Kultaiset kahleet

Ajatuspaja Libera julkaisi huhtikuussa ”Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa” raportin. Tavoitteena oli avata keskustelu siitä, onko valtion osallistuminen kansalaistoimintaan nykyisessä mittakaavassa avoimen yhteiskunnan periaatteiden mukaista.

Kansalaisyhteiskunnan julkinen rahoitus on yhden arvion mukaan 1,6 miljardia. Kansalaisjärjestöjen julkisesta rahoituksesta ei kerätä tietoa järjestelmällisesti eikä säännöllisesti. Edes tukea myöntävissä ministeriöissä ei aina tiedetä, kuinka paljon ne myöntävät avustuksia kansalaisjärjestöille.

Tästä syystä olemme koostaneet nettitietokannan, jonka avulla jokainen voi itse tutkia mille järjestöille ja kuinka suuria summia julkiset rahoittajat ovat vuonna 2015 antaneet. Tiedot kansalaisyhteiskunnan julkisesta rahoituksesta on koostettu eri ministeriöistä saatujen tietojen pohjalta.

Tietojen kattavuus vaihtelee ministeriöittäin, ja olemme joutuneet itse käsityönä tekemään rajauksia joidenkin ministeriöiden tietoihin. Kuntien avustuksista samoin kuin EU-avustuksista suurin osa puuttuu. Tietoja on siis pidettävä suuntaa-antavina.

Otamme mielellämme vastaan lisätietoja tai ehdotuksia uusista tietolähteistä. Niitä voit lähettää suoraan osoitteeseen heikki.pursiainen@libera.fi

Olemme valinneet viidestä tuensaajasta koostuvan Libera Top Viitosen.

Kukin listalle päätynyt tuensaaja edustaa omalla tavallaan jotakin suomalaisen tukijärjestelmän sanokaamme erityispiirrettä.

Tukisumma ei siis ole ollut ainoa valintakriteeri, vaikka listan avustuskohteet saavatkin yhteensä hulppeat 18,5 miljoonaa euroa julkista tukea.

Toivomme, että lista innostaa lukijan perehtymään tukijärjestelmään vähän syvällisemmin sekä laskurin että Kultaiset kahleet -raportin avulla.

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatiin tieto kaikista sen jakamista avustuksista. Avustuksia ei kuitenkaan ole ministeriössä jaettu kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden saamiin avustuksiin. Tämän vuoksi olemme itse tehneet rajauksen kansalaistoiminta- ja muiden avustusten välillä. Rajanveto ei ole mitenkään yksiselitteinen. Esimerkiksi kulttuuri-instituutiot ja festivaalit on usein organisoitu yhdistys- tai säätiömuotoisiksi. Tietokantaan ei otettu kulttuurilaitoksien toiminnasta vastaavia yhdistyksiä. Tehdyt rajaukset on kuvattu varsinaisen julkaisun https://www.libera.fi/julkaisut/raportit/kultaiset-kahleet/ luvussa 2.

Maa- ja metsätalousministeriöltä saatiin kaikki tiedot ministeriön maksamista avustuksista. Niistä pyrittiin rajaamaan pois muille kuin järjestöille suunnatut tuet. Kuten OKM:n tietojenkin tapauksessa, rajanveto ei ole aina helppoa. Esimerkiksi Työtehoseura jätettiin pois tietokannasta.

Sosiaali- ja terveysministeriön avustuksista tietokannassa on entisen Raha-automaattiyhdistyksen kautta vuonna 2015 jaetut avustukset. Nämä rahapelivaroista rahoitettavat avustukset jaetaan nykyisin Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEA:n kautta. Ne muodostavat valtaosan STM:n jakamista avustuksista, mutta esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n jakamat avustukset ja suoraan budjetista jaettavat avustukset eivät ole mukana.

Ulkoministeriöstä mukana ovat kaikki tiedot avustuksista kehitysyhteistyötä tekeville kansalaisjärjestöille vuonna 2015. Muita mahdollisia tukia ei ole mukana tietokannassa.

Esimerkiksi puolustusministeriön, kuntien, ja EU:n järjestötuista ei ole tietoa tietokannassa.

Kanava Saaja Kunta Anottu Summa