Todella huono ajatus

Todella huono ajatus

Pari viikkoa sitten Saksan sosialidemokraatit julkistivat vaaliohjelmansa. Se ei ollut erityisen jännittävä. Angela Merkelin keskitien politiikka ja vaikeat taloudelliset ajat ovat ilmeisesti jättäneet perin vähän liikkumavaraa puolueen ideologeille. Puheenjohtaja Peer Steinbrückin harmaaseen persoonaan ja huonoon galluplähtökohtaan yhdistettynä tämä ei lupaa hyvää puolueen vaalimenestykselle.

Naapurimaan Ranskan presidentin Francois Hollanden vasemmistolaisen talousohjelman huonot tulokset ja hänen hupeneva henkilökohtainen kannatuksensa eivät myöskään liene kannustaneet saksalaisen veljespuolueen ohjelmanikkareita merkittäviin uusiin aloitteisiin. Pientä väriä ohjelmaan piti kuitenkin jostakin löytää, ellei muuten niin sukeltamalla sosialidemokratian perinteiseen työkalupakkiin. Ja löytyihän sieltä jotakin: SPD vaatii nyt Saksaan yleistä 8,50 euron minimipalkkaa.

Minimipalkka on jännittävä poliittinen aloite. Paul Krugmanin suosimaa käsitettä lainatakseni se on eräänlainen torakka-ajatus: vaikka se on huuhdottu vessasta alas lukemattomia kertoja, aina se vaan pulpahtaa pintaan. Syy on varmaan se, että useimpien ihmisten korvissa minimipalkka kuulostaa sekä taloudellisesti fiksulta että sosiaalisesti oikeudenmukaiselta.

Opettaessani yli 30 vuotta sitten taloustiedettä Yhdysvalloissa minimipalkkakeskustelun aallot olivat juuri käyneet korkeina. Useimmat Economics 101-kurssin oppikirjat käyttivät sitä siksi esimerkkinä siitä, miten työmarkkinat toimivat. Itse argumentti on todella yksinkertainen ja sovellettavissa moneen muuhunkin hintasäännöstelyilmiöön. Aivan kuten lukemattomat kollegani, piirsin siksi opiskelijoilleni taululle työvoiman kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden leikkauskohta määrittelee sen palkkatason jolla vallitsee täystyöllisyys.

Sitten lisäsin kuvioon minimipalkan. Se on vaakasuora viiva kysyntä- ja tarjontakäyrien risteyskohdan yläpuolella. Minimipalkan tasolla työvoiman tarjonta on sen kysyntää suurempi. Selkokielellä se tarkoittaa, että joukko ihmisiä, jotka normaaliolosuhteissa (ja hieman matalammalla palkalla) olisivat saanet töitä, joutuvat nyt työttömiksi. Ei auta, että he ovat valmiit hyväksymään hieman heikommat työehdot: minimipakkatasoa ei saa alittaa, ja siksi heidät häädetään työmarkkinoiden laitamaille.

Keitä nämä ihmiset todellisuudessa ovat? Kenet minimipalkka sulkee työelämän ulkopuolelle? Vastaus on ilmeinen: ne joiden työ tuottaa vähiten. Nuoret ja kokemattomat, maahanmuuttajat ja huonosti koulutetut; ne joiden työn tuottavuus ei (vielä) yllä minimipalkan tasolle. Jotkut heistä saavat kylläkin työtä hieman paremmalla palkalla kuin aikaisemmin, mutta useimmat syrjäytetään, koska heille ei yksinkertaisesti korkeammalla palkkatasolla löydy taloudellisesti järkeviä töitä. Ja ikävintä tässä kaikessa on se, että syrjäytyvät ovat juuri niitä, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat työpaikkaa.

Mutta jos näin on, jos minimipalkka todellakin tuottaa huomattavasti enemmän pahaa kuin hyvää, miksi sitä sitten kannatetaan? Osasyy on varmasti se, että harva saksalainen sosialidemokraatti on suorittanut Economics 101-kurssin. Mutta löytyy myös synkempi selitys. Ne, joilla jo on työpaikka haluavat tietenkin varmistua sen pysyvyydestä ja omasta palkkatasostaan. Sen he – tai oikeastaan heidän edusmiehensä – uskovat tekevänsä rajoittamalla heihin kohdistuvaa kilpailua. Kokeneen työvoiman pahin kilpailija on yleensä halvempi työvoima, eikä vain kaukomailla, vaan myös täällä koti-Euroopassa.

Ajatelkaapa, jos elinkeinoelämässä vaatisimme lainsäädäntöä, joka kieltää kilpailijoiltamme tarjoushinnoittelun. Kyllä elämä esimerkiksi pankkialalla olisi helppoa jos uusilta kilpailijoilta kiellettäisiin sanokaamme alle kolmen prosentin asuntolainamarginaalit. Kuluttajan kannalta ajatus olisi huono, eivätkä kilpailijatkaan siitä erityisemmin pitäisi. Mutta kyllä vanhoilla pankeilla menisi hyvin. Minimipalkka toimii aivan samalla tavalla: niille, joilla jo on, se antaa turvaa; kun taas niiden eteen, jotka vasta ovat aloittamassa, se nostaa lähes ylitsepääsemättömän muurin.

Mutta entä oikeudenmukaisuus? Eikö sentään pitäisi kantaa jonkinlaista huolta myös ihmisten toimeentulosta? Varmasti, ja siksi meillä on sosiaalipolitiikka. Perustulo (”kansalaispalkka”) on minimipalkkaa valtavasti parempi tapa varmistua siitä, ettei kenelläkään mene liian huonosti.

Minimipalkka, kuten hintasäätely yleensäkin, on todella huono idea. Se johtaa talouden vääristymiin, kilpailukyvyn menetykseen ja ennen kaikkea työttömyyteen juuri niissä työntekijäryhmissä missä pysyvän syrjäytymisen vaara on suurin. Se on torakka joka lopultakin olisi litistettävä.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

39 kommenttia artikkeliin “Todella huono ajatus

  1. Kai Nikulainen sanoo:

    Paul Krugman tosin kannattaa minimipalkkaa. http://www.nytimes.com/2013/02/18/opinion/krugman-raise-that-wage.html?_r=0

    1. matu sanoo:

      Walhroos jättää siis huomiotta, että Krugman ei ole vakavastiotettava taloustieteilijä. (Krugman taas ihmetteli miksi talousvastaavaksi julkishallinnossa valitaan aina sellainen joka ei siitä mitään ymmärrä) Eli astuu talouasioiden neron Rehnin varpaille. Tarkoituksella?
      Krugman puhuu vähän eri asiasta kuin Wahlroos puhuessaan minimipalkasta linkin kirjoituksessa Krugman puhuu USA.n tilanteesta, eli minimipalkasta jolla ei edes elä ja joka on kaikille aloille yhteinen. Kansalaispalkka ehdotus USA.ssa voisi olla aika hauska.
      Suomessa tilanne on toinen. Joka alalla on oma minimipalkka ja käsittäkseni Wahlroos tarkoittaa tätä. Kansalaispalkka tulisi minimipalkan ja muun sosiaaliturvan tilalle luomaan minimitoimeentulon. Ymmätämykseni mukaan tulisi yhteiskunnalle edullisemmaksi eli yllättäen olen samaa mieltä Wahlroosin kanssa. Edellyttäen, että tavoittena todella on ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointi, eikä vain uusia välistävetämismahdollisuuksia.
      Suomen ongelma tosin ei ole korkeat palkat vaan korkeat elinkustannukset palkkaan nähden. Wahlroosin idea ehkä onkin ehdotuksessaan, että näin palkkoja ei tarvitse nostaa vaan voidaan jopa laskea kun minimipalkka hoitaa toimeentulon.
      Lisäisin Wahroosin ehdotukseen työntekijöiden pääsyn mukaan voitonjakoon, jolloin myös muita kuin alimpia palkkoja voisi laskea. Saataisiin luontevasti palkkajoustoa.
      Ajatusta kaiken kansalaisten oikeudesta elää en voi kuin kannattaa. Eli Nalle, nyt olisi toiminnan aika pelkkien puheiden sijaan

    2. Matti A. sanoo:

      Kai, Nalle viittasi siihen kielikuvaan, kun Krugman kutsui keväällä Olli Rehnin ajatuksia tällaiseksi torakaksi, jota ei voi tappaa:

      http://krugman.blogs.nytimes.com/2013/03/04/cockroaches-at-the-european-commission/?_r=0

      Kyse ei siis ollut siitä, että olisi viitannut Krugmanin minimipalkkamielipiteisiin.

  2. Oskari Nieminen sanoo:

    Minimipalkka on juurikin sosiaalisesti oikeudenmukainen asia. Ymmärrän sen asettamat haasteet uusille talouden toimijoille sekä tosiasian, että työttömyysprosentti on korkeampi minimipalkalla kuin ilman sitä.

    Silti, kun uhrataan hetki työntekijän, ihmisen ajattelemiselle talouden rattaiden öljyämisen asemesta, löytyy minimipalkalle erittäin järkeviä, inhimillisiä perusteita. Oletetaan, että nollatyöttömyys löytyisi, kysyntä ja tarjonta kohtaisivat viiden euron tuntipalkalla. En ota nyt huomioon tasaveroa, jota porvarit myös mielellään kannattavat, sillä ajatus työn paiskimisesta vitosen tuntipalkalla on ilmankin jo tarpeeksi brutaali. Yksineläjänä joutuisin tekemään 50 tunnin työviikkoja vain sen takia, että leivän päällä olisi muutakin kuin ylähuuli. En halua edes kuvitella perheellisten ahdinkoa.

    Oletetaan, että yhteiskunta tulisi tässä kohdassa vastaan perustulon muodossa ja jakaisi aiemmin työttömyyskorvausten muodossa jaettua rahaa niille, joiden työstä saama palkka ei riitä elämiseen. Hienolta ja toimivalta kuulostava systeemi (kaikilla töitä ja tarpeeksi rahaa) avaa oven kuitenkin työnantajapuolen härskeille väärinkäytöksille – tavallista työntekijää tuskin kiinnostaa mistä rahansa saa, kunhan se on työviikon tai kuukauden jälkeen pankkitilillä. Eli porukkaa otetaan töihin vaikkapa kahden euron tuntipalkalla, ja ihmiset ottavat työn vastaan, koska Kelalta saa perustulosta puuttuvan määrän. Matalapalkkaisia työpaikkoja nuorille, kouluttamattomille ja maahanmuuttajille löytyy yllättäen jokaiselle, eikä palkalla ole perustulon takia väliä.

    Sen sijaan, että ihmisiä pakotettaisiin töihin orjapalkalla ja riippuvuudella valtion tuesta (muitakin siis kuin nykyisiä työttömyyskorvauksen nostajia, sillä minimipalkan poistaminen varmasti pudottaisi nykyisten pienituloisten palkkaa sietämättömästi), minimipalkka on erittäin inhimillinen vaihtoehto – vaikka työnantajapuoli sen mielellään huuhtoisi torakan lailla vessasta alas.

  3. Juuso Hämäläinen sanoo:

    Niin onhan selvää, ettei taloustieteitä ole olemassakaan vaan näiden vapaiden markkinaoppien esittäjät ovat itse nimenneet oppinsa tieteeksi.
    Talousoppineilla on näyttöä ainoastaan tuhon tuottamisesta maailmantaloudessa. Maailman hyvinvoinnin ovat tuottaneet reaalituotannossa olevat ihmiset. Finanssisektori on iso parasiitti tämän kyljessä.
    Me emme elä pankkikonsernien tekemisistä miltään osin vaan elätämme tuota sektoria, jonka tulisi olla valtion omistama toiminto eikä yksityisesti omistettu kuppaussysteemi, joka on äärimmäisen kallis ylläpidettävä riesa yhteiskunnalle. Se ei edes itse vastaa omista virheistään vaan kaataa ongelmansa veronmaksajille.
    Tätä taustaa vasten emme kaipaa mitään neuvoja finanssi-ihmisiltä tai ns kauppatieteilijöiltä. Heidän neuvonsa ovat arvottomia.
    Juuri finanssigurujen ahneuden ansiosta meillä on globaali jatkuvaa kasvua vaativa velkavetoinen talous. En näe mitään perustetta sille, että finanssisektorin johdolle maksettaisiin edes minimipalkkaa. He eivät sitä ansaitse. Ei edes 8.5e tunnissa.

    1. Heikki Makkonen sanoo:

      Joittenkin pankkien virheitten kaataminen veronmaksajien niskaan on poliittisten päättäjien vastuulla. Ei nitten velkoja muuten kukaan yksityinen henkilö ottaisi maksaakseen.
      Siinä olen samaa mieltä, että rahan pyörittäminen ja keinottelu eivät tuota mitään. Vapaassa markkinataloudessa pitäisi jokaisen finanssipelurin vastata omista teoistaan, mutta jotenkin ne on päästetty sellaiseen asemaan, että yhteiskunta saa hoitaa niiltä jäävän roskiksen.
      Tämähän ei oikeastaan liity Wahlroosin kirjoitukseen, paitsi siltä osin, että minä olen sitä mieltä, että markkinat saavat määrätä hinnat, palkat sekä putsata samalla kepulit rahapelurit pois.

  4. kendra sanoo:

    Hyvin harvoin olen mistään samaa mieltä BW:n kanssa, mutta tässä asiassa hän on minusta oikeassa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaajaksi me tarvitsemme kansalaispalkan, ja sen jälkeen minimipalkkaa ei tarvita, vaan markkinat huolehtivat työn hinnasta.

  5. Taneli Ihalainen sanoo:

    Minimipalkkoja (taulukkopalkkoja) voitaisiin ehkä alentaa siinä vaiheessa, jos samalla ihmisten perustarpeiden kuten asumisen, sähkön, ruoan ja työmatka kustannuksia alennetaan suhteessa alennettuihin palkkohin. Siis kaiken muun hintoja voitaisiin melkeimpä sitten nostaa, kaiken niiden jotka eivät ole niin tarpeellisia 🙂

    Nyt vallitsee tilanne jossa palkkakehitystä ei synny tai se pikemminkin alenee ja näiden edellä mainittujen kustannustaso kasvaa. Eli ihmisillä menee taloudellisesti entistä huonommin. Näistä pitäisi sopia vaikka TUPOSSA.

  6. tk sanoo:

    Tieteellisiä perusjuttuja, vähän ajateltuaan itsestäänselvyyksiä – mutta vaikea ihmisten hyväksyä. Näitä on varsinkin taloustieteessä ja fysiikassa.

    Saa nähdä, kauanko menee, että jotkut valtiot ottavat (jo kauan akateemisessa maailmassa analysoidun) kansalaispalkan käyttöön.

    Työn arvon laskiessa robotiikan kehittyessä ihmiset eivät pysty leipäänsä markkinoilta hankkimaan.

  7. Taneli Ihalainen sanoo:

    Miksi pankki riistää minulta viimeisetkin hilut joka kuukausi palvelumaksuillaan, jotka vain tuntuvat nousevan jatkuvasti. Ei ennen tuollaisia kustannuksia ollut vaikka oli virkailijat tiskillä ja tiliotteet tuli papareimuodossa kotiin, jolloin kustannukset olivat pankille huomattavasti suuremmat. Nyt asiakas tekee lähes kaiken itse verkossa ja silti joutuu tästä itsepalvelusta maksamaan. Varakkaammat eivät maksa euroakaan. Ymmärrän tämän koska köyhien määrä kasvaa entisestään on se myös herkullinen riiston kohde muodostaessaan kansantaloudessa sen laajimman massan jolta ottaa.

  8. Aki Pulli sanoo:

    Pieni korjaus. Saksan sosialidemokraattien eli SPD:n puheenjohtaja on Sigmar Gabriel. Peer Steinbrück on liittopäivävaaleissa kanslerikandidaatti. Ne ovat kaksi eri asiaa, Saksassa usein on tapana valita muu kuin puolueen puheenjohtaja kansleriehdokkaaksi. Erityisesti sosialidemokraatit ovat näin tehneet useiden vaalien ajan.

  9. Olli Saarinen sanoo:

    Karl Marx kertoi kapitalistin maksavan palkollisilleen vain sen verran, mikä riittää työvoiman uusintamiseen. Björn Wahlroos on valmis maksamaan vielä vähemmän, sillä oloissamme minimiansioilla ollaan jo tukien varassa joten tuki on subventio työnantajalle.

    On selvä, että täystyöllisyys teoriassa syntyy työvoiman kysyntä- ja tarjontakäyrien leikkauspisteessä. On myös selvä, että kommunismi edustaa omistuksellista tasa-arvoa ja anarkismi vapautta valtiosta. Kumpikaan ei toimi käytännössä.

    Markkinatalous luonnollisena järjestelmänä toimii paremmin. Jos sovitaan, että työvoimaa voi palkata alle itsensä uusintamisen tarpeen, markkinat suosivat tuottamatonta työtä.

    Tuottamattomuus ei ole siis välttämättä työvoiman ominaisuus vaan teetetyn työn ominaisuus. Kun teetetään työtä, jolla ei ole minimitoimentulon takaavaa kysyntää, hukataan työvoiman käytön potentiaalia. Toisaalta työvoiman korkeampi hinta pakottaa työn teettäjän parantamaan tuottavuuttaan – tehdäänkö käsivoimin vai konevoimalla, uusitaanko paperikone vai ajetaanko vanha loppuun?

    Ylipäätään työn arvoa ei voi täsmällisesti laskea, koska emme päivittäin huutokauppaa työtämme vaan papille maksetaan papin palkka ja pankinjohtajalle pankinjohtajan palkka ja sen lisäksi omistaja-arvoa pitkällä tähtäyksellä tuhoavat insentiivit amerikkalaisen yliopisto-oppikirjan mukaan väärin ja kalliisti konsultoituina.

    Vain työn minimihinnan voi määrittää, ja se on hinta, millä kokopäiväinen työntekijä voi yleisesti hyväksytyn normin mukaan tulla juuri ja juuri toimeen. Itse asiassa työn minimihinta on talouden perusnormi ja sekin riippuu yhteisön arvostuksista.

    Näin työyhteisössä, missä kokonaispotista on varaa maksaa pankinjohtajan palkka, on myös oltava varaa maksaa minimitoimeentulo jokaiselle tarpeellista työtä täysipäiväisesti tekevälle. Se ei edes käy kalliiksi, koska kyse on pienistä ansioista. Millä oikeudella pankinjohtaja edellyttää aamuisen pöytänsä pölyttömäksi, jos hän ei maksa siivojalle tämän elantoon riittävää korvausta?

    Kansalaispalkalla voidaan työn minimihintaan puuttua, mutta vaarana on, että tämä heikentää työn keskimääräistä tuottavuutta siten, että kokonaistuottavuus alenee enemmän kuin tällä tavalla keinotekoisesti työllistetyn väen työ sitä lisää.

  10. Pelle Svinrik sanoo:

    Esitettyjä yleistyksiä pitäisi avata kunnolla. Mitä tarkoittaa, että tiettyjen ryhmien ”tuottavuus” ei yllä minimipalkkaan?
    Kuka ylläpitää negatiivisen kassavirran bisnestä?

    Isompi referenssi julkisuudesta kertoo, että yrityksen osakurssi on puolittunut: Tästä on toimitusjohtajaa palkittu 19Meur palkalla. Tämä olisi sivukuluineen 1500eur/kk ansaitseville yli 600 henkilötyövuoden urakka. Tämä tuottavuus on jopa minimipalkkaa pienempi, koska se on negatiivinen. Miten se istuu näihin teorioihin?

  11. Timppa sanoo:

    Ne maat missä on korkeampi minimipalkka on yleensä pienempi työttömyys% kuin ne maat joissa on matalampi. Minimipalkan lasku on kannattavaa yksittäiselle yrittäjälle lyhyellä tähtäimellä, kun kustannuksia voidaan laskea, mutta samalla se heikentää ostovoimaa yleisellä tasolla joka taas on haitallista taloudelle. Se sijaan hyvä minimipalkka, jolla tulee oikeasti toimeen, taas kasvattaa ostovoimaa, ja lisää työllisyyttä muille aloille, koska minimi palkka menee suoraan reaalitalouteen. Nykyaikainen talous perustuu kahteen asiaan, hyvään ostovoimaan ja vapaa-aikaan. Ihmisillä on vapaa-aikaa, ja ostovoimaa, joten ne kuluttavat enemmän.

    Aikoinaan kun esim 1949 USA:ssa minimipalkka kaksinkertaistettiin, tai teollistumisen myötä kun tuottavuus lisääntyi, siirryttiin 40 tunnin työviikkoon, isot teollisuuspamput varoittivat että se tuhoaa maan talouden, mutta kävikin päin vastoin, talous sai ison potkun koska ihmisillä oli vapaa-aikaa ja rahaa kuluttaa, syntyi kokonaan uusia työpaikkoja näiden ympärille.

    Ja jos nyt puhutaan heikosti työllistetyistä, niin heille voidaan tarjota esim työnantajamaksujen ym. verojen kautta etuja.

    Suurin osa työttömistä ei kuitenkaan ole ole heikosti työllistettyjä vaan ihan normaaleja ihmisiä joilla vain ei ole työtä koska teollisuus on lähtenyt Kiinaan ym (ja kohta lähtee insinöörityöt perässä, koska on vaikea rakentaa paperikonetta, jos ei ole koskaan nähnyt paperikonetta vaikka kuinka lukisi papereista). Ja minimipalkan lasku saa olla aika iso, ennenkuin se teollisuus tulee takaisin. Teollisuuden pakeneminen on ongelma, joka voidaan ratkoa esim tulleilla, ja automaation tuomat hyödyt voidaan ratkoa työaikaa lyhentämällä, kuten tehtiin ennenkin kun teollistumisen myötä siirryttiin 40h työviikkoon.

    Jos ihmisten pitää tehdä työtä sillä palkalla, etteivät he elä 40 tunnin työpanoksella, niin eihän sellainen talous ole järkevää nykyään. Ja jos sellaista työtä olisi tarjolla, niin sehän olisi kannattamatonta työtä jota ei edes kannata tehdä.

    Ja esim USA:n taloudessa, McDonalds ym. minipalkkatyö – 30v sitten se oli ensimmäinen työpaikka jolla saatiin vähän työkokemusta ja päästiin eteenpäin, nykyään keskiverto McDonalds minipalkalla oleva työntekijä USA:ssa on 28v ja perheellinen – Koska muita töitä ei ole.

  12. Kim Leino sanoo:

    ”Millä oikeudella pankinjohtaja edellyttää aamuisen pöytänsä pölyttömäksi, jos hän ei maksa siivojalle tämän elantoon riittävää korvausta?”

    Jos hän ei maksa siivjoalle hänen elantoonsa riittävää korvausta, siivooja voi ottaa työnsä muualle, niin ei tule pankinjohtajankaan pöytä siivotuksi. Kyllä siinä siivouksesta maksettavan palkan taso nousee, ja nopeasti, jos siivoojaa ei muuten saa.

    1. Olli Saarinen sanoo:

      Kim Leinolle: Siivooja sopeutuu tilanteeseensa, koska saa asumistuen ja työ on kevyesti verotettua. Näin pankinjohtajan ei tarvitse maksaa tayttä korvausta työstä. Jos siivoojaa ei subventoitaisi, joutuisi pankinjohtaja (A) tinkimään työyhteisön muista palkoista siivoojan hyväksi (B) tinkimään siisteydestä, jolloin siivoojan työpanos vapautuisi tuottavampiin töihin.

  13. Jukka Ryhänen sanoo:

    Björn, paljonko ehdotat kansalaispalkaksi? Kenelle ja millä ehdoilla se maksetaan? Kuinka laajalti se vaikuttaa muuhun sosiaaliturvaan?

    Jos Kela yms. byrokratia voitaisiin purkaa paljonko säästettäisiin? Lisäisikö kansalaispalkka verorasitusta, silti?

  14. Tiina sanoo:

    Oleellista on että Suomessa ei edes ole minimipalkkaa.

  15. nalle oot kuningas we love u baby

  16. Pave sanoo:

    Mielestäni Paul Krugman on juurikin se torakka, jonka ajatukset voisi ja onkin huuhdottu jo vessanpöntöstä alas moneen kertaan. Mikäli Libera aikoo jatkossa menestyä kannattaisi tällaiset huru-ukot jättää vähemmälle huomiolle, vaikka heiltä lainaisikin vain sanonnan.

  17. Mikko sanoo:

    >Oleellista on että Suomessa ei edes ole minimipalkkaa.

    Olet oikeassa, että Suomessa ei ole lakiin kirjattua minimipalkkaa, mutta ei tuo havaintosi kyllä mielestäni ole ollenkaan oleellinen tässä asiassa. Työehtosopimuksiin kirjataan vähimmäispalkat ja tästä käytännöstä seuraava työttömyys ja muut sosiaaliset ongelmat on tässä se oleellisempi asia kuin terminologiakikkailu (=lailla määritelty ”minipalkka” versus muilla säädöksillä pakotettu ”vähimmäispalkka”).

  18. Mikko sanoo:

    Ongelma on nyt tunnistettu ja monet kerrat todistettu. Mitä seuraavaksi tehdään? Ehdotukseni:
    1) Matalapalkkaiset alat ovat erittäin hyvin järjestäytyneet ja ovat pystyneet ajamaan etujaan ja yhä enemmän ja enemmän riistämään kohtuuttomasti sitä kansanosaa, jolla ei ole työtä ollenkaan. Työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen on askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön toimenpide. Työttömät tarvitsevat vahvan etujenajajan, joka ajaa palkkatasoasiat kokonaan pois työehtosopimusten agendoilta. Näin työpaikkoihin tulee kaivattua ”uusjakoa”, jonka jälkeen kussakin työssä on siihen työhön halukkain ja sopivin henkilö, eikä se henkilö, joka siihen tehtävään joskus 1980-luvulla satuttiin junttaamaan kiinni.
    2) Useimmille mahdollisimman suuret ansiot ovat tässä se ykkösasia. Kuitenkin on pieni vähemmistö, joille tässä on kyse työstä eikä niinkään rahasta. Tämä vähemmistö on ne nuoret, jotka ovat vielä osittain vanhempiensa sponsoroinnin piirissä ja joilla on kova jano päästä töihin saamaan kokemusta, näyttämään kykyjään ja siinä sivussa vähän taskurahoja tienaamaan. Pilotoitakoot sääntelytöntä työntekoa siis ensin tässä ryhmässä eli poistettakoot kaikki palkkasääntely untuvikoilta, jolloin käytännössä jokainen nuori saa mennä töihin jos haluaa. Tästä pilotista saadaan arvokkaita kokemuksia jos työtä myöhemmin halutaan tarjota myös muille ryhmille esim. ikääntyville. Kun työnteko lisääntyy niin samalla pystymme tarjoamaan enemmän hyvinvointia myös niille jotka eivät syystä tai toisesta edelleenkään mene töihin.

  19. kalavale sanoo:

    Siis vika on yksinomaan siinä, että minimipalkka on tuntipalkka. Jos se olisi kuukausipalkka, se ei rajaisi sitä millä vauhdilla tai taidolla homma pitäisi tehdä. Samalla se pakottaisi työnantajat optimoimaan pätkätyösuhteet niin täyspäiväisiksi, että palkalla tulee toimeen. Sellasta työtä, jolla ei tule toimeen ilman köyhäinapua, ei pitäisi olla edes tarjolla. Jossei palkanmaksu maita, niin tehkää ite.

  20. Ville Kumpulainen sanoo:

    Vaikka kysynnän ja tarjonnan teoria antaa ymmärtää – kuten kirjoittaja esittää – työn hinnan kasvun vaikuttavan negatiivisesti työn kysyntään, ei tämä kuitenkaan ilmeisesti päde näin yksinkertaisesti todellisessa maailmassa. Useat empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet minimipalkalla olleen vain vähän vaikutusta työllisyyteen. Monissa tapauksissa vaikutus on jopa ollut positiivinen – myös kirjoittajan esille nostamilla matalapalkka-aloilla. Minimipalkan on havaittu myös vaikuttaneen myönteisesti yleiseen ja muiden matalapalkka-alojen palkkakehitykseen.

    http://pareconfinland.blogspot.fi/2013/02/the-economist-korkeampi-minimipalkka.html
    http://www.cepr.net/index.php/publications/reports/why-does-the-minimum-wage-have-no-discernible-effect-on-employment
    http://www.cepr.net/documents/publications/min-wage-2013-02.pdf

  21. Olli Saarinen sanoo:

    Vielä muutama haja-ajatus palkkamarkkinoista.

    Jos ajatellaan että kukin siivooja tahollaan käy palkkaneuvottelut on tämä tehotonta ja johtaa tilanteeseen, missä eri siivoojat tekevät samaa työtä eri palkoilla elleivät palkat ole julkisia ja tieto helposti saatavilla. Palkat voisivat olla julkisia, mutta helpompaa on sopia niistä kollektiivisesti.

    Työnantajan kansantaloudellinen tehtävä on tehdä sitä mitä hän tekee mahdollisimman tehokkaasti, jolloin menestymisen tulisi olla riippuvainen hyödykkeen tuottamisen laadusta pikemminkin kuin kyvystä neuvotella alhaisia palkkoja.

    Pientä suuremman työnantajan palkkakustannus muodostuu koko palkkarakenteesta mikä oloissamme keskittyy euromääräisesti keskituloisiin. Jos työllistämisen este on kilpailukyvyttömyys palkkakustannuksissa on helpoin tapaa säätöön keskipalkkaisten ansioiden kautta.

    On jopa irvokasta etsiä vastausta talouden ongelmiin tavasta voida maksaa pienituloisille vielä vähemmän. Tämä edustaakin filantropiaa, mitä amerikkalaista filantroopit (alias miljardöörit) harrastavat.

    1. Mikko sanoo:

      >On jopa irvokasta etsiä vastausta talouden ongelmiin tavasta voida maksaa pienituloisille vielä vähemmän.

      Olli, Ainakin minä ymmärrän tämän koko keskustelun juuri päinvastoin. Tässä nimenomaan etsitään tapaa nostaa pienituloisten ansioita. Muista, että pienituloisia ovat ne, joilla ei ole ollenkaan töitä. Minimipalkat poistamalla he saavat töitä jos haluavat ja töihin menemällä heidän ansiotasonsa pitäisi nousta. Minimipalkkojen poistaminen saattaisi pienentää keskituloisten (eli pieni- ja keskipalkkaisten) ansioita ja juuri tätä taisit itsekin ehdottaa.

      1. Olli Saarinen sanoo:

        Itse asiassa näen juuri päinvastoin. On syytä teettää vain tarpeellisia töitä. Tarpeellisesta työstä on maksettava palkka millä tulee toimeen, muutoin työ ei ole tarpeellinen. Kyse on osapuilleen samasta asiasta kuin että kilo painaa kilon. Jos jonkun yksikön kokonaispalkkasumma johtaa kilpailukyvyttömyyteen on kilpailykyky palautettava keskipalkkoja alentamalla, ei teettämällä työtä alle toimeentulorajan.

        Sellainen tilanne, missä tukien varassa hankitaan matalapalkkaisia lisätuloja sopii vain aidosti työrajoitteisille toimintaterapiaksi (ilman sarvia ja hampaita), muuten kyseessä on työnantajasubventio mikä johtaa tuottavuuden alenemiseen.

        Meillähän on jopa maksettu erityistä matalapalkkatukea – työnantajalle, ei työntekijälle! Mistähän pesästä tällainen torakka on oikein peräisin?

  22. Ville Kumpulainen sanoo:

    Miksi moderaattori ei julkaise 13.9 lisäämääni kommenttia, vaikka on sen jälkeen julkaissut muiden kommentteja?

    1. liberafi sanoo:

      Ville, pahoittelut tästä. Kommenttisi oli mennyt spammi-kansioon koska siinä oli niin monta linkkiä. Nyt se on lisätty. t.Elina/Libera

  23. Tapani Köppä sanoo:

    Perustuloa/kansalaispalkkaa tarvitaan uuden ajan sosiaalireformin yhtenä ratkaisuna, mutta se edellyttää vanhojen rakenteiden ja ajatusluutumien muuttamista. Valitettavasti perusturvakomiteakin joutui nöyrtymään korporaatioiden saneluun eikä tämänsuuntaisia aloitteita ole sen jälkeen uskallettu vakavasti pohtia. Nalle Wahlroosille suurkiitos asian nostamisesta pöydälle! Perustulon suuntaisilla reformeilla voidaan aidosti lisätä juuri heikompiosaisten osallistumista työelämään ja muuhun kansalaisten omaehtoiseen yritteliäisyyteen.

  24. Martin sanoo:

    Muuten hyvä, mutta yksinkertaistetussa mallissa (kansalaispalkka – pohjapalkka) on jääneet perhosvaikutukset huomioimatta. Nykyinen teknologiakehityshän (mm. teollisuusautomaatio) saa kiittää suosiostaan minimipalkkoja. Jos minimipalkkoja ei olisi, niin kynnys korvata työvoima automaatiolla olisi tietysti suurempi, koska kustannushyöty olisi pienempi. Tämän kerrannaisvaikutuksia ylipäänsä infrastruktuurin kehittymiseen ym. on vaikea arvioida.

    1. Tiitus sanoo:

      Eikö loogisesti ajateltuna tuo minimipalkka nimenomaan olisi enemminkin madaltamassa kynnystä työvoiman korvaamiseen automaatiolla?

      Mitä korkeampi minimipalkka, sitä kustannustehokkaampaa pitkällä aikavälillä olisi korvata työvoima automaatiolla. Eri asia on sitten, että missä kohtaa se raja tulee vastaan, että työvoiman palkkakustannukset jää halvemmiksi kuin automaation alkuinvesoinnit + säännölliset huoltokustannukset.

  25. Tiitus sanoo:

    Itse uskon vakaasti, että perustulo eli kansalaispalkka olisi erittäin hyvä saada niin Suomeen kuin kaikkiin muihinkin järkevää sosiaalipolitiikkaa harrastaviin maihin. Olen Wahlroosin kanssa samaa mieltä siitä, että minimipalkka ratkaisuna ajaisi minimipalkkaa halvemmalla töitä valmiita tekemään olevat ryhmät työmarkkinoiden ulkopuolelle. Parempaa tasa-arvoa olisi se, että jokainen saisi tilanteestaan ja sosiaalisesta statuksestaan huolimatta aina sen saman verran rahaa kuussa.

    Lisäksi tuota kansalaispalkka-ajatusta, kun miettii niin sen alta voisi poistaa valtavan määrän muita tukia ja saada myös pois mm. Kelan järjetöntä byrokratiakoneistoa ja siten saada kuluja sieltä pienemmiksi.

  26. Sampo sanoo:

    Björn Wahlroos kuittaa joka vuosi maataloustukea lähes 300 donaa.

  27. Pekka Lampelto sanoo:

    Ainoa hyvä puoli minimipalkassa olisi se, että se lisäisi kannusteita investoida työn automatisoimiseen. Niin ikään ammattiliitot ja niiden lakkoilu lisäävät yritysten halukkuutta keksiä keinoja, joilla minimoida ihmistyön tarve. Jos työvoima olisi ympäri maailman yhtä halpaa kuin kehitysmaissa, investoinnit automaatioon romahtaisivat pitkäksi aikaa.

    Ihmistyöperustaiseen markkinatalouteen minimipalkka istuu kuitenkin huonosti kuten Wahlroos asiallisesti perusteli. Uudessa työssä aloittaessaan ihmisen tuottavuus on alhaista. Sitä mukaa kun se nousee, voi palkkakin nousta. Työssä voi oppia monesti enemmän kuin yliopistossa tai muussa oppilaitoksessa. Monissa maissa opiskelusta joutuu maksamaan, kun taas työstä saa rahaa.

    Omasta mielestäni tähän aikaan sopeutuisi parhaiten perustulo ilman minipalkkalakia. Sitä mukaa, kun talouden automatisaatio etenee, perustuloa nostetaan, jonka lisäksi ihmisille aletaan tarjota mahdollisuuksia ansaita tuloja muilla tavoin kuin työmarkkinoilta. Yksi tällainen ansaintatapa voisi olla kehittyminen paremmaksi kansalaiseksi opiskelemalla ja pitämällä huolta omasta fyysisestä kunnosta.

  28. MT sanoo:

    Harmillista, että niin monet näkevät punaista aina kun Björn Wahlroos puhuu. Kun huomio kiinnitetään sanojaan eikä sanomaan, menee lapsi helposti pesuveden mukana. Tässäkin kommenttiketjussa esitetyt vastalauseet perustuvat joko ad hominem -tyyppiseen argumentaatioon tai siihen ettei ymmärretä (haluta ymmärtää?) talouden lainalaisuuksia.

    Tulevaisuudessa (oikeastaan jo nyt) meidän tulee pystyä ratkaisemaan se miten lisääntyvä automaatio ja globaali markkinatalous huomioidaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa. Kun tänä päivänä suomalainen minimipalkka siirtää käsityövaltaista tuotantoa mm. Kiinaan ja Bangladeshiin, niin huomenna kilpaillaan työstä yhä älykkäämpien robottien kanssa. Paikallisissa palveluissa, kuten rakentamisessa ay-liike on vielä toistaiseksi kyennyt ylläpitämään suhteellisen korkeaa palkkatasoa rajoittamalla ulkomaisen työvoiman käyttöä työehtosopimuksilla, mutta automaatio tuo rakennuksille sellaiset robotit, joita työehtosopimukset eivät koske. Paperityöntekijöiden ja merimiesten kohtalo odottaa rakennustyöntekijöitä nurkan takana.

    Nämä muutokset eivät tietenkään ole vain huonoja – suomalainen käyttää valtaosan työurastaan maksaakseen rakennusteollisuuden ylikorkeita palkkoja asuntolainansa lyhennyksillä. Tulevaisuudessa uusien asuntojen hinta voi laskea vaikka laatu samalla kohoaa – aivan kuten autoteollisuus on meille näyttänyt.

    Ongelmaksi jää se, miten vapautuva työvoima sijoittuu yhteiskuntaamme. Tässä kansalaispalkka voi näytellä ratkaisevaa roolia, mikäli samalla minimipalkat kumotaan lainsäädännöllä. Toisin kuin jotkut yllä argumentoivat, työpaikkojen syntyminen on kiinni työn tuotosten ostajien halukkuudesta maksaa. Hinnan kohotessa laskee tuotteen kysyntä väistämättä – tosin välttämättömyyshyödykkeiden hinnan noustessa kysynnän väheneminen kohdistuu johonkin muuhun palveluun tai tuotteeseen.

    Vaikka minimipalkkoje ei olisi, ei palkanmuodostus muutu työnantajan sanelupolitiikaksi. Tällöin palkka määräytyy työntekijän ominaisuuksien ja työn vaativuuden mukaan. Ahkerat työntekijät saavat parempaa palkkaa kuin laiskat ja vaativaan työhön on hankalampi löytää tekijöitä kuin helppoon, jolloin näissäkin töissä palkkataso on suhteellisen korkea. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa omaan markkina-arvoonsa työmarkkinoilla. Suomen lähes maksuton koulutusjärjestelmä on tässä erinomainen apu.

    Kansalaispalkka ja minimipalkkojen kieltäminen mahdollistaisi mielekkään työn löytymisen niillekin, joilla on jokin vamma tai sairaus, joka estää työllistymisen nykyisille työmarkkinoille. On vaikea löytää yhtään todellista oikeudenmukaisuusargumenttia, jolla tätä uudistusta voitaisiin vastusta. Oikeudenmukaisuuden kaapuun puettu oman edun tavoittelu on toki asia erikseen.

  29. Tiina Ilveskoski sanoo:

    Wahlroosin minipalkka-ajatuksessa on järkeä, ehkä 1000 euroa kuussa on liikaa. Osmo Soininvaarakin on kirjassaan Vauraus ja Aika esittänyt minimitoimeentuloa, joka yksinkertaisesti maksetaan ja siinä on sossutuet sun muut kaikki mukana. Vähemmän byrokratiaa ja luukuilta toiseen pyöritystä ja nöyryytystä asiakkaalle + paras, byrokraatteja voitaisiin alkaa vähentämään. Eivät köyhät meillä mitään syöpäläisiä ole, vaan turhat byrokraatit ja paperinpyörittelijät, jotka saavat paikkansa valtapuolueiden jäsenkirjoilla ja suhteilla. Vielä 5 vuoden irtisanomisaikakin, jos tulee kuntaliitos, hirvittää tuollainen siivelläolijakaarti, eihän niillä sitten isoissa kunnissa ole mitään tekemistä, virkamiesten päät vaan yhteen kolisee.

  30. jari koskinen sanoo:

    vakuutusriita vastaan neuvostoliitto ja yksityinen ihminen Eli sain postraumaattisen stressireaktion vuona tai tapahtui vuonna 9.11.2005 ja sen jälkeen en ole voinut hyvin ja asia painaamua vielä niin paljon että en voi kertoa asioita sen takia koska siihe on olemassa velvoite ja miten korjata virhe. niin se on aina kun kerron siitä asiasta niin olen 2 viikkoa toisi itsemurhatunnelmmissa, se vaan on niin. if vakuutusyhtiö maksoi siitäå tietyn verran korvauksia, mutta kun se sairaus tai tapturma ei loppunutkaan ja olen sen vanki, en voi elää elän rajoittunutta elämää ja toivon että en tekisi taas sitä virhettä että puhuiisin siitä trauman aiheuttajasta ja tiedän että asia menee korkeimpaan oikeuteen, mihin minulla ei ole varaa, mutta pitäisi olla, mutta se ei ole oleellista vaan se että joudun käymään sitten uudestaan sen helvitin mitä päässä on ja sanomaan asioita, sitä en kestä, koska jokainen kerta kun joutuu asioista puhumaan aiheuttaa hirveän masennuksen ja itsetuhoiusuuden ja sitä kestää 2 viikkoa, kun kuitenkin mennään nimenomaa korkeimpaan oiketeen sen takia että minulla ei ole mitään enää oireit a sattuneen työtapaturman jälkeen. voin sanoa että en kestä mennä korkeimpaan oiketeen, koska se kaikki tekijät ja dokumentit puoltaa minua, mutta se mitä se vaatii minulta tarkoittaa sitä että menehdyn siihen valituskierteeseen tai vaatimukseen, koska olen kaiken aikaa äärirajoilla jaksamisen suhteen.

  31. Martti Muukkonen sanoo:

    Kansalaispalkkaa ilman minimipalkkaa on kokeiltu Englannissa 1800-luvulla tuhoisin seurauksin: työntekijät eivät viitsineet tehdä töitä kun saivat joka tapauksessa kreivikunnalta minimitoimeentulon ja työnantajat eivät viitsineet maksaa palkkaa samasta syystä. Tästä ns. Speenhamland-episodista kertoo taloushistorijoitsija Karl Polanyi kirjassaan ”Suuri murros”, joka saatiin muutama vuosi sitten vihdoinkin suomeksi. Suosittelisin iltalukemiseksi.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa