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

6 kommenttia artikkeliin “Maakuntamalli kaatunee perustuslaillisiin ongelmiin

  1. tota sanoo:

    ”Julkisen vallan oikeudesta verottaa on säädettävä perustuslaissa. Nykyisessä perustuslaissa on säännökset valtion veron ja kunnallisen veron säätämisestä. Jos ja kun maakunnille annetaan verotusoikeus, siitä pitää niinikään säätää perustuslaissa.”

    Verotusoikeuskysymys ei liene soten ongelmista suurimpia. Suurempiakin ongelmia soteen liittyy. Suomen perustuslaissa on mainittu nykyisistä verotusoikeuksista vain valtion ja kuntien verotusoikeus, ja lisäksi siinä on säädetty, että verotuksen tarkemmasta sisällöstä säädetään erillisillä laeilla. Silti esimerkiksi myös Kansaneläkelaitoksella on verotusoikeus (josta on säädetty tavallisella lailla eikä perustuslaissa), jota se käyttää periessään ihmisiltä sairausvakutuusmaksua ja päivärahamaksua. Perustuslakivaliokunnalla, laillisuusvalvojilla ja tuomioistuimilla ei ole ollut siihen valtionsääntöoikeudellista huomautettavaa, vaan Kelalla on oikeus verottaa, vaikka siitä ei ole säädettykään perustuslaissa.

    Jos katsoisi, että maakuntien verotusoikeudesta täytyy säätää perustuslaissa, voisi perustuslakikysymyksen ratkaista väliaikaisesti ennen perustuslain muutoksia vaikka säätämällä, että valtio perii maakuntien puolesta tiettyyn tasoon asti veron kokonaan, ja tilittää sen sitten maakunnille, ja että verotuksen sitä tasoa ylemmän säätövaran osalta toimitaan vaikkapa niin, että maakunnat esittävät vuosittain verotustasoja, ja valtio (tai kunnat) hyväksyvät maakuntien esittämän verotuksesta omaa verotusoikeusvaltaansa käyttäen – riippuen siitä, mihin maakuntien verotus kohdistuisi.

    Kokonaan oma aiheensa on kysymys, että mitä maakuntien kannattaisi voida verottaa. Kuntien verotulo koostuu nykyisin neljästä verosta: ansiotuloverosta, yritysten maksamasta yhteisöverosta, hulevesimaksu-nimisestä veroluonteisesta maksusta sekä kiinteistöverosta. Valtio puolestaan perii ansiotuloverojen lisäksi veroja niin alkoholista, tupakasta, polttoaineista, perinnöistä, lahjoista kuin arvonlisistäkin.

    Jos maakunnille siirretään verotusoikeutta, ympäristöverotus voisi olla yksi potentiaalinen verotusoikeuden kohde. Esimerkiksi lämmityspolttoaineiden verotuksen voisi periaatteessa toteuttaa niin, että valtio perisi jonkinlaisen minimiverotason, ja ylimenevää osaa voitaisiin verottaa maakunnallisella verotuksella. Tällainen kulutus on selkeästi osoitteellista, ja mahdollista toteuttaa myös maakunnallisella verotuksella. Maakunta voisi tällöin halutessaan omalla verotuksellaan edistää esimerkiksi hiilineutraalisuustavoitteita valtakunnan vähimmäisvaatimuksia voimakkaammin. Tällöin esimerkiksi osa maakunnista voisi korottaa turpeen, maakaasun ja lämmitysöljyn verotusta, jos haluaisi vähentää niiden käyttöä alueellaan.

    1. Mikko2 sanoo:

      Kela on pieni verottaja. Työmarkkinajärjestöjen kontrolloimalla TyEL järjestelmällä on verotusoikeus. Onko tätä verotusoikeutta heille perustuslaissa annettu?

  2. Juha-kummi sanoo:

    Verot valtion maksettavaksi. Kunnallisavusten lisäksi valtio uhkaa joutua maksamaan maakunta-avustuksia tässä uudessa hallintohimmelissä.

    Kaikki verot ovat haittaveroja. Haitallisen toiminnan haittaverot on helppo ymmärtää. Hyödyllisen toiminnan (ansiotyö, yritystoiminta, yms.) verottaminen on kyseenalaista.

  3. Veijo Mustonen sanoo:

    Aina näitä vänkäreitä löytyy oli Rinne tai Sipilä
    puikoissa.

  4. Reijo Vainio sanoo:

    Entä puoluevero?

  5. Risukimppu sanoo:

    Suomessa on tietyt asiat hyvällä mallilla, etten sanoisi loistavasti, mutta on täällä paljon turhaa typeryyttä seassa.
    Uuden pääministerin sekavat horinat hiilineutraalista Suomesta (mikä on utopiaa, sillä hiili kuuluu erottamattomana osana elonkehään) ja polttomoottorikiellosta, sekä kansalaisten pakottaminen kurtturuusun ja lupiinin hävittämiseen mailtaan on turhaa ja mielivaltaista byrokratiaa sekä ihmisten elämän tarpeetonta monimutkaistamista.
    Kansanedustuslaitos on ylipöhöttynyt ja ylipalkattu. Siellä sitä leikattavaa riittää ja varainsiirtoa vanhustenhoitoon.
    Suomessa ihmisiin valetaan ihan liian vähän uskoa, mutta sen sijaan meitä pelotellaan ja varotellaan vaikka millä.
    Kyllä, ilmastonmuutos on totta ja se etenee vääjäämättä, ja kyllä, ylipaino ja päihteet ovat terveysriski, ilman muuta.
    Tarvitsemme silti muutakin kun YLE.n synkän ankeita asiaohjelmia vanhuudesta, sairauksista ja sosiaalisista ongelmista.
    Suomalaiset tarvitsevat kipeästi aitoa iloa, huumoria ja toivoa. Ei mitään mainostoimistopellen Amerikasta säälittvästi matkimaa pintahömppää joka Suomeksi väännettynä on kauhistuttavan noloa ja kömpelöä, vaan luontevaa ja vapautunutta asennetta siihen että me pystymme ratkomaan ongelmia järjellä, yhteistyöllä ja älykkäällä kommunikoinnilla.

Vastaa käyttäjälle tota Peruuta vastaus

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa