Tie helvettiin on päällystetty hyvillä euroilla


Tie helvettiin on päällystetty hyvillä euroilla

Onko Suomen etu todellakin sama kuin mitä muut euromaat tavoittelevat? Voisiko Suomi kansakuntana saavuttaa paremman lopputuloksen kohdentamalla varansa toisella tavalla?

Kauppatieteiden riemumaisteri Erkki Railo tarkastelee vuoden 2008 jälkeistä eurokriisiä ja sen seurauksia Suomen kannalta. Vaikka eurokriisin yleisesti luullaan alkaneen Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoiden ylikuumenemisesta, Railo katsoo Euroopan kriisin syntyneen Saksan säästöpankkien ja ranskalaisten suurpankkien ylilyönneistä lainoittaessaan Kreikkaa ja muita heikompia euro-maita.

Eurokriisin seurauksena Euroopan Rahoitusvakausväline ERVV otti vastatakseen 726 miljardin euron vastuut konkurssiuhan alaisista Etelä-Euroopan maille myönnetyistä luotoista. Lisäksi perustettiin Euroopan Vakausmekanismi EVM 700 miljardin euron osakepääomalla. Kaiken lisäksi EKP rahoitti markkinoita 1 000 miljardin euron setelirahoituksella. Parhaillaan on toinen samanlainen panos tulossa.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi korosti Jackson Hole -puheessaan syksyllä 2014 euro-maiden velvoitteita kansallisten budjettien suhteen. Budjettien tulee noudattaa puitteita, jotka yhteisvaluutan rahapolitiikkaa ohjaava Euroopan keskuspankki EKP määrää. Draghin mielestä ne, jotka sanovat, etteivät jäsenmaat voi ottaa kantaakseen finanssiriskejä, ennen kuin ovat tehneet päätökset täydellisestä poliittisesta unionista, ”ovat asettaneet riman liian korkealle”. Sen sijaan hänen neuvonsa on: ”luoda Euroopan rahaunioni vähitellen, rakenteellisin askelein”. Ei kansalaisten ääntä kannata kysyä liian aikaisin.

Lue raportti tästä

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa