Ei keksitty täällä – miksi onnistuneet työmarkkinaratkaisut eivät kelpaa Suomelle


Ei keksitty täällä – miksi onnistuneet työmarkkinaratkaisut eivät kelpaa Suomelle

Not invented here

“The slowness of one section of the world about adopting the valuable ideas of another section of it is a curios thing and unaccountable. This form of stupidity is confined to no community, to no nation; it is universal. The fact is the human race is not only slow about borrowing valuable ideas – but sometimes persists in not borrowing them at all.”

–Mark Twain, Europe and Elsewhere, 1923

“Yhden maailman kolkan hitaus omaksua arvokkaita ideoita toisaalta, on kummallinen ja selittämätön seikka. Tämä typeryyden muoto ei rajoitu mihinkään tiettyyn yhteisöön, eikä mihinkään kansakuntaan; se on yleismaailmallista. Tosiasia on, että ihmiskunta ei ole ainoastaan hidas arvokkaiden ideoiden omaksumisessa – vaan toisinaan se ei omaksu niitä lainkaan.”

–Mark Twain, Europe and Elsewhere, 1923

KIRJASSAAN UPSIDE OF IRRATIONALITY ekonomisti Dan Ariely kuvailee ihmisten päätöksentekoon liittyvää taipumusta preferoida omia ideoitaan ja ratkaisujaan. Arielyn tekemän tutkimuksen mukaan ihmisillä on tapana pitää itse kehittämiään ratkaisuja parempina kuin muiden keksimiä, vaikka ne tosiasiallisesti eivät sitä olisi. Hyviä ideoita diskriminoidaan vain sen takia, että ne eivät ole täällä keksittyjä – not invented here. Sama tuntuu pätevän myös poliittisiin ratkaisuihin.

Vaikka hallitus on saavuttamassa itse asettamansa työllisyystavoitteen, Suomessa on koko Pohjois-Euroopan korkein työttömyys. Koko EU:n alueella on vain kuusi maata, joissa on korkeampi työttömyys kuin Suomessa. Nuo kaikki kuusi maata, Kreikka, Kroatia, Kypros, Espanja, Italia ja Ranska, sijaitsevat Välimeren rannikolla.

On selvää, että vaikka hallitus on päässyt tavoitteeseensa, meillä on Suomessa edelleen työttömyyskriisi päällä. Uusia keinoja siis tarvitaan. Toteutuneiden työttömyysasteiden perusteella arvioiden Pohjois-Eurooppa on täynnä Suomea parempia työmarkkinajärjestelmiä, mutta mikään niistä ei tunnu kelpaavan Suomelle.

Helpottaakseen uusien työllisyyttä parantavien ideoiden käyttöönottoa Suomessa ajatushautomo Libera päätti katsoa Suomen rajojen ulkopuolelle. Libera pyysi kansanedustaja Juhana Vartiaista ja Tarja Filatovia, Suomen Yrittäjien markkinajohtaja Janne Makkulaa ja henkilöstöpalveluyritys Baronan kehitysjohtaja Heikki Rauloa tekemään ehdotuksia, miten parantaa työllisyyttä Suomessa. Ehdotusten kriteerinä oli, että niiden täytyy olla jo jossakin muualla toimiviksi todettuja ja vaikutukseltaan merkittäviä.

Työehtosopimusten yleissitovuuteen mallia Norjasta (tai mistä tahansa muualta)

JUHANA VARTIAINEN suosittelee ottamaan mallia Norjasta työehtosopimusten yleissitovuuteen. Juhanan mukaan Suomen itse kehittämä versio yleissitovuudesta on maailman tiukin. “Invented here” -ratkaisu on johtanut suurelta osin suomalaisten työmarkkinoiden ongelmiin.

Juhana tarkastelee kirjoituksessaan useiden eri maiden työehtosopimus- ja yleissitovuuskäytäntöjä ja päätyy lopulta suosittelemaan Norjan esimerkkiä Suomelle.

Norjan työttömyysaste vaihtelee yleensä n. 4 prosentin tuntumassa, ja vertailevat asiantuntija-arviot Norjan rakenteellisesta työttömyysasteesta ovat yleensä 3–4 prosenttia Suomea koskevia arvioita alhaisempia. Norjassa on myös pienet suhteelliset palkkaerot. Norja kykenee siis ylläpitämään meitä selvästi alhaisempaa työttömyyttä ilman, että palkka- ja tuloerot olisivat meitä suurempia.

Työperäisen maahanmuuton järjestämiseen mallia Ruotsista

HEIKKI RAULO kiinnittää lukijan huomion siihen, että Suomen ikärakenne on niin haastava, että vaikka kuinka onnistumme tehostamaan kotimaisia työmarkkinoitamme, niin ilman työvoiman kasvua hyvinvointivaltion palvelujen rahoittaminen muodostuu hyvin vaikeaksi.

Raulo kuvailee tarkasti Suomen itse rakentamia esteitä työperäiselle maahanmuutolle. Esteet johtuvat lainsäädännöstä, viranomaisten ohjeistuksista ja puutteellisesta resurssoinnista. Ruotsissa vastaavien esteiden poistamisessa on onnistuttu, ja esimerkiksi saatavuusharkinnan poistamisen jälkeen vuonna 2008 Ruotsin työttömyysaste on laskenut tasaisesti ja kokonaistyövoiman määrä on kasvanut muutoksen ansiosta.

Erityisen mielenkiintoinen on Raulon huomio siitä, että “merkittävä osa Ruotsista työlupaa hakevista henkilöistä ei ole työllistymässä ns. matalapalkka-alalle vaan korkeakoulututkintoa vaativaan tehtävään”.

Paikalliseen sopimiseen mallia Saksasta

JANNE MAKKULA tuo hyvin esiin, kuinka Saksan tilanne vuosituhannen alussa muistutti monella tapaa Suomen viime vuosien tilannetta. 2000-luvun alussa Saksa kärsi korkeasta työttömyydestä, pitkäaikaistyöttömyys oli yleistä ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistukset tekemättä.

Lähtötilanteiden samankaltaisuus puoltaa vahvasti sitä, että Saksan reformeista voisi olla apua myös Suomelle. Makkula kuvailee useita yksittäisiä uudistuksia, jotka toteutettiin osana Hartz-reformipaketteja. Keskeisimmäksi näistä uudistuksista hän kuitenkin nostaa paikallisen sopimisen laajentamisen.

Tämä uudistus on selvästi tarpeen Suomessa, jossa työlainsäädäntö estää järjestäytymättömiä yrityksiä sopimasta niistä joustoista, joista järjestäytyneet yritykset saavat sopia. Lisäksi tulisi mahdollistaa sopiminen myös työehtosopimuksesta poiketen, jos niin yhdessä työpaikalla halutaan.

Tanskasta mallia työmarkkinapalveluihin ja välityömarkkinoille

KANSANEDUSTAJA TARJA FILATOV käsittelee kirjoituksessaan Tanskaa ja muistuttaa, että kaikki käytännöt eivät ole sellaisia, että ne  voidaan siirtää yksinään maasta toiseen. Osa työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttavista käytännöistä toimii vain osana kokonaisuutta.

Esimerkkinä tästä Filatov nostaa Sipilän hallituksen aktiivimallin, jossa on otettu mallia Tanskasta. Filatov argumentoi, että toimiakseen Suomessa aktiivimalli vaatisi TE-toimistojen resursointia yhtä runsaasti kuin Tanskassa on tehty.

Lisäksi Filatov nostaa työkyvyn paremman huomioimisen ja välityömarkkinoiden roolin kasvattamisen keskeisiksi uudistustavoitteiksi. Vaikka panostuksia koulutukseen ja osaamiseen kasvatettaisiin, niin kaikki eivät löydä paikkaansa Suomen nykyisiltä työmarkkinoilta. Avustavissa tehtävissä työ tulee voida räätälöidä työttömän työkyvyn mukaan ja palkkatuella tukea työnantajaa työvoimakustannuksissa.

EI KEKSITTY TÄÄLLÄ – PDF

6 kommenttia artikkeliin “Ei keksitty täällä – miksi onnistuneet työmarkkinaratkaisut eivät kelpaa Suomelle

  1. Neppi sanoo:

    Saako esittää ehdotuksia aiheeseen liittyville kysymyksille?

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Työvoima heti markkina ehtoiseksi joku voittaa joku häviää.

  3. Jukka leskinen sanoo:

    Nuorten koulutettujen kannalta kannattaa myös kysyä- ei vain saisiko, vaan myös kannattaako- tehdä Suomessa töitä?

    Itse olin osan parhaasta työurasta töissä muualla, ja kannatti.

  4. Anonyymi kirjoittaja sanoo:

    Yleissitovuus on vain yksi Suomen heikkous ay-liikkeen vallan alla. Yhtälailla pitää tuoda keskusteluun lakkoaikana pidettävät rikkurirekisterit, jotka ovat henkilötietorekistereitä. Miksei näistä puhuta vaikka GDPR on jo voimassa?

  5. Taras Gauriloff sanoo:

    Otetaanko ajatushautomoon muitakin, kuin pelkkiä johtajia? Vois olla vähäsen enemmän näkemystä suomalaisesta työmarkkinasta. Muistakaapa semmonen, että meillä on sairaita ja luottotiedottomia. Mitä näihin luottotiedottomiin tulee, ne eivät pysty ottamaan pienipalkkaista työtä vastaan, koska se saattaisi vaan vaikeuttaa tilannetta entisestään. Usein taustalla on myös alkoholi ja huumausaineet, rikosrekisteri, ajokortittomuus, perheenjäsenen sairaus ym. Asioita kannattaisi käsitellä laajemmin, jos tahtoo löytää vastauksia. Ja uskokaa pois. Olen itse tehnyt palkkatöitä koko ikäni ja nähnyt 20vuoden aikana aika hurjia asioita. Ei kannata puhua sitoutumattomuudesta, tai puolueettomuudesta, jos kuiteski ajaa ek:n ja sy:n linjaa. Ay liike on kapitalismin oire, koska se on välttämätön yhteiskuntarauhan tae. Kaikki työnantajat eivät ole rehellisiä työntekijää kohtaan, vaikka sinisilmäisille se käsitys onkin muodostunut. Yleisitovuudella rajataan eri alojen minimipalkan negatiivista kehitystä ja se vaatii suojakseen irtisanomissuojan. Jos yleissitovuus suomessa kaatuu, kaatuu myös palkat. Palkansaajat ovat myös kuluttajia. Jos kuluttajat katoaa, katoaa myös yritykset. Ei kannata lähteä ottamaan norjan mallia, koska meillä ei ole öljyä. Olemme suomessa täysin erilaisessa geopoliittisessa maastossa, kuin tanskassa, tai saksassa. Irtisanomissuojaa pitää kyllä muuttaa, koska se antaa liikaa tilaa hyväksikäyttää yrittäjää. Toinen vaihtoehto olisi vahvempi oikeusturva yrittäjälle riitatilanteessa. Nyt yrittäjät eivät jaksa/uskalla vastata haasteeseen riitatilanteessa.

  6. Ei voi vain ottaa rusinoita pullasta, koska Ruotsissa ja Saksassa työntekijöitä suojelevat muut mekanismit, kuten myötämääräämisoikeus, jolloin ammattiyhdistysliikkeellä on edustuksensa suuryritysten hallinnossa. Jos suomalaiset työsuojamekanismit puretaan ilman, että otetaan hyviä vaihtoehtoja työntekijöiden turvaksi tilalle, päädymme Baltian maissa yleiseen hyvin riisuttuun työehtojärjestelmään, jota tänne hyvin harvat haluavat.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa