Julkaisut

Kansalaisyhteiskunnan kultaiset kahleet

Kansalaisyhteiskunnan kultaiset kahleet

Suomalainen kansalaisyhteiskunta valtion kultaisissa kahleissa

Runsaskätinen julkinen rahoitus on kesyttänyt suomalaisen kansalaisyhteiskunnan käytännössä osaksi julkista sektoria. Aidon kansalaisyhteiskunnan synnyttäminen edellyttää julkisen tuen vähentämistä, jakoperusteiden muuttamista ja avustusten irrottamista rahapelijärjestelmästä.

Valtiosta riippumaton kansalaistoiminta on avoimen yhteiskunnan keskeisiä tunnusmerkkejä.

Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana. Kansalaistoiminnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde.

Suomessa kansalaisjärjestöjen toimintaa tuetaan julkisesti ainakin sadoilla miljoonilla, ellei enemmän. Monet suuret kansalaisjärjestöt saavat käytännössä kaiken rahoituksensa julkiselta sektorilta. Ne ovat oikeastaan enemmän osa julkista sektoria kuin osa kansalaisyhteiskuntaa.

Suomessa on myös hyvin vähän merkittävää kansalaistoimintaa, joka ei saisi julkista tukea. Ajautuminen julkisen sektorin kultaisiin kahleisiin vaarantaa kansalaistoiminnan riippumattomuuden.

Nyt pitäisikin vakavasti pohtia onko valtion osallistuminen kansalaistoimintaan tässä mittakaavassa avoimen yhteiskunnan periaatteiden mukaista. Vaikka laaja julkinen tuki katsottaisiin tarkoituksenmukaisesti, jakoperiaatteita pitäisi muuttaa.

Liitteet

Kultaiset kahleet

Kultaiset_kahleet_Libera_0417.pdf, 411 KB, 6.3.2017

Lataa: Kultaiset kahleet pdf

Tietoa kirjoittajista

Pursiainen Heikki

Heikki Pursiainen

VTT Heikki Pursiainen on MustRead -mediapalvelun sisältöjohtaja. Pursiainen on työskennellyt Liberan toiminnanjohtajana sekä Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATT:issa, jossa on toiminut julkisten palvelujen ja kilpailututkimuksen parissa erikoistutkijana. Ennen tätä Heikki on toiminut erikoistutkijana Turun yliopiston Julkisen valinnan teorian huippuyksikössä sekä Kilpailuvirastossa. Lisäksi Heikki on ollut vuodesta 2007 osakkaana Sigma-Hat Economics -nimisessä taloustieteellistä konsultointia harjoittavassa yrityksessä.

Klaus Kultti

KTT Klaus Kultti on taloustieteen professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kultin tutkimustyö on lähinnä teoreettista, erityisenä kiinnostuksena immateriaalioikeudet.

Vastaa käyttäjälle Matti Peruuta vastaus

9 kommenttia artikkeliin Kansalaisyhteiskunnan kultaiset kahleet

  1. Raija Kariola sanoo:

    Tiesittekö, että sanama päivänä, täsmälleen samaan aikaan Erkki Liikanen puhuu Jaakko Honko-luennot avoimessa tilaisuudessa Kauppakorkeakoulussa. Aihe vetoaa samoihin ihmisiin kuin tämä. Kannattaisikohan vaihtaa päivää tälle?

  2. Arres Lindqvist sanoo:

    Älkää vaihtako päivää. Matkalippu on jo ostettu!

    1. Meillä yritykset saavat vielä runsaskätisemmin tätä hienoa demokratiaa eli rahaa. MEillä on yritysyhteiskunta ei kansalaisyhteiskunta. Rahan demokratia, rikkaimmilla on valta. Vertaisin nykytilanneeta lähes neuvostoliittoon paitsi, että olemme pahempi. Asait ovat vain nimitetty eri nimellä utta pyörivät samoin.

      Onneksi opetin 4 lastani porvarivallaan aikana muuttamaan pois Suomesta, eivätkä jääneet tänne. Muualla euroopassa kuulemma todella paljon paremmin

  3. Hiltunen sanoo:

    Ohueksi jäi tämän pamfletin sisältö. Harmi. Puhti on jäänyt kesken ja uutta sisältöä tai näkökulmia tämä ei tuo, asiavirheitäkin on paljon. Tähän löperöön työhönkö lahjoitusvarat menevät? Niillä pitäisi saada punnittua, luotettavaa ja veitsen terävää ajattelua.

  4. Tuppe sanoo:

    Kas kummaa, että Liberan sisällöt ovat ohuita 🙂

  5. Matti sanoo:

    Olipas erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä teksti.

  6. Masse sanoo:

    Mielenkiintoinen ja kiva raportti, kiitos. Harmillista on, että tuollaisen lukemisesta tulee huono olo.
    Selitys massiiviselle yhdistysrahoitus-systeemille on aika simppeli, kyse ei ole omasta rahasta vaan väkivalloin kerätystä verorahasta – sitä on kiva jakaa.

  7. popula sanoo:

    Kansalaiset muodostavat valtion. He tukevat sitä veroilla. Se on hieno järjestelmä.

  8. Ruotsissa yksi ”hyvinvointivaltion” kehityksen aloittajien tarkoituksista oli,sosiaalisen insinööritaidon mukaisesti, saattaa mahdollisimman monet kansalaiset riippuvaisiksi ”yhteiskunnan” taholta tulevasta taloudellisesta tuesta.
    Vastaavanlaisesta kehityksestä johtuen, on Suomessakin hyvin suuri osa kansalaisista ja kansalaisjärjestöistä, taloudellisen tilanteensa kannalta, riippuvaisia ”yhteiskunnan” taholta tulevasta tukemisesta.

single-julkaisu.php