Mihin ihmisiä ja toimistoja enää tarvitaan?

Tänä keväänä julkaistu Etlan tutkimus tarjoaa lohtua meille kaikille: sekä kalenterinsa etätapaamisilla täyttäville etätyön puolestapuhujille, että lähityön ystäville. Tutkimuksen mukaan muutama päivä viikossa etätöitä olisi optimi tuottavuuden näkökulmasta.

Parhaat tulokset saavutetaan tämän tutkimuksen mukaan yhdistämällä etä- ja lähityön hyödyt suunnitelmallisesti, ei vahingossa. Tämä ei ehkä ole kovin dramaattinen johtopäätös, mutta sitäkin tärkeämpi. Paljon puhuttu tuottavuus ei löydy ääripäistä vaan keskeltä, hyvästä hybridistä. Kyllä, kultainen keskitie saattaa olla tylsä, mutta ilmeisen toimiva.

Kotona voi kyllä hoitaa yksittäisiä työtehtäviä tehokkaasti (ja käydä välillä jääkaapilla miettimässä elämän tarkoitusta), mutta todellinen yhteisöllisyys, tiimityön syke ja yhteinen kulttuuri rakentuvat edelleen paikan päällä.

On hieman hämmentävää, että välillä ihmiset jopa närkästyvät, jos työnantaja kehtaa toivoa heidän käyvän silloin tällöin ihan fyysisesti töissä. Nyt pitäisi perustella, että palkkaa saava työntekijä kävisi työpaikalla tekemässä työtä ja tapaamassa kollegoita. “Nykyään kuvitellaan,  että kaikki hoituu vapaa-ajan asussa kotoa käsin etäyhteyksillä”, totesi Lontoon Cityn pormestari Alaistar King osuvasti. Liiketoimintaa rakentaakseen ja innovoaatioiden syntymiseksi täytyy kuitenkin tavata ihmisiä, luoda suhteita ja olla aktiivinen. 

Johtamisella on suuri merkitys. Se ei tarkoita mikromanagerointia, vaan sitä, että työpaikan pelisäännöistä on oikeasti sovittu. Jos etätyömalli on syntynyt ”koska pandemia” eikä sen jälkeen ole juuri mietitty asiaa uudelleen, voi olla, että yhteinen sävel on jo hieman epävireessä. Etla sanoo suoraan: yritysten ei pitäisi ajautua sattumanvaraiseen hybridiin, vaan valita reittinsä harkiten.

Yhtä lailla harkiten meidän tulisi valita suhtautumisemme tekoälyyn.

Vielä viime kesänä pohdin, onko tekoälyyn liittyvä hype paisuttamassa teknologia-markkinoita kuplaksi, vähän kuten 1990-luvun lopun aikana, vai mullistaako tekoäly koko maailmantalouden? Vain vuotta myöhemmin, tekoälyn mullistava vaikutus ei enää tunnu spekulaatiolta vaan täysin arkipäivältä. Tekoäly ei kuitenkaan ole enää vain kilpailua siruista ja datasta, vaan nyt kilpaillaan myös parhaista aivoista. Meta ja muut teknologiayritykset investoivat valtavasti ihmisiin, jotka ohjaavat tekoälymalleja kehittymään paremmiksi. Ehkä juuri tämä on se tekoälyn vielä toistaiseksi puuttuva ainesosa: ihmisen päättelykyky.

1990-luvun lopun Dotcom-kuplaa vauhditti suuret, kertaluonteiset investoinnit eli merkittävä CAPEX -kasvu, jossa sijoitettiin satoja miljardeja dollareita internetinfran rakentamiseen. Vastaavalla tavalla nykyinen tekoälybuumi on saanut hyperskaalaajat, kuten Amazonin, Microsoftin ja Googlen investoimaan valtavia summia pilvi- ja tekoälyinfraan. Tämä investointien määrä on toki synnyttänyt vaurautta, mutta samalla ylikuumenemisen riskit voivat huomaamatta kohota.

Toisin kuin dotcom-aikana, jolloin monet yritykset olivat käytännössä tuottamattomia ja ilman kestävää liiketoimintamallia, nykyiset tekoälyyn keskittyvät yritykset ovat yleensä taloudellisesti vahvempia ja niillä on kestävämpiä liiketoimintamalleja.

Tekoäly on tällä hetkellä teknologiateollisuuden keskiössä, ja sen odotetaan muuttavan useita eri toimialoja. Tekoäly itsessään ei vielä luo arvoa, vaan ratkaisevaa on, miten sitä osataan käyttää. Arvon tuottaminen edellyttää luottamusta ja ennen kaikkea työntekijöiden uteliaisuuden ruokkimista, jotta kaikki pysyvät kehityksessä mukana. 

Joidenkin mielestä tekoäly voi käynnistää seuraavan teollisen vallankumouksen.

Reilu vuosi sitten luin Googlen Sundar Pichain käyttämän vertauksen, joka tuntui melko raflaavalta: Pichai asettaa tekoälyn historian suurimpien innovaatioiden joukkoon, rinnastaen sen sellaisiin perustavanlaatuisiin läpimurtoihin kuin sähkö ja tuli. Nyt myös Anthropicin perustajan Daniela Amodein mukaan tekoälyn omaksuminen muistuttaa aiempia suuria teknologiamurroksia, kuten internetin tai laskimen yleistymistä. 

Yhteiskunta sopeutuu, mutta se vie aikansa.

Historialliset esimerkit muistuttavat meitä siitä, että jokainen teknologinen vallankumous tuo mukanaan sekä valtavia mahdollisuuksia että riskejä, ja tekoäly ei ole tässä poikkeus. World Economic Forumin mukaan tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin on valtava: 40 % työnantajista olettaa vähentävänsä työvoimaa, mutta samalla tekoälyn ennustetaan synnyttävän yli 10 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Vaikka tekoäly mullistaa työelämää, on ihmisille paikkansa jatkossakin. Mitä teknisemmäksi työ muuttuu, sitä tärkeämmiksi nousevat inhimilliset taidot kuten empatia, tilannetaju ja läsnäolo. Jo pelkästään näillä on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvontiin ja yhteisön rakentamiseen. Etäyhteydellä saadaan asioita aikaiseksi, mutta sillä ei korvata läsnätapaamista ja yhteyden muodostamista.