Sote-näytelmän opetus: perustuslain ylin valvonta tulee siirtää tuomioistuimelle

Sote-näytelmän opetus: perustuslain ylin valvonta tulee siirtää tuomioistuimelle

Sote-uudistusta on yritetty tehdä jo 12 vuotta. Miten on mahdollista, että Suomessa enemmistöhallitukset eivät ole saaneet toteutettua elintärkeänä pitämäänsä uudistusta?

Uudistusesitykset ovat käytännössä pysähtyneet perustuslakivaliokuntaan. Julkisessa keskustelussa ihmetellään, miksi hallitukset, ja virkavastuulla sotea valmistelleet asiantuntijavirkamiehet, ovat kerta toisensa jälkeen tuoneet eduskuntaan uudistusmalleja, jotka perustuslakivaliokunnassa on todettu perustuslain vastaisiksi.

Voisiko ongelma sittenkin olla perustuslakivaliokunnassa ja sen esittämissä perustuslain tulkinnoissa? Tätä kysymystä on mahdollista selvittää tarkastelemalla niitä oikeudellisia argumentteja, joita perustuslakivaliokunta on käyttänyt soten kaatamisessa. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on arvioida lakiesityksiä ainoastaan oikeudellisesta näkökulmasta, eikä sen tule ottaa mitään kantaa lakiesitysten poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.

Perustuslakivaliokunta käsitteli Sipilän hallituksen sote-esitystä kolme kertaa. Jokaisella kerralla valiokunta nosti esiin monia perustuslaillisia ongelmia. Osa ongelmista oli niin yleisluotoisia tai avoimen poliittisia, kuten huolet aikatauluista tai julkisten varojen riittävyydestä, ettei niitä voinut pitää vakavasti otettavina juridisina esteinä uudistuksen eteenpäin viemiselle.

Perustuslakivaliokunnan konkreettinen oikeudellinen kritiikki kohdistui niin sanottuun yhtiöittämisvelvollisuuteen. Hallituksen alkuperäinen sote-esitys lähti siitä, että sote-palveluja tuottavat maakunnan liikelaitokset pitää yhtiöittää. Taustalla oli EU:n kilpailuoikeuden vaatimus markkinatoimijoiden yhdenmukaisesta kohtelusta. Mikäli liikelaitoksia ei yhtiöitetä, ne ovat verovapauden ja konkurssisuojan vuoksi edullisemmassa asemassa kuin yksityiset palveluntuottajat.

Perustuslakivaliokunta kaatoi sote-esityksen tosiasiallisesti kesällä 2017, kun se linjasi, että liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuus rikkoi perustuslain yhdenvertaisuusperiaatetta. Tästä aiheutui umpikuja, sillä valiokunta perustellusti linjasi keväällä 2019, että yhtiöittämisvelvollisuuden puuttuminen puolestaan rikkoi EU-oikeutta. Perustuslakivaliokunta siis itse vaati kesällä 2017 yhtiöittämisvelvollisuuden poistamista ja siten itse aiheutti EU-oikeudellisen ongelman, johon sote-esitys lopulta kaatui.

Perustuslakivaliokunnan linjaus, että liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuus rikkoo Suomen perustuslakia, on oikeudellisesti kestämätön. Valiokunnan tai sen kuulemien asiantuntijoiden lausunnoissa ei esitetty mitään ymmärrettävää perustelua sille, miten yhtiöittämisvelvollisuus voisi vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta tai miksi maakunnan kokonaan omistama yhtiö olisi yhdenvertaisuuden kannalta huonompi kuin maakunnan liikelaitos. Oikeudellisesti arvioituna perustuslakivaliokunnan tulkintaa yhdenvertaisuusperiaatteesta voidaankin pitää mielivaltaisena.

Perustuslakivaliokunnan vaatimus yhtiöittämisvelvollisuuden poistamisesta oli myös vastoin EU-oikeutta. EU-oikeus sisältää yhdenvertaisuusperiaatteen, joka on saman sisältöinen kuin Suomen perustuslakiin kirjattu yhdenvertaisuusperiaate. EU:n kilpailuoikeuden vaatimus yhtiöittämisestä ei tietenkään ole ristiriidassa EU:n yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Perustuslakivaliokunnan mukaan EU-oikeuden yhtiöittämisvaatimus oli kuitenkin ristiriidassa Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen kanssa. Tämä on käsittämätön tulkinta. Jos kansallisen lain ja EU-oikeuden välillä olisikin ristiriitaa, kansallisen oikeuden pitäisi väistyä.

Sote-uudistus kaatui perustuslakivaliokunnassa mielivaltaisilla ja EU-oikeuden vastaisilla perustuslakitulkinnoilla. Soten käsittely on tuorein osoitus järjestelmämme vakavasta valuviasta: perustuslakivaliokunta voi ilman oikeudellisia perusteita estää eduskunnan enemmistön haluamien lakiuudistusten toteuttamisen. Nykyinen perustuslain valvontajärjestelmä halvaannuttaa poliittisen päätöksenteon ja estää yhteiskunnan kehittämiseksi välttämättömien rakenteellisten uudistusten tekemisen.

Missään muussa länsimaassa perustuslain ylin valvontavalta ei ole poliitikkojen ja heille ilman virkavastuuta lausuntoja antavien asiantuntijoiden käsissä. Sote-näytelmän opetus on, että viimeistään nyt perustuslain ylin valvonta tulee Suomessakin siirtää korkeimmalle oikeudelle tai perustuslakituomioistuimelle.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

7 kommenttia artikkeliin “Sote-näytelmän opetus: perustuslain ylin valvonta tulee siirtää tuomioistuimelle

  1. Pekka Laine sanoo:

    On perustettava erillinen perustuslakituomioistuin. SOTE sen viimeistään osoitti. Kansanedustajat ovat jäävejä.

  2. Eki sanoo:

    Kommarihan siellä on perustuslakivaliokunnassa perseilemässä, eli ei ihme ettei voi uudistaa eikä kehittää.

  3. Puolueeton sanoo:

    Perustuslakituomioistuin on paikallaan, koska poliitikkoja ei pidä päästää tulkitsemaan perustuslakia, vaan se on lakimiesten tehtävä.
    Toisaalta tähän hätään oli hyvä asia, että Kepun ja Kokoomuksen poliittinen lehmänkauppa maakuntahallinto/valinnanvapaus saatiin torpattua poliittisin keinoin.

  4. Risukimppu sanoo:

    Mikä vikana? Valinnanvapaus vallitsee tälläkin hetkellä yksityisen ja julkisen sektorin tuottamien palveluiden välillä.
    SOTEN takana nyt vaan sattuu kummittelemaan medical-teollinen kompleksi joka ohjailee korruptoituneita virkamiehiä ja poliitikkoja pelaaman sen eduksi. Jokaiselle on luvassa iso mehukas siivu siitä piiraasta.
    Hallituksessa ja Eduskunnassa istuu lobbyisteja jotka hyötyvät terveysbisneksestä. Suomea vihreämpää oksaa on vaikeampaa kuvitella kun tämä maailman onnellisin kansa on yhä sairaalloisempaa. Sydän- ja verisuonisairaudet, tyypin 2 diabetes, alzheimer ja erilaiset syövät lisääntyvät kiihtyvällä tahdilla. Kokonaan oma lukunsa on mielensairaudet ja depressiot.
    Hoidettavien määrä sen kun kasvaa Suomen kansan jäkälöityessä pystyyn ja se takaa hyviä tuottoja terveuspalveluiden tuottajille. Kun siihen sitten lisätään yhä lisääntyvä hypermedicalisaatio jossa lääkehoidon rimaa lasketaan alemmas, niin rahantuloa ei voi estää.
    Ei siis muuta kun yhtiöittämään kaikki palvelut ja Suomi OY.n kassa kilisemään. Tosin siinä nyt sitten karsiutuu ne 1000/kk luuserit, mutta pidetään sitä vaikka luonnonvalintana, eikös joo?

    1. oscari@iki.fi sanoo:

      Jostain kumman syystä perheellämme on kolme terveyskeskusta / tapaturma-asemaa. Niitä johtavan sisareni mielestä parasta sotea on kun poistetaan yksityisten klikoiden / lääkäreiden palkkioista suoritettavat kela-maksut. Ne siirretään hyödyttämään julkista terveydenhuoltoa. Nämä kela-korvaukset menevät melkein totaalisesti vain parantamaan vakuutusyhtiöiden tuloksia.

      Vakuutusyhtiöt ovat kovia lobbareita yksitysen terveysbisneksen kanssa.

      Toiseksi nuo kelakorvaukset aiheuttavat turhaa ja kallista byrokratiaa, Meikkäkin pitäisi olla yksi työntekijä kela-korvauksiin, joskaan me emme niitä asiakkaan kaskusta vähennä.

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Sote ei ole tärkeä ellei pystytä sata varmasti todistaa että säästöjä tulee.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa