Perustulo on helposti saatavissa Suomeen. Muutetaan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (558 €/netto) perustuloksi (560 €/veroton) ja poistetaan työttömiltä kaikki aktiivisuusvelvoitteet, työnhakuvelvoiteet ja tuen hakeminen. Jos perustulo verotetaan pois tulojen kasvaessa, niin se toimii kuten peruspäiväraha, mikä pienenee palkkatulojen kasvaessa. Sen lisäksi nostetaan minimi kotihoidontuki (254 €/netto) ja minimi sairauspäiväraha (462 €/netto) peruspäivärahan (tulon) tasolle. Muuta merkittävää lisää nykyjärjestelmään perustulo ei tuo. Tukiviidakko on lähes entisensä perustulon jälkeen. Se jättäisi yleisen asumistuen, työmarkkinatuen lapsikorotukset ja toimeentulotuen asumisosan, elatustuet ja lapsilisät nykyiselleen.
Muutos olisi kuitenkin merkittävä. Perustulo korvaisi ne tukielementit, jotka edellyttävät aktiivisuutta. Jäljelle jäävissä tukimuodoissa, kuten asumistuessa ei ole mitään työttömältä aktiivisuutta edellyttävää elementtiä. Toimeentulotuen asumisosaa ei voi edes vähentää, vaikka henkilö kieltäytyisi kaikista aktivointitoimista. Tästä syystä 560 €/kk päälle saisi automaattisesti 500 – 700 €/kk asuinpaikasta riippuen. Perustulo ei olisi 560 €/kk vaan yhteensä 1200 €/kk ilman mitään aktiivisuusehtoa.
Näin on myös hallituksen perustulokokeilussa. Jos hallituksen perustulokokeiluun osallistuva kieltäytyy TE-toimiston ehdottamista palveluista tai toimenpiteistä, hänelle voidaan asettaa karenssi tai velvoite, mutta kumpikaan ei vaikuta perustulon maksamiseen. Eli karenssi on käytännössä ”soosoo”, ilman että se vähentää tukea. Yhden elementin muuttaminen perustuloksi vetää maton kaikelta aktivoinnilta, koska muissa tuissa ei koskaan ole ollutkaan mitään aktiivisuuspakkoa.
Onko se sitten hyvä, että työttömät joutuvat parantamaan osaamistaan ja työmarkkinavalmiuksiaan työllisyysohjelmissa tai hakemaan säännöllisesti töitä? Pitäisikö kaiken perustua vapaaehtoisuuteen ja siihen että jos huvittaa niin silloin etsitään töitä, tai jos huvittaa opiskella niin silloin opiskellaan. Aktiivinen työnhaku on tietysti hyväksi henkilölle itselleen, koska myös korkea perustulo jättäisi henkilön köyhyyteen. Perustulo ei voisi olla nettona 2000 €, koska se ei olisi mahdollista valtiontaloudellisesta näkökulmasta. Erittäin voimakkaat työllisyysohjelmat ja pakottavat elementit ovat käytössä muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Niillä toimenpiteillä tuupitaan ihmiset työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti. Ilman korkeata työllisyysastetta emme voi ylläpitää korkeata sosiaaliturvan tasoa, rahoittaa palveluita tai eläkkeitä.
Tässä vaiheessa perustulon kannattaja voi kertoa lisävaatimuksia perustulon saannille. Nuoren pitää etsiä töitä, opiskella ammatti eikä tarjotusta työstä saa kieltäytyä, jotta saisi perustuloa. Sellainen tuki ei ole perustulo vaan työmarkkinatuki. Nuo vaatimukset ovat käytännössä samat kuin työmarkkinatuessa, ja jos vielä perustulo verotetaan pois niin se ei eroaisi mitenkään nykyisestä tukijärjestelmästä. Paitsi nostaisi työmarkkinatuen tasoa kahdella eurolla ja kotihoidontuen tasoa kahdella sadalla eurolla.
Vihreät ovatkin kritisoineet kotihoidontukea siitä, että se jättää naiset kotiin ja syrjäyttää heidät työmarkkinoilta. Kotona lasta hoitavat naiset saisivat Vihreiden mallissa puolta korkeampaa vastikkeetonta perustuloa, mikä ei kuulemma enää syrjäyttäisi vaan kannustaisi työmarkkinoille. Tuskin kukaan ekonomisti tukee väitettä, että pienempi raha kannustaa jäämään enemmän työmarkkinoilta kotiin kuin suurempi raha. Kotihoidontuen lisääminen ei sinänsä ole maailman kauhein asia, kun lapsen hoitaminen käy ihan työstä. Ongelma syntyy kun ilman toisen asteen koulutusta, peruskoulupohjalta ponnistavalle 18-vuotiaalle yksinasuvalle perustulo antaisi yleisen asumistuen kanssa jopa 1 000 – 1 200 € käteen kuukaudessa.
Tällä hetkellä Suomen koulutustaso on laskussa. Meillä on 70 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Näillä nuorilla tarkoitetaan vain peruskoulun käyneitä nuoria, jotka eivät ole suorittaneet mitään tutkintoa peruskoulun jälkeen, eivätkä he myöskään ole tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijoina. Lisäksi heitä ei ole tilastoitu työllisiksi, eläkeläisiksi tai varusmiespalvelusta suorittaviksi. Määrä on vuodesta 2008 vuoteen 2015 noussut jopa 50 %. Vuonna 2016 työn ja koulutuksen ulkopuolella olleista 20–24-vuotiaista nuorista noin joka kolmas ei ollut vielä suorittanut toisen asteen tutkintoa. Monet näistä hakevat Kelan nettipalvelusta toimeentulotukea elämiseensä. Jos kaikki ehdot tuesta poistettaisiin, perustulosta tulisi nuorten miesten kotihoidontuki. Ajan voisi työnhaun sijaan käyttää vaikka verkkopelien pelaamiseen.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Asmo Maanselkä
Kirjoittaja on kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
11 kommenttia artikkeliin Perustulosta tulisi nuorten miesten kotihoidontuki
Nuoret ovat todellakin riskiryhmä, joten rakentaisin perustulojärjestelmään heitä varten porkkanan:
***
Aholan perustulomalli (päivitetty 18.9.2017):
Jokaiselle vähintään 23 vuotiaalle Suomessa asuvalle Suomen kansalaiselle maksetaan 21e verovapaata perustuloa päivittäin.
Yhtä paljon maksetaan 18-22 vuotiaiden osalta niille, joilla on korkeakoulutason opiskelupaikka, työpaikka tai jotka toimivat yrittäjänä.
Alle 23 vuotiaille jotka opiskelevat toisen asteen opiskelupaikoissa (ammattikoulu, lukio), tai suorittavat asepalvelusta, maksetaan 10 euroa päivässä. Muille alle 23 vuotiaille maksetaan 5 euroa päivittäin.
Perustulo korvaa kaikki subjektiiviset tuet, mukaan lukien työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kansaneläkkeen, sekä lapsilisän ja asumistuen. Jos elämäntilanne niin vaatii, sosiaalivirastosta voi anoa tilapäisiä harkinnanvaraisia tukia perustulon päälle. Poikkeuksena erityisryhmät, kuten vammaiset, joilla jatkuva sosiaaliturvataso voi olla perustuloa korkeampi.
Perustulo toteutetaan kustannusneutraalisti asettamalla 50% veroprosentti tuloveroille 1260e/kk saakka, jonka jälkeen palataan normaaliin (=nykyiseen) progressioon.
***
Sosiaaliturva ei perustu kansalaisuuteen eikä perustuloakaan voi siten rajata vain Suomen kansalaisille.
Kiitos palautteestasi. Oletko laskenut paljonko se tekisi verrattuna nykyiseen 1 200 €/kk. Omien laskujeni mukaan tukitaso alenisi merkittävästi nykyisestä.
Nopeasti päässä laskien 23+ 630€/kk, 10€ versiot 300€/kk ja luonnollisesti 5€ versiot 150€/kk.
Näinhän sen tulisikin olla, kokonaisuudessaan selvästi alempi kuin nyt siten, että suurimmalla osalla on selvä insentiivi pyrkiä eteenpäin ja työllistyä.
Siitä vaan tulee kova huuto, jos joku menettää euronkin. Yleensä kaikki uudistaminen loppuu Suomessa siihen.
Tulkoot huutoa.
Tukitason on laskettava nykyisestä maksimista, olennaista on tiedostaa että valtaosa nykyään tukia nauttivista ei saa läheskään maksimia – oikean tason määrittelyssä auttaisi jos tukimäärät saataisiin julkisiksi näin:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214384-sosiaalituet-taulukkoon-ja-julki
Ja perustulon taso asetetaan jonnekin minimin ja mediaanin välille.
Paras ratkaisu on silti työnteko ja yrittäminen ja voitaisiin vaikka aloittaa siitä että alle 2000 euroa kuussa olisi verovapaata tuloa ja seuraavaksi Alv raja 100000 euroon.Kaikki tekeminen on viisasta ilmaisraha on aina huono vaihtoehto.Huom työnteon verotus muutenkin päin honkia yli 25% verotusta ei saisi koskaan olla tuloista ja samalla voitaisiin lopettaa tämä pääomatulo kikkailu molemmille sama vero.
Tää juttu meni aika moneen lehteen. Liberan blogi saa lisää lukijoita. Helsingin uutiset, Turkulainen, Tamperelainen, Aamuposti, Seinäjoen sanomat, Vantaan Sanomat, Imatralainen, Vihdin uutiset, Uusimaa, Lappeenrannan uutiset, Länsiväylä, Nurmijärven uutiset, Mäntsälän uutiset, Keski-Uusimaa, Sipoon sanomat, Länsi-Uusimaa.
Miksi oletetaan, että olisi niitä muita tukia?
Pelkkä perustulo 600e/kk verottomana käteen eikä mitään muuta.
Ei tuo ole mikään kotihoidontuki vaan työskentelypakko. Tai siis hienommin kannustin.
Maaselkä: ”Vihreät ovatkin kritisoineet kotihoidontukea siitä, että se jättää naiset kotiin ja syrjäyttää heidät työmarkkinoilta. Kotona lasta hoitavat naiset saisivat Vihreiden mallissa puolta korkeampaa vastikkeetonta perustuloa, mikä ei kuulemma enää syrjäyttäisi vaan kannustaisi työmarkkinoille. Tuskin kukaan ekonomisti tukee väitettä, että pienempi raha kannustaa jäämään enemmän työmarkkinoilta kotiin kuin suurempi raha.”
Tämä on ehdottomasti kirjoituksen heikoin kohta, koska tässä näytetään unohtavan substituutiovaikutus kokonaan. Toisin sanoen kotihoidontuen menettää, jos menee töihin, kun taas perustuloa ei menetä (paitsi osittain korkeampien verojen kautta), millä on aika suuri merkitys kannustinvaikutukselle. On aika käsittämätön lapsus jättää se seikka kokonaan mainitsematta tässä.