• Tie helvettiin on päällystetty hyvillä euroilla

    Tie helvettiin_CoverOnko Suomen etu todellakin sama kuin mitä muut euromaat tavoittelevat? Voisiko Suomi kansakuntana saavuttaa paremman lopputuloksen kohdentamalla varansa toisella tavalla?

    Liberan Tie helvettiin on päällystetty hyvillä euroilla -raportissa Kauppatieteiden riemumaisteri Erkki Railo tarkastelee vuoden 2008 jälkeistä eurokriisiä ja sen seurauksia Suomen kannalta. Vaikka eurokriisin yleisesti luullaan alkaneen Yhdysvaltojen asuntolainamarkkinoiden ylikuumenemisesta, Railo katsoo Euroopan kriisin syntyneen Saksan säästöpankkien ja ranskalaisten suurpankkien ylilyönneistä lainoittaessaan Kreikkaa ja muita heikompia euro-maita.

    Eurokriisin seurauksena Euroopan Rahoitusvakausväline ERVV otti vastatakseen 726 miljardin euron vastuut konkurssiuhan alaisista Etelä-Euroopan maille myönnetyistä luotoista. Lisäksi perustettiin Euroopan Vakausmekanismi EVM 700 miljardin euron osakepääomalla. Kaiken lisäksi EKP rahoitti markkinoita 1 000 miljardin euron setelirahoituksella. Parhaillaan on toinen samanlainen panos tulossa.

    Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi korosti Jackson Hole -puheessaan syksyllä 2014 euro-maiden velvoitteita kansallisten budjettien suhteen. Budjettien tulee noudattaa puitteita, jotka yhteisvaluutan rahapolitiikkaa ohjaava Euroopan keskuspankki EKP määrää. Draghin mielestä ne, jotka sanovat, etteivät jäsenmaat voi ottaa kantaakseen finanssiriskejä, ennen kuin ovat tehneet päätökset täydellisestä poliittisesta unionista, ”ovat asettaneet riman liian korkealle”. Sen sijaan hänen neuvonsa on: ”luoda Euroopan rahaunioni vähitellen, rakenteellisin askelein”. Ei kansalaisten ääntä kannata kysyä liian aikaisin.

    Lue lisää tästä >>


Kauppa se on, joka kannattaa? Vapaa vaihdanta suomalaisen hyvinvoinnin lähteenä

Vapaakauppa_CoverLibera julkaisi 12.12. Kauppa se on, joka kannattaa? Vapaa vaihdanta suomalaisen hyvinvoinnin lähteenä -raportin.

Suomen talouskasvu on viime vuosina kääntynyt negatiiviseksi. Ulkomaanvienti on tyrehtynyt heikentyneeseen kustannuskilpailukykyyn, jota ei euroaikana voida palauttaa kansallisen valuutan ulkoisella devalvaatiolla. Työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset loistavat poissaolollaan samaan aikaan kun kohoava työttömyys muistuttaa sisäisen devalvaation vaatimasta hinnasta. Vallitsevissa olosuhteissa on ymmärrettävää, että ratkaisuksi esitetään vapaan kaupan ja kilpailun hillitsemistä eri keinon. Suosiiko suomalaisten tuotteiden suosiminen Suomea?

Kauppa se on, joka kannattaa? -raportissa neljä nuorta suomalaistutkijaa Helsingin, Tampereen ja Cambridgen yliopistpoista tarkastelevat vapaata vaihdantaa sekä yleisen talousteorian että kolmen Suomelle tärkeän vientimarkkinan näkökulmasta. Yhdysvaltain ja Euroopan Unionin välillä neuvoteltavan TTIP-sopimuksen analyysi puntaroi sopimuksen mahdollisia vaikutuksia Euroopan ja Suomen talouskasvulle. Kiinan ja Venäjän analyysit esittelevät kahden Suomelle tärkeän kauppakumppanin erityispiirteitä ja näkymiä.

Vapaan vaihdannan teoriaa käsitellään aina 1700-luvulta saakka, jolloin ensimmäiset valistuksen aikakauden ajattelijat oivalsivat ja osoittivat, miten vapaaehtoisesti tapahtuva vaihdanta edistää kaikkien osapuolten hyvinvointia. Tässä yhteydessä on mahdoton olla erikseen mainitsematta Suomessa vaikuttanutta taloustieteen uranuurtajaa Anders Chydeniusta.

Suomen kannalta valistuksen ajan oivallukset vapaan vaihdannan eduista ovat erityisen ajankohtaisia, sillä ensi vuonna tulee kuluneeksi 250 vuotta Chydeniuksen Kansallinen voitto -pääteoksen julkaisemisesta. Aiommeko juhlistaa sitä käpertymällä muistelemaan menneitä ”hyviä aikoja” vai rohkeasti uudistamalla talouttamme kilpailukykyiseksi kiristyvässä globaalissa kilpailussa?

Raportin on kirjoittanut KTK Thomas Taussi, YTM Marko Juutinen, PhD Sakari Puisto ja VTK Anton Nikolenko. Alkusanat on kirjoittanut Risto E.J. Penttilä.

Lue lisää tästä >>