Suomen 7 haastetta VI: Taloustiede on aliarvostettua ja keskustelu heikkoa

Suomen 7 haastetta VI: Taloustiede on aliarvostettua ja keskustelu heikkoa

Liberan Suomi jää jälkeen -raportin nettiversio julkaistiin osissa. Tämä on ”7 haastetta” osion kuudes kirjoitus.

Taloustiede on aliarvostettua ja keskustelu heikkoa

Taloustiede on Suomessa heikosti resursoitu ala. Ongelmat liittyvät sekä resurssien hajanaisuuteen että pienuuteen. Opetushallituksen tietojenkeruun perusteella taloustiede (entinen kansantaloustiede) on henkilöstöllä mitattuna pienempiä yhteiskuntatieteitä.

Kansainvälisesti tilanne on toinen. Kuviossa 1 esitetään yliopistojen verkkosivuilta kerättyjen tietojen perusteella taloustieteen henkilöstöjen määrät Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Näiden tietojen perusteella johtopäätös on ilmeinen: suomalainen taloustieteellinen yliopistotutkimus on pohjoismaisittain huomattavan huonosti resursoitu. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on vähemmän kuin puolet taloustietelijöitä muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Ongelmaa kärjistää se, että Suomessa taloustieteen henkilöstö ja opetus on pirstaloitunut kymmeneen eri yliopistoon, jotka muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta eivät täytä kansainvälisiä vähimmäisstandardeja. Esimerkiksi Tukholman, Kööpenhaminan ja Oslon yliopistoissa on kussakin enemmän vakinaista taloustieteen henkilökuntaa kuin Suomen yliopistoissa yhteensä.

Kiinnostavaa on, että muissa Pohjoismaissa on suhteellisen samanlainen käsitys järkevästä taloustieteen resurssipohjasta.

Olen havainnollistuksen vuoksi kerännyt taulukkoon kolme tietoa Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan oikeustieteellisten yliopistoyksiköiden resursseista. Oikeustiede soveltuu verrokkitieteenalaksi, koska se on taloustieteen tavoin selkeästi määritelty ala, ja sen harjoittajat sijoittuvat oikeustieteellisiin tiedekuntiin tai laitoksiin. Oikeustieteilijöiden rooli yhteiskunnassa on myös jossain määrin samanlainen kuin ekonomistien: he suunnittelevat ja ylläpitävät yhteiskunnallisia mekanismeja.

Aineisto viittaa siihen, että oikeustiede ei ole taloustieteen tavoin aliresursoitu tieteenala Suomessa. Olettakaamme – katteettoman ekstrapoloinnin uhalla – että havainto kertoo jotakin suomalaisista arvoista ja yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta. Kaksi johtopäätöstä: 1. Vakaa yhteiskuntajärjestys ja oikeusvaltion periaatteet ovat samalla tavoin tärkeitä asioita Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. 2. Suomessa ei arvosteta kansainvälisen mallin mukaan kvantitatiivista yhteiskunta-analyysiä.

Oikeusvaltion periaatteiden vaaliminen on kiistatta yhteiskunnallinen prioriteetti. Johtopäätökset ovat kuitenkin ongelmallisia yhteiskunnallisen rakennemuutoksen olosuhteissa. Yhteiskunnallinen keskustelu, jolta puuttuu taloustieteelle ominainen kurinalaisuus ja läpinäkyvyys, jää usein sloganien heittelyn tasolle. Keskustelusta ei silloin viisastuta.

Tarvitsemme muiden Pohjoismaiden jo omaksumaa, kriittiseen kvantitatiiviseen tutkimukseen nojaavaa keskustelukulttuuria. Ilman sitä yhteiskunnalliset uudistukset jäävät toteutumatta.

Selite: Opetus- ja tutkimushenkilöstö on jaoteltu uran neliportaisen mallin mukaisesti. Professoritaso pitää sisällään korkeimmat yliopistotehtävät (esim. professorit ja tutkimusjohtajat), apulaisprofessoritaso muut senioritutkijat (esim. yliopistolehtorit ja –tutkijat sekä tenure track -apulaisprofessorit), ja tutkijatohtoritaso alkuvaiheen nimikkeet (esim. tutkijatohtori). Koska nimike- ja palkkauskäytänteet eroavat maittain ja yliopistoittain, on jaottelua syytä pitää ainoastaan suuntaa antavana.

Suomi: Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta; Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteiden laitos; Lapin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta; Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu, julkistalouden sekä yritysjuridiikan ja vero-oikeuden opintosuunnat; Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta; Åbo Akademi, yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta, yksityisoikeuden, julkisoikeuden ja kansainvälisen julkisoikeuden oppiaineet; Vaasan yliopisto, taloustieteen ja talousoikeuden laitos, liikejuridiikan oppiaine.

Ruotsi: Uppsala University, Faculty of Law; Stockholm University, Law Department; Lund

University, Faculty of Law; University of Gothenburg, School of Business, Economics and Law, Department of Law; Umeå University, Department of Law; Örebro University, School of Law, Psychology and Social Work.

Norja: University of Bergen, Faculty of Law; University of Oslo, Faculty of Law; University of Tromsoe, Faculty of Law.

Tanska: Aarhus University, School of Law; University of Copenhagen, Faculty of Law; Copenhagen Business School, Law Department; University of Southern Denmark, Faculty of Law.

Laskelmat perustuvat kirjoittajan omaan tiedonhankintaan pohjoismaisten yliopistojen verkkosivuilta.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

8 kommenttia artikkeliin “Suomen 7 haastetta VI: Taloustiede on aliarvostettua ja keskustelu heikkoa

  1. Risto Peltola sanoo:

    Kiitos, uutta tietoa.

  2. talouskeskustelun taso sanoo:

    Koska Suomen EMU-jäsenyydelle ei löydy yhtään järkevää syytä, jäsenyyttä on sittemmin perusteltu mm. Putinin uhalla.

  3. Tuomas P sanoo:

    Keskustelua tekee vielä heikommaksi kyvyttömyys/haluttomuus tuoda arvoja esille. Kaikki päätökset yritetään perustella insinöörimäisillä välttämättömyyksillä, kun todellisuudessa poliittinen päätöksenteko on puhtaasti arvopohjaista, ja poliitikkojen insinööriosaaminen (kuten taloustieteellinenkin osaaminen) on suorastaan surkeaa (tai siis keskinkertaista kuten kansalla keskimäärinkin). Jos arvot otettaisiin keskustelussa rohkeasti esiin, myös kvantitatiivisen analyysin tekeminen olisi mielekkäämpää.

    Kaikkein surkein esimerkki käytetty jargon ”ratkaisukeskeisestä politiikasta”; ratkaisukeskeisyyttä on se, että kaikkia ongelmia pitää nauloina kun kädessä on vasara.

  4. Juha-kummi sanoo:

    Eikö taloustieteen kysyntä ja tarjonta kohtaa? Tai kohtaavat verrokkimaita matalammalla tasolla.

    Vai muuttavatko penaalin terävimmät kynät ulkomaille Nobelin muistopalkintoja odottelemaan?

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    10 taloustietelijää ja kaikilla eri näkemys niin mitä siitäkin tulee.Maalaisjärki voi olla hyvä tapa edetä sittenkin.

  6. Henkka sanoo:

    ”Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on vähemmän kuin puolet taloustietelijöitä muihin Pohjoismaihin verrattuna.”

    Laatu korvaa määrän. Meidän suomalaiset taloustieteilijämme ovat poikkeuksetta kaikki erehtymättömiä neroja!

  7. joonask sanoo:

    Ihan kiinnostavaa ja huolestuttavaa tietoa sinänsä. Se, miten tähän tilanteeseen on päädytty on myös osaltaan kiinnostava kysymys. Helsingin yliopistolla resursseja on varmasti karsinut se, että taloustiede kuuluu valtiotieteelliseen tiedekuntaan, mutta on ilmeisesti täysin erillään tiedekunnan muista aineista, eikä varakkaalta tiedekunnalta ohjaudu riittävästi resursseja taloustieteeseen. Toisaalta outoa on myös se, että HY:ltä löytyy Viikistä taloustieteen laitos, mutta varsinaisella kansantaloustieteellä Valtiotieteellisessä on vain oppiaineen status.

  8. Ove Stenmark sanoo:

    Taloustiede ei ole tiedettä sen enempää kuin marxilainen yhteiskuntatiede. Taloustutkimuksesta voi olla hyötyä. Marxilaisessa yhteiskuntatieteessä, varsinkin marxilaisen suorittamana, hyödyn arviointi on vanhingon ennakoimista ja torjumista muiden toimesta.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa