Helsingin kaupunki ei halua myöntää sääntelyn jarruttavan rakentamista

Helsingin kaupunki ei halua myöntää sääntelyn jarruttavan rakentamista

Kirjoitin tammikuussa blogauksen Helsingin tuettu asuminen jarruttaa rakentamista. Tuolloin käytössä olleen ennusteen mukaan Helsingin kaupunki olisi luovuttamassa tontteja asuinrakentamiseen noin 300 000 neliön rakennusoikeuden verran, vaikka tavoitteena oli 380 000 neliön luovutukset. Tavoitteesta jäämisen taustalla on tuettuun asumiseen liittyvä sääntely.

Tiivistetysti ongelmaksi muodostui viime vuonna valtion ja kaupungin tuetun asumisen järjestelmät. Helsingin kaupunki on itse asettanut kiintiön sille, kuinka suuri osa uudisrakentamisesta tulee olla tuettua asumista. Valtio puolestaan on asettanut tuen ehdoksi enimmäishinnan paljonko tuetun asunnon rakennuskustannukset neliötä kohden saavat olla.

Normaaliolosuhteissa järjestelmä ei muodosta erityistä ongelmaa, vaikka se ei myöskään ratkaise asumisen korkeaa hintaa. (Pääkaupunkiseudulla asumisen hinnan ratkaisee kokonaistarjonta, jota tuettu asuminen ei lisää.) Nyt noususuhdanteen aikaan nousseet rakennuskustannukset kuitenkin ylittävät valtion asettamat rajat ja näin ollen tuetun asumisen hankkeita ei saada käyntiin. Näin ollen osa kaupungin tuetulle asumiselle varaamasta kiintiöstä jää rakentamatta.  

Nyt on käynyt ilmi, että lopputulos oli kuitenkin vielä paljon synkempi kuin mitä tammikuussa ennakoitiin. Helsinki jäi viime vuonna paljon kauemmas tavoitteestaan ja asuinrakentamiseen luovutettujen tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus jäi 255 000 neliöön. Tavoitteesta saavutettiin vain kaksi kolmasosaa keskellä kuuminta rakentamisen noususuhdannetta.

Helsingin kaupungin mukaan noususuhdanne estää tonttien luovutukset

Helsingin Kaupunkiympäristön toimialan laatiman selvityksen mukaan keskeinen syy tavoitteesta jäämiselle “voitaneen pitää noususuhdanteen johdosta nousseita urakkahintoja, jotka ovat vaikeuttaneet erityisesti valtion tukeman asuntotuotannon hankkeiden, mutta myös muun säännellyn asuntotuotannon hankkeiden liikkeellelähtöä ja siten myös tontinluovutusta.”

Kaupungin selvityksen logiikka on aivan nurinkurinen. Noususuhdanne on syy sille, että tontteja ei voida luovuttaa rakentamiselle? Tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen noususuhdanteen olevan syypää sille, että tonttia ei voida luovuttaa rakentamiselle. Normaalisti juuri noususuhdanteen aikaan tonteista ollaan valmiita maksamaan tavallista enemmän.

Helsingin kaupunki ei halua myöntää, että ongelman takana on poliitikkojen luoma sääntely. Jos tuetun asumisen kiintiöstä joustettaisiin noususuhdanteen aikana, saataisiin laskettua asumisen hintaa ja säästettyä julkisia rahoja.

Tontit, joita ei saatu viime vuonna luovutettua tuetulle asumiselle, olisi pitänyt luovuttaa vapaarahoitteiselle rakentamiselle. Kysyntä on niin voimakasta että vapaarahoitteiset kohteet saadaan käyntiin, vaikka rakennuskustannukset ovat nousseet. Näin asuntojen kokonaistarjonta saataisiin pidettyä korkeammalla kuin mihin nyt pystytään. Tämä tarjonnan lisääminen aidosti vaikuttaa asumiskustannuksiin. Lisäksi samalla olisi säästyneet ne rahat, joilla tuetaan “kohtuuhintaista asumista”.

Ongelma tulee todennäköisesti toistumaan tänä, jos kaupunki syyttää noususuhdannetta eikä korjaa ongelman taustalla olevaa sääntelyä. On totta, että pääministeripuolue keskusta tekee kaupungistumisen vastaista politiikkaa, mutta myös Helsingin kaupunki voisi tehdä enemmän kaupungistumisen eteen.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Helsingin kaupunki ei halua myöntää sääntelyn jarruttavan rakentamista

  1. Ulf Fallenius sanoo:

    Tuettu rakentaminen ja jarruttava kaavoitus ei kuuluu markkinatalouteen.

  2. Kyllä se logiikka on aivan ymmärrettävä – jos haluaa ymmärtää sen. Noususuhdanteen aikana markkinat toimivat niin että rakennusyrityksiä kiinnostaa pääsääntöisesti omistusasumisen rakentaminen. Aratonteille ei tahdo löytyä ottajaa. Kokonaismäärään vaikuttaa eniten se että Helsingissä että alalla on liian vähän toimijoita, kyllä kaupunki tontteja osoittaa asuntorakentamiseen.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa