Suomessa verotus estää tavallisten kansalaisten vaurastumisen

Suomessa verotus estää tavallisten kansalaisten vaurastumisen

Suomalaiset kotitaloudet kuuluvat läntisen Euroopan vertailussa vähävaraisimpien kotitalouksien joukkoon. Esimerkiksi keskivertoruotsalaisen varallisuus on kolme kertaa keskivertosuomalaisen varallisuutta suurempi.

Suomalaisten varallisuus on myös muita eurooppalaisia enemmän painottunut sellaiseen omaisuuteen, joka ei aktiivisesti kerrytä lisää varallisuutta. Puolet kokonaisvarallisuudesta on kiinni omistusasunnoissa, ja sijoitusluontoisesta varallisuudesta kolmekymmentä prosenttia on nollakorkoisilla pankkitileillä.

Suomalaisten vaurastuminen edellyttäisi, että osallistuisimme nykyistä laajemmin yritystoimintaan. Yritystoimintaan voi osallistua yrittäjän, omistajan tai sijoittajan roolissa.

Suomessa verotus kuitenkin ehkäisee poikkeuksellisen tehokkaasti tavallisten kansalaisten mahdollisuuksia vaurastua ja kerryttää varallisuutta, jolla yritystoimintaan voisi osallistua.

Yksinkertaisin tapa vaurastua on tehdä työtä ja ansaita palkkatuloja. Vaurastuminen työnteolla on kylläkin tehty Suomessa vaikeaksi, sillä palkkatulojen verotus on kansainvälisesti vertaillen ennätysmaisen ankaraa.

Erityisesti ankaraa on lisätulon verotus eli progressio. Suomessa progressio muodostuu hyvin ankaraksi jo pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla. Keskipalkkaisen työntekijän rajaveroaste on Suomessa 47,1 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on 33,4 prosenttia, Norjassa 34,5 prosenttia ja Virossa 21,3 prosenttia.

Ankara progressiivinen verotus kohdentuu juuri sellaiseen lisätyöhön – esimerkiksi ylitöistä saataviin korvauksiin tai sivutoimen palkkaan – josta ansaittuja varoja voisi käyttää pitkäjänteiseen arvopaperisäästämiseen.

Myös yrittäminen on kaikille mahdollinen tapa pyrkiä vaurastumaan. Suomessa verotuksen taso on kohtuullista niillä yrittäjillä, joiden yrityksissä on paljon varallisuutta. Sitä vastoin muilla kuin varakkailla yrittäjillä, verotus on erittäin ankaraa.

Tämä johtuu siitä, että yrityksestä nostettuja varoja verotetaan ansiotulona, ja ansiotulon verotus on Suomessa huippukireää. Keskituloille yltävän yrittäjän marginaaliveroprosentti on lähellä viittäkymmentä, mikä on maailmanennätystasoa.

Työn ja yrittämisen lisäksi varallisuutta voi joskus kertyä myös perinnön muodossa. Suomessa keskikokoisestakin perinnöstä maksetaan perintöveroa kymmeniä tuhansia euroja. Perintö ei yleensä ole likvidiä varallisuutta, joten sen saamisesta aiheutuva perintöveron maksuunpano johtaa usein siihen, että perinnönsaajan mahdollisuudet arvopaperisäästämiseen vähenevät entisestään. Vastaavaa ongelmaa ei ole monissa muissa maissa, sillä perintövero on kansainvälisesti väistyvä veromuoto. Muun muassa lähinaapureissamme Ruotsissa, Norjassa ja Virossa ei ole perintöveroa.

Jos kotitalous on onnistunut kerryttämään varallisuutta arvopaperisäästämisen aloittamiselle, on vastassa jälleen ahne verottaja. Kansainvälisesti vertaillen sijoittamisen verotus on Suomessa ankaraa, sillä meillä pääomatulot ovat hyvin laajasti ja ilman inflaatiotarkistuksia verotuksen kohteena.

Lisäksi pääomatuloverotuksen verokantaa on vuosien varrella kiristetty, ja verotus on muutettu progressiiviseksi. Toisin kuin monissa Euroopan maissa Suomessa ei myöskään ole ollut pitkäaikaiseen arvopaperisäästämiseen kannustavaa sijoitussäästötiliä.

Tavallisten kansalaisten työn, yrittämisen ja sijoittamisen ennätysankara verottaminen on Suomen verojärjestelmän merkittävin rakenteellinen ongelma.

Verotuksen kohtuullistaminen tukisi talouskasvua ja työllisyyttä, sillä se parantaisi työnteon ja yrittämisen kannusteita.

Samalla verotuksen kohtuullistaminen mahdollistaisi tavallisten kansalaisten vaurastumisen ja nykyistä laajemman osallistumisen lisävaurastumista tuottavaan yritystoimintaan.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

12 kommenttia artikkeliin “Suomessa verotus estää tavallisten kansalaisten vaurastumisen

  1. Mika sanoo:

    Kysymys kirjoittajalle. Miksi Suomessa siis verotetaan, jos se vain pilaa kaiken?

    1. Mika toinen sanoo:

      Olisko liian kallis yhteiskunta syynä.

  2. Juha-kummi sanoo:

    Suomenlahden etelärannalta löytyy kilpailukykyisin verolainsäädäntö.

    https://taxfoundation.org/publications/international-tax-competitiveness-index/

    Kansanedustajat opintomatkalle Tallinnan-risteilyllä. Ja sitten käännöstyöhön.

  3. Jouko Salminen sanoo:

    Suomen verolainsäädäntö ei estä köyhääkään rikastumasta, sillä köyhäkin voi käyttää veroparatiiseja. Rahajärjestelmä mahdollistaa rikastumisen ainoastaan riskinotolla, ja siihen tarvitaan pantteja. Tavallisella ihmisellä ei ole pantteja osakkeiden lainavivutukseen, eli hän tuskin rikastuukaan. Eikö olekin väärin, että vain rikkaat saavat tehdä uutta rahaa, eikö rahanteko oikeus kuuluisi kaikille.?

  4. rauno juntumaa sanoo:

    Mutku, ei se verotus mua estänyt…

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Suomi ollut lomien luvattu maa jo vuosia koska työnteko ja ahkeruus ei kannata.Kymmenen vuotta lisää vielä tätä kehitystä niin Kreikkaan kohtalo on totta ja meidän tapauksessa syynä liika verotus.

  6. amaootta sanoo:

    Litmustesti on maahanmuuttajat. Maahanmuuttajat perinteisesti hakevat parempaa elämää ja tekevät aivan mielettömästi töitä koska ovat viimeinkin päässeet ansaitsemaan. Näyttääkö siltä, että Suomessa on näin? Tarjoaako Suomi oikeat kannustimet?

  7. Risukimppu sanoo:

    Edes hieman maantietoon perehtynyt osaa kartasta katsomalla päätellä Suomen kuuluvan lähinnä yhteyteen Baltian maat, Puola, Valko-venäjä, Ukraina,… Ei niinikkään läntiseen Eurooppaan.
    Suomalaiset ovat keskusjohdettuja aukotritäärisyyteen kasvatettua kasarmikansaa. Meiltä voidaan nyhtää taskut tyhjiksi, kieltää sokeri, seksi, polttomoottori ja puulämmitteinen sauna. Tuon kaiken edessä seisomme lampaan nöyryydellä pää painuksissa ja melkein petymme jos ei vielä ammuta luotia niskaan. Siinä missä länsieurooppalainen kyseenalaistaa valtion mielivallan ja lähtee kadulla metelillä, suomalaisille ei tulisi sellainen mieleenkään. Olemme kuin murrosikäisiä lapsia, purnaamme kyllä, mutta lopulta ajattelemme että kyllä ne isä ja äiti valtio tietää meitä paremmin mikä on meille hyväksi.
    Siksi suomalaisen päätä on lapsellisen helppo työntää vessanpönttöön, sillä se ei pistä hanttiin.

    1. Helena Jaakkola sanoo:

      Hyvin kirjoitit risukimppu. Tuohon kun lisätään oikeuslaitos, niin soppa on valmis. Talousasioista löydetään hyvin nopeasti rikollista ja pienestäkin virheestä raastupaan vaan. Mutta henkilöön kohdistuvista rikoksista seuraa suunnilleen päänsilitystä. Ei voi välttyä ajatukselta, että olemme kateellinen kansa joka ei salli toisen menestyä, mutta samalla rankaisee itseään fyysisesti ja uhriutuu kerta toisensa jälkeen!

  8. Ulf Fallenius sanoo:

    Kelan tuet poistaa senkin harhaluulon.

  9. Pekka Makkonen sanoo:

    Yhteiskunnan rahoittaminen tuloja verottamalla esitetään usein ainoaksi vaihtoehdoksi kerätä yhteiskunnan pyörittämiseen tarvittavat rahat. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole.

    Luonnollisilta henkilöiltä kerättiin 2017 muita kuin pääomatuloveroja pyöreästi 28 miljardia euroa. Jos kansalaisten vaurastumista haluttaisiin edistää, luonnollisin vaihtoehto olisi juuri ansiotuloverojen poistaminen, tai radikaali laskeminen esim. 10 % tasaveroon. Yksi tapa korvata tuloverot olisi valtiolle kerättävä omaisuus, jonka tuottamilla tuotoilla/osingoilla ko. veropotti voitaisiin korvata. 28 miljardin tuotot saataisiin esimerkiksi, jos valtiolla olisi sijoituksia 28 / 0,05 = 560 miljardia, olettaen pääomien keskimääräiseksi tuotoksi 5 %. 10 % tasaveroon riittäisi pienempi summa, ehkäpä n. 300-400 miljardia. Vertailun vuoksi, valtiolla oli 2014 omaisuutta HS:n mukaan n. 80 miljardia.

    Kuinka valtio sitten voisi haalia moisen määrän tuottavaa omaisuutta? Aivan samalla tavoin kuin tavallinenkin kansalainen: säästämällä ja investoimalla tuottavasti. Valtion kyky säästää on europakkopaidassa rajallinen. Parempi keino siis olisi tehdä halvan lainarahan turvin investointeja kaivoksiin, infraan yms. paljon pääomia nielevään bisnekseen, johon yksityisten rahkeet eivät välttämättä riitä. Suomesta löytyy käyttämättömiä luonnonvaroja maan alla käsittääkseni aika paljon, ja uusia käyttäkohteita metalleille kehitellään koko ajan. Valton kannattaisi myös investoida infrahankkeisiin, jotka olennaisesti parantaisivat ihmisten ja materiaalien logistiikkaa, esim. Tallinna-tunneli. Suuret infrahankkeet saataisiin tuottavaksi esim. käyttömaksuilla, tai listaamalla ne aikanaan pörssiin.

    Valitettavasti suunta on viime vuosina ollut päinvastainen, Kataisen, Stubbin ja Sipilän alaisuudessa valtion omaisuutta on myyty miljardeilla. Suomessa tarvittaisiinkin jonkinlainen kansallinen strategia valtion omaisuuden kasvattamiseksi. Tuloverojen radikaalilla pienentämisellä olisi hyvin todennäköisesti myös iso piristysvaikutus talouteen, eli vaadittavan sijoitusomaisuuden määrä olisi jonkinverran pienempi näiden dynaamisten vaikutusten takia.

  10. Tuomo sanoo:

    Miten Juusela laskee rajaveoprosentin, jutun 47,1% rajaveroprosentti ei pidä paikkaansa!

Vastaa käyttäjälle rauno juntumaa Peruuta vastaus

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa