Lääkäriliitto – rikkaiden asialla köyhiä vastaan?

Lääkäriliitto – rikkaiden asialla köyhiä vastaan?

Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan äskeinen lausunto herätti hilpeyttä sosiaalisessa mediassa. Varatoiminnanjohtaja kertoi Lääkäriliiton haluavan vähentää lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrää.

Perustelu oli hupaisa. Varatoiminnanjohtajan mukaan liian suuri lääkärien määrä nostaa terveydenhuollon kustannuksia, koska ”mitä enemmän lääkäreitä, sitä enemmän määrätään lääkkeitä ja hoitoja.” Lääkärien tarjonnan lisääminen tietenkin todellisuudessa vähentäisi terveydenhuollon yksikkökustannuksia. Lisääntynyt lääkärien tarjonta nimittäin olisi taipuvainen alentamaan lääkärien palkkoja.

Juuri tämä tietenkin on todellisuudessa aloituspaikkojen vähentämisehdotuksen taustalla. Lääkärit haluavat rajoittaa lääkärien tarjontaa kilpailun vähentämiseksi ja palkkatason nostamiseksi. Näin toimii mikä tahansa ammattiliitto (tai kartelli).

Lääkäriliitosta tekee kuitenkin erikoisen sen jäsenkunta. Tavallisesti ammattiliittojen olemassaoloa perustellaan sillä, että palkoista neuvottelu keskitetysti suojelee heikkoja työntekijöitä vahvoilta työnantajilta. Tämä perustelu voi pitää paikkansa, kun puhutaan vaikka kaupan kassoista tai huoltoasematyöntekijöistä. Mutta se on täysin naurettava Lääkäriliiton tapauksessa.

Lähestulkoon kaikki suomalaiset ovat köyhempiä kuin lääkärit. Kaikki suomalaiset tarvitsevat lääkäripalveluja ja maksavat niistä paitsi lääkärinpalkkioina myös erityisesti veroina. Julkisen rahan osuus terveydenhuoltomenoista on noin kolme neljäsosaa. Lääkärien palkat näkyvät siis suoraan julkisen terveydenhuollon kustannuksissa. Mutta suurin osa myös yksityisen terveydenhuollon asiakkaista on huomattavasti heitä hoitavia lääkäreitä köyhempiä.

Mitä korkeampia lääkärien palkat ovat, sitä kalliimpia ihmisten terveyspalvelut ovat. Mitä kalliimpia palvelut ovat, sitä vähemmän niitä on mahdollista kuluttaa. Lääkärien määrän rajoittaminen siis vähentää tarjolla olevia palveluita ja tekee niistä kalliimpia. Tästä kärsivät ihmiset ovat lähes kaikki lääkäreitä huono-osaisempia. Sama pätee niin verovaroin kuin yksityisesti rahoitettuihin palveluihinkin.

Lääkärit ovat etuoikeutettu ryhmä. Lääkäriliiton tarkoitus on vähentää lääkärien keskinäistä kilpailua ja rajoittaa lääkärien määrää. Tämä siitä huolimatta, että lääkärien työmarkkina-asema olisi erittäin hyvä vaikka he joutuisivat kilpailemaan työpaikoista yksilöinä, ilman Lääkäriliiton tarjoamaa joukkovoimaa.

Lyhyesti sanottuna Lääkäriliitto ajaa etuoikeutetun ryhmän etua kaikkien muiden, erityisesti köyhien kustannuksella. Se suojelee lääkäreitä kilpailulta, joka hyödyttäisi kaikkia muita, erityisesti huono-osaisia. Lääkärit eivät tätä suojelua tarvitse, he ovat yhteiskunnan kaikkein hyväosaisimpia.

Mikään tavanomainen ay-toiminnan perustelu ei sovellu puolustamaan Lääkäriliittoa, eikä muuten monia muitakaan hyväosaisten akavalaisia liittoja Lääkäriliiton ainoa toimintamuoto ei ole lääkärien edunvalvonta. Sillä on muitakin tehtäviä, joista jotkut ovat yhteiskunnallisesti hyödyllisiä.

Mutta edunvalvojana Lääkäriliitto on yksinkertaisesti rikkaiden kartelli köyhiä vastaan.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

78 kommenttia artikkeliin “Lääkäriliitto – rikkaiden asialla köyhiä vastaan?

  1. Daiju sanoo:

    Lääkäriliitto haluaa pitää aloituspaikat kurissa laadukkaan opetuksen takaamiseksi. Jo nyt yhtä potilasta saattaa tavata 8-10 kandia.

    1. Juha Tapola sanoo:

      Siis lisää lääkäreitä, että saadaan suhde kuntoon!

  2. Aki sanoo:

    Kirjoitus näppärästi väistää kertomasta kuinka suuri osuus terveydenhuollon kuluista menee oikeasti lääkärin palkkoihin. Lääkkeet ja diagnostiikan välineet maksavat merkittävästi enemmän kuin mitä lääkärit, mutta miksi vaivautuisi tätä kertomaan, kun silloin menisi omalta argumentoinnilta pohja.

  3. Lääkäri sanoo:

    Tällä hetkellä Suomessa on menossa massiivinen lääkäreiden ylikoulutus samaan aikaan kun resursseja on yliopistoissa huononnettu. Koulutusmäärien nosto perustuu populistiseen politiikkaan, ei realismiin. Koulutusmääriä on nostettu monta kertaa peräkkäin ja lääkärivaje on ollut korjaantumaan päin jo pitkään. Huonosti koulutetut lääkärit joutuvat opettelemaan työn työelämän ensivuosina, ja siinä palaa rahaa ja väistämättä osa opista tapahtuu kantapään kautta, jolloin kaikkien potilaiden hoito ei aina ole niin hyvää kuin pitäisi. Mutta mitäs siitä, kunhan ahneet lääkärit saadaan ruotuun, tuntuu kansa ajattelevan.

    1. Kansantajuistaja sanoo:

      Nimenomaan näin. Lääkäri on työssä päättämässä julkisen rahan käytöstä ja parhaimmillaan määräämässä tutkimuksia ja hoitoja, jotka maksavat kuukaudessa jopa satoja kertoja enemmän kuin lääkärin palkka. Tätä vasten on myös täysin käypä ajatus se, että kouluttamalla enemmän lääkäreitä (hintavaa puuhaa sekin) aiempaa vähemmillä koulutusresursseilla saatetaan jopa lisätä valtion menoja ja lisätä heikkovaraisten ahdinkoa. Lääkäreiden palkkahaitari on myös leveä ja leveimmät liksat maksetaankin syrjäseuduilla, jonne olisi vaikea saada yliopistokoulutettua väkeä töihin miltä tahansa alalta. Olisi mielenkiintoista nähdä, millä summalla esimerkiksi Helsingistä valmistunut oikeustieteen maisteri saataisiin itärajan syrjäkuntiin. Lääkärivaje on myös mielenkiintoinen käsite, kun sitä tavallisesti mitataan julkisen puolen täyttämättömien virkojen perusteella. Lääkäreiden koulutusmääriä on 2000-luvulla nostettu jo lähes 50%(yli 1% ikäluokasta koulutetaan) ja vastaavasti noin puolet tästä lisäyksestä valunut yksityiselle puolelle. En jaksa uskoa että tällä lisäyksellä saadaan tuotettua kovinkaan paljoa terveyttä, enemmin vastataan vain potilaiden/asiakkaiden tarpeisiin ja terveys jäänyt sivurooliin.

      Mielestäni myös Lääkäriliiton edustajan mielipide pitää sisällään toisenkin vaihtoehdon, nimittäin koulutusmäärärahojen lisäyksen. Tässä kirjoituksessa nyt haluttiin maalailla vain irvikuvaa tästä toisesta vaihtoehdosta.

      1. Lasse sanoo:

        ”Olisi mielenkiintoista nähdä, millä summalla esimerkiksi Helsingistä valmistunut oikeustieteen maisteri saataisiin itärajan syrjäkuntiin.”
        Vastaus: Kouluttumalla lääkäreitä tarpeeksi, että osa (joutuu) siirtymään työn perässä syrjäkuntiin vapaaehtoisesti. Se että hyväpalkkaiseen työhön, alueille missä elinkustannukset ovat alhaiset, ei löydy työntekijöitä on osoitus siitä, että työmarkkinat eivät toimi normaalisti. Syy voi olla vain työtekijöiden kartelli.

    2. Veikko Ojala sanoo:

      Suomessa on ylikoulutusta lähes kaikilla aloilla. Millä perusteella valitaan millä alalla koulutetaan liikaa, sopivasti tai sopivan vähän. Täystyöllisyys olisi hieno asia kaikilla aloilla. Myös, että sivutyöoikeus olisi automaattinen. Lähes kaikilla muilla aloilla et voi olla saman alan töissä, kuin yhdellä työnantajalla.

      1. Patamusta sanoo:

        Insinöörejä valmistuu 10-kertainen määrä 80-lukuun verrattuna, mutta kansakunnan tuottama aines on sama, mutta on jostain pulaakin, hammaslääkäreistä.

  4. Potilas sanoo:

    Lääkärit ovat osanneet hinnoitella työnsä aina hyvin. Siinä ei kartelliakaan enää tarvita. Tärkeää työtä, mutta suhteessa esim. sairaanhoitajien palkkaus on täysin järjetön ja suhteeton.

    1. Erikoistuva sanoo:

      Ihan näin anonyymisti haluaisin tässä vaiheessa kertoa arvon Potilaalle, että erikoistuvana julkisen puolen lääkärinä tienaan n. 3200 euroa kuussa. Voin nostaa keskiansiotani päivystämällä, jolloin olen töissä 24h putkeen, tarvittaessa ilman taukoa. Lepäillä saan tämän jälkeen vajaan vuorokauden, palkatta. Itseasiassa tämä ei ole vapaaehtoista, vaan virkavelvollisuuteni. Sillä ajalla ja palkalla saatan pelastaa esimerkiksi vaikka sinun henkesi. Onko korvaus todella suhteeton? Hoitajien työtä väheksymättä – koulutuksemme on merkittävästi pidempi, ja vastuu, jonka otamme, on suurempi kuin millään toisella alalla. Vastuu toisen terveydestä, myös usein siitä hengestä. Tervetuloa kokeilemaan!

  5. Harri sanoo:

    Melko populistista kommentointia Heikiltä. Lääkäreitä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aiemmin, ja suomalaisten lääketieteenopiskelijoiden määrä ulkomailla on jo yli 600 (yhden tiedekunnan verran). Valtaosa näistä palaa peruskoulutuksen jälkeen Suomeen, ja kaikille ei ole erikoistumispaikkoja. Ja tästä kaikesta huolimatta kukaan ei siltikään halua yksin syrjäseudun terveyskeskukseen äyskäröimään, vaan tarvitaan palvelujärjestelmän muutos.

  6. Äs sanoo:

    Voisiko yksinkertaisia asioita siirtää lääkäreiltä sairaanhoitajille? Silmätippojen reseptin kirjoittaminen selvään silmätulehdukseen? Kroonisiin tauteihin lääkkeiden uusinta? Tulehdusarvon kertominen puhelimessa (jota sairaanhoitaja ei saa kertoa, vaikka numero näkyy paperilla)?

    Siirtämällä työtaakkaa osittain hoitajille, saataisiin lääkäreille enemmän aikaa tehdä niitä vaativampia asioita, lisäämättä lääkäreiden määrää. Sopisiko tämä Lääkäriliitolle?

    1. AK sanoo:

      Tämä on varmasti myös lääkäriliiton ja lääkärien toive. Se tosin edellytää viranomaiselta myös tarkkaa määrittelyä siirtyvien hoitojen ja vastuiden osalta.

      Osittainen reseptinkirjoitusoikeushan on tälläkin hetkellä mahdollista hankkia myös sairaanhoitajana, olisi mielenkiintoista tietää moniko tilaisuuteen on tarttunut ja miten on vaikuttanut työpaikoilla.

      1. faktoja sanoo:

        Hoitajareseptin merkitys äärimmäisen pieni. Vuoden 2015 loppuun mennessä yhteensä 17 000 reseptiä, kun yksi lääkäri kirjoittaa keskimäärin 4400 reseptiä vuodessa. Lisäksi hinta on reseptiä kohden merkitävästi suurempi kuin vastavalmistuneenkaan lääkärin. E-resepti, reseptin voimassaolon piteneminen sekä tiimtyö tekevät hoitajareseptin tarpeettomaksi. Resursseja ei pidä kuluttta tähän.
        Myös diagnostiikassa mm. tulehdusten osalta on merkittävästi ongelmia. Infektiodiagnostiikka on vaativaa eikä helppoa lääkärikään koulutuksella. Antibioottiresistenssin vakavuus edellyttää etenkin antibioottien kirjoitusoikeuksien rajaamista eikä suinkaan väljentämistä. Antibootit muodostavat hoitajaresepteistä puolet, jolloin on entistä epätaloudellisempaa kouluttaa hoitajia muidenkaan reseptien kirjoittamiksi – etenkin kun pikakoulutus on täysin riittämätön tehtävään.

    2. perusteet selviksi sanoo:

      Silmätipan kirjoittaminen edellyttää paitsi diagnostiikkaa, myös erotusdiagnostiikkaa. Täytyy siis tietää mikä kaikki silmää voi punottaa. Joukossa on erittäin vakaviakin syitä, Lisäksi on ymmärrettävä potilaan muiden sairauksien ja lääkkeiden vaikutukset sekä yhteisvaikutukset myös silmätippojen kanssa (niitä on). Laboratoriotulos pitää ymmärtää potilaan kokonaistilanteen, sairauksien ja käytössä olevien lääkkeiden valossa, Pitää ymmärtää erotusdiagnostiset vihjeet ja tajuta, milloin oire on osa laajempaa kokonaisuutta. -Vaikka kuinka yritettäisiin muuta vakuuttaa, niin sairaanhoitajalla ei ole lääkärin koulutusta. Lääkärin töitä ei voi siirtää hoitajalle. Sen sijaan on ensiarvoisen tärkeää, että sairaanhoitajat tekevät omaan työtään. Yksi merkittävä lääkärivajeen syy terveyskeskuksissa on juuri työnjako: lääkäreille on siirretty sairaanhoitajan sihteerin. lähetin, siisitijän ja atk-expertin tehtäviä. Ensimmäiseksi nämä työt tulee siirtää oikeille ammattiryhmille takaisin.

      1. ajatus sanoo:

        Omasta mielestäni tuo on yksi asia, jonka järkevyyttä terveydenhoitojärjestelmässä voisi vielä miettiä. Siis se, että miksi Suomessa kaikkiin erikoislääkäritehtäviin tie kulkee 6 vuoden yleislääkärikoulutuksen kautta – ja että onko se oikeasti tarpeen. Jos joku haluaa vaikkapa silmälääkäriksi, pitää ensin opiskella yleislääkäriksi 6 vuotta, minkä ohessa käydään joillain kursseilla enemmän ja joillain vähemmän silmiin liittyviä asioita. Ja vasta perusopintojensa jälkeen silmälääkäriksi haluava pääsee sitten oikeasti erikoistumaan silmäasioihin. Minkä takia erikoistuminen on mahdollista koulutuksen alusta lähtien vain hammaslääkärien kohdalla? Miksei voisi erikoistua vaikkapa kirurgiksi, sydänlääkäriksi, silmälääkäriksi tai psykiatriksi jo heti alusta lähtien, jolloin valmistumiseen ei menisi 15 vuotta, vaan erikoislääkäriksi voisi valmistua 6 vuodessa? Toki muistakin asioita pitää jotain tietää, mutta jos yleissivistävään osaan käyttäisi aikaa vaikkapa vain 2 vuotta, voisi 6 vuoden koulutuksesta 4 vuotta käyttää erikoistumiseen.

  7. Alex sanoo:

    Hävytöntä kirjoittamista, joka osoittaa kirjoittajan olevan täysin perehtymätön kritisoimaansa asiaan. Ongelmana Suomessa ei ole enää lääkäreiden määrä vaan alueellinen ja erikoisaloittainen jakaantuminen.

    Tällä hetkellä lääkäreitä koulutetaan ylitarjontana, ja tiedekuntien sisäänoton lisäyksen kanssa samanaikaisesti käydään YT-neuvotteluja jotka kohdistuvat opetushenkilökuntaan. Nykyisen mallin jatkuessa lääkärityöttömyys tulee olemaan suuri ongelma ammatin keskuudessa, ja koulutuksen taso vaarassa. Haluaisitko itse joutua terveyskeskuksessa tilanteeseen missä lääkäri opettelee sinulle elintärkeän toimenpiteen katsomalla ensimmäistä kertaa youtubesta ennen sen suorittamista?

    Mitä tulee palkkoihin, ovat ne terveydenhuollon kustannuksissa hyvin kohtuullinen menoerä. Lääkäri joka päättää tuhansien eurojen hoitojen ja tutkimusten käytöstä päivittäin, säästää ammattitaidollaan kuukaudessa moninkertaisesti oman palkkansa. Lisäksi lääkäri kantaa vastuun juridisesti ja ennen kaikkea eettisesti monista vaikeista päätöksistä.

    Jos puhutaan työn haastavuudesta, sen sitovuudesta ja vastuusta, (työehdot hankalasti itse määritettävissä, päivystysvastuu, potilasvastuu, sadat korvauksettomat ylityötunnit) on moni muu ammatti Suomessa ylipalkattu lääkärin työhön verrattuna. Voit lukea ylläolevan erikoistuvan kommentin asiasta.

    Mitä tulee hoitajien palkkoihin, niin kyllä, hoitajien kuuluisi saada parempaa palkkaa ja enemmän arvostusta työstään. Silloin ollaan kuitenkin jo aivan eri keskustelussa.

    1. faktoja sanoo:

      Ammattitaitoinen hoitaja on kaiken a ja o, mutta nimenomaan omassa työssään: valmistelemassa, ohjaamassa ja hoivaamassa potilasta, avustamassa lääkärin vastaanotolla sekä toteuttamassa ja valvomassa hoitoja, neuvolatyössä, monenlaisisissa erikoishoitajan tehtävissä ja preventiivisessä toiminnassa. Sen sijaan itsenäinen vastaanottotoiminta ei ole sairaanhoitajan tehtävä. Tämä johtaa diagostiikan tason laskuun, huonosti kohdennettuihin ja tarpeettomiin tutkimuksiin, turhiin lähetteisiin ja kulujen nousuun. – Itsenäinen vastaanottotoiminta diagnostiikkoineen sopii sen sijaan fysioterapeutelle tuki- ja liikuntaelimistön ongelmissa. Heitä tarvitaan, kuten myös tarvittaisin fysioterapeuttien alaisuuteen armeija kuntohoitajia etenkin vanhustenhuollossa. Tämä toiminta toisi merkittävää säästöä.

    2. teemu sanoo:

      Onko se hävytöntä muistuttaa, että lääkäriliitto toimii kuin mikä tahansa muu etujärjestö?

  8. Auli Juntumaa sanoo:

    Lääkärien liikakoulutus on tosiasia ja resurssit kriisissä. Halutaan siiis kouluttaa huonosti paljon. Tämä on jyrkästi veronmaksajien ja potilaiden edun vastaista. Kulut, tutkimukset ja lähetteet ovat suorassa suhteessa ammattitaitoon ja kokeneisuuteen.
    Lääkärikoulutuksen viimeisin hinta-arvio oli 165 000 eur. Ylimääräisiä lääkäreitä ei pidä kouluttaa
    Peruskoulutettavia on nyt liikaa, kun taas monien alojen erikoislääkäreistä on pula. Koulutusohjaus on mennyt pieleen.Suurin hyöty.saavutetaan oikealla määrällä hyvin koulutettuja lääkäreitä. Korkea lääketieteellinen taso on avainkysymys.
    Lääkärin työ on suunnattoman vastuullista ja puolet lääkäreitä kokee jossakin uran vaiheessa erittäin kovaa uupumusta. Myös lääkärien oikeusturva edellyttää, että he saavat riittävän koulutuksen tehtävään, josta joutuvat kantamaan vastuun. Etenkin nuorista lääkäreistä on huoli.
    Lääkärivajeen keskeisiä syitä etenkin perusterveydenhuollossa ovat olleet työolot sekä erittäin huono johtaminen ja politiikka. Lääkäreille on sälytetty runsaasti muiden ammattiryhmien töitä ja avustava henkilökunta on ajettu alas. Paikoin tilanne muodotui kestämättömäksi. Tiedämme, että lääkäreille palkka ei ole varsinainen motiivi pysyä työtehtävässä,vaan nimenomaan työolot ja mahdollisuus vaikuttaa niihin. Vastavalmistuneille lääkäreille aivan olennaista on hyvä senioritukija tutorointi., Kun se on kunnossa, tulijoita terveyskeskuksiin on.
    On lyhytnäköistä ja kallista kouluttaa lääkäreitä yli tarpeen.

    1. ajatus sanoo:

      ”Lääkärikoulutuksen viimeisin hinta-arvio oli 165 000 eur. Ylimääräisiä lääkäreitä ei pidä kouluttaa”

      Miksei ylimääräisiä lääkäreitä voi/pidä kouluttaa? Jos ja kun moni muukin koulutus maksaa, mutta moni muu koulutusputki johtaa alempaan työllistymiseen, niin kai sellaista koulutusta kannattaa harjoittaa enemmänkin, joka johtaa työllistymiseen. Ymmärtääkseni lääkärikunta on ympäri maailman osoittautunut itseään työllistäväksi: mitä enemmän lääkärikuntaa on, sitä enemmän palveluita kehitetään. Työttömyysuhkaa ei ihan hetkeen terveydenhoitoalallakaan ole, ja jo se, että lääkärikoulutuksen sisäänpääsyrajat ovat kohtalaisen korkeat viittaa siihen, että opiskelijoiksi valikoituu paljon sellaisia, joilla ei suurempia työllistymisvaikeuksia todennäköisesti muidenkaan alojen töihin tule olemaan, mikäli haluavat jossain kohtaa alaa vaihtaa.

  9. Hannu Halila sanoo:

    Kiitos räväkästä kirjoituksesta ja sen perään tulleista asiallisista kommenteista. Lääkäriliitto on pitkään puhunut koulutuksen laadusta ja resursseista, kun opetusryhmät ovat kasvaneet kohtuuttomiksi oppimisen kannalta. Lääkäriksi ei opi luentosalissa. Kansainvälinen havainto on, että lääkärien määrä korreloi terveydenhuolloin kustannuksiin : lääkärit aina toiminnallaan aiheuttavat kustannuksia. Työvoiman tasapaino tulee olla tavoitteena ja ennakointi on pitkäjänteistä : aika lääketieteen opintojen aloittamisesta Erikoislääkärikoulutuksen valmistumiseen on keskimäärin 15 vuotta.

    Lääkäriliitto on todella yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden parissa monipuolisesti kuten Heikki Pursiainen toteaa.

    Hannu Halila
    Varatoiminnanjohtaja, Lääkäriliitto
    Terveydenhuolloin hallinnon dosentti, eMBA, erikoislääkäri

  10. Jyrki Ylipaavalniemi sanoo:

    Son iha sama onko lääkäreitä paljon vai vähän kun sais edes jossain kunnallisessa edes hoitoa ja palvelua mikä kattaa ammatin; lääkäri. Son pojat järkyttävää paska palvelua mitä mitä on tullut saatua mm. Koivukylän terveysasemalla viimeiset 2 vuotta. Missä on ne hyvät kotimaisen kielitaidon omaavat lääkärit? Ymmärrän raha ratkaisee ja asenne puuttuu.

  11. faktoja sanoo:

    Terveyspalvelujen kalleuteen vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden ammattitaito ja työnjako. Mitä suorempaan potilas ohjautuu oikealle ammattilaiselle ja saa oikeat tutkimukset, diagnoosin ja hoidon ja mitä vähemmän byrokratiaa ja välikäsiä, sitä parempi. On hyvin tärkeää, että koulutustaso on etenkin lääkäreillä korkea ja että alkuarvio on lääketieteellisessä ohjauksessa tavalla tai toisella. Toinen hyvin tärkeä seikka on tehokas preventio, johon tarvitaan ammattitaitoista hoitajakuntaa.

    Kilpailutus puolestaan tulee nostamaan kokonaiskustannuksia, ja lääkärien asema vaikeutuu. Heidän toimintaansa pyritään enemmän ohjailemaan eikä muiden ammttiryhmien hyödyntäminen välttämättä mene kohdilleen kun ajatuksenä näyttää olevan vaatimustason madaltamiinen ja epätarkoituksenmukaiset tehtävänsiirrot. Tämä nostaa lopullisia kustannuksia. Lisäksi yksityiset isot palveluntarjoajat perivät korkeita laitosmaksuja, kun taas sielläkin lääkärien toimintaa pyritään rajaamaan. Potilaalta peritystä summasta lääkärinpalkkio on vain pieni osa.

  12. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

    Kun usean kommentoijan mielestä lääkäripulaa on vain syrjäseuduilla ja tämä johtuu siitä että ”eihän sinne saisi ketään koulutettua töihin” Voisiko joku näyttää ne työttömänä olevat lääkärit, jotka ovat mieluummin kaupungissa työttöminä kuin maalla töissä? Jos näitä ei ole, niin yhden lääkärin siirtäminen kaupungista maaseudulle aiheuttaa sen yhden lääkärin vajeen kaupunkiin. Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?

    1. Teppo Heikkilä sanoo:

      Asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Kerään ei voi pakolla ”siirtää” mihinkään kuin Pohjois-Koreassa. Syrjäseutujen lääkäripula on globaali ongelma, johon ei ole löydetty kunnollista ratkaisua oikein missään, riippumatta lääkärien kokonaismäärästä. Kaupungista löytyy aina maksavia asiakkaita, myös Suomessa (paitsi lama-aikaan). Samalla lääkäripalveluissa tarjonta lisää kysyntää. Joka tapuksessa kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, ettei lääkärikoulutuksen lisääminen ole toimiva ratkaisu alueelliseen lääkäripulaan.

      1. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

        ”Kaupungista löytyy aina maksavia asiakkaita, myös Suomessa (paitsi lama-aikaan). Samalla lääkäripalveluissa tarjonta lisää kysyntää. ” Onnittekut Teppo, olet keksinyt ratkaisun Suomen työttömyysongelmaan, Koska ”lääkäripalveluissa tarjonta lisää kysyntää”, koulutamme kaikki Suomalaiset lääkäreiksi, jolloin kukaan ei ole työttömänä ja lääkäreistä on silti pulaa. Ymmärrätkö itsekään kuinka ”fiksuja” kirjoittelet? Ketäänhän tässä ei olla pakko siirtämässä yhtään mihinkään, Kun lääkäreitä koulutetaan riittävästi, riittää lääkäreitä myös maaseudulle, Kuten kaikissa ammateissa, myös tässä tapahtuu varmasti ns. työn perässä muuttamista, kunhan kaikille lääkäreille ei riitä töitä kaupungeissa.

    2. Palataan todellisuuteen sanoo:

      Lääkärin koulutus on kallis, ja on erittäin typerää lisätä koulutusta ilman todellista tarvetta. Veronmaksajia ei pidä rasittaa täysin epätarkoituksenmukaisesti. – Mitä lääkärin palkkaan tulee, haitari on erittäin laaja. Keskityöaika koko lääkärikunnalla (ml. kaikki 8-16 työtä tekevät, tutkijat jne, ) on 44 tuntia/vk. Päivystävillä lääkäreillä se on hyvin merkitävästi enemmän, luvun voi tuplata. Virkalääkäreistä osa pitää omalla ajallaan myös yksityisvastaanottoa. Tämä on arvokas lisä avohoitopalveluihin, vähentäen painetta kalliseen erikoissairaanhoitoon. Lääkärit tekevät yleisesti paljon töitä, ja puolet jatkaa sitä eläkkeelläkin. Kyllä, ammatin etu on, että se on helposti mahdolista, mutta myös terveydenhuoltoa ajatellen kyseessä on arvokas lisäresurssi ja osaamispääoma. – Kateus ja kaikenlainen paranoia on turhaa. Nimim. Ilkka on totaalisen tietämätön lääkärintyön todellisuudesta. Potilasta ei koskaan voi hoitaa miten vain, sillä arvioimassa ovat kollegat ja viranomaiset, lääkärin vala ja lain velvoitteet sitovat eikä potilasta koskaan leikata kuin leipää. Ajatus ”kiristämisestä” on pöyristyttävä harha, kun tietää millä vakavuudella lääkärit työhönsä suhtautuvat. Komplikaatiot ovat erittäin vaikeita kestää ja sietää, ja työ on sekä fyysisesti että henkisesti ajoittain erittäin kuormittavaa. Lääkäri ei halua tehdä sellaista, mikä on potilaalle tarpeetonta.. – Usein myös sekoitetaan lääkäri (ammatinharjoittaja/työntekijä) ja lääkäripalveluyritykset, joiden lain mukainen tehtävä toki on tuottaa omistajilleen voittoa. Se kerää lääkäreiltä vuokrat ja potilailta laitos- ja toimistomaksut. Yksittäisen lääkärin intressi puolestaan on hoitaa potilas parhaan taitonsa mukaan. Hänen palkkionsa on vain osa laskussa näkyvästä summasta.

      1. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

        ”Lääkärin koulutus on kallis, ja on erittäin typerää lisätä koulutusta ilman todellista tarvetta. Veronmaksajia ei pidä rasittaa täysin epätarkoituksenmukaisesti.” Lääkärikoulutuksen kulut verrattuna lääkärin työuran aikaisiin palkkakuluihin ovat häviävän pienet, Jo 5% lasku lääkärikunnan palkkoihin kattaisi satojen uusien lääkärien kouluttamisen kulut. Argumenttisi on yksinkertaisesti täysin epävalidi.

      2. Ilkka sanoo:

        Rauhoitutaanpas vähän. Käsittääkseni en puuttunut millään tavoin ko. työn sisältöön. Ja tuon kiristämisenkin, tai sanotaan vaikka painostamisen, mainitsin vain mahdollisuutena, kun edunvalvonnasta kerran on kyse, mikä on kai syytä ottaa tässä huomioon. Olettaen tietysti, että lääkäritkin loppujen lopuksi ovat ihmisiä inhimillisine piirteineen. Ja käsittääkseni lääkäripalveluyrityksissäkin lääkärit määräävät muutakin kuin lääkkeitä….

  13. HRH sanoo:

    Kirjoittajalla on luultavasti isompi palkka kuin minulla, sairaalassa erikoistuvalla lääkärillä.

  14. Ilkka sanoo:

    Hienoa Pursiainen. Kommenteista päätellen osuit maaliin. Ahneus on asia, jota kannattaa pöyhiä. Lääkäritkään eivät ole muiden mukana tältä taudilta välttyneet. Ihmisten hengellä ja terveydellä on helppo tarvittaessa kiristää ja siksi asian suhteen on oltava tarkkana. Ja aivan oikein heikossa asemassa olevien pienipalkkaisten osalta; heidän edunvalvonnassaan alkaa tällä menolla jo olla kyse eloonjäämisestä verrattuna nyt vaikka lääkäreihin, joiden keskipalkka on yli 7 tuhatta euroa kuukaudessa.

  15. Ulf Fallenius sanoo:

    Eikö liberalismin hengessä kuka vaan voisi olla lääkäri ei koulutusta lainkaan.

    1. teemu sanoo:

      Taitaa anarkia ja liberalismi mennä sekaisin?

    2. Juha sanoo:

      Näinhän mitä suurimmassa määrin on: jokainen on oman elämänsä seppä ja terveytensä tohtori.

      Jos sauna, terva ja viina eivät auta, tauti on kuolemaksi – tai täytyy mennä yksityislääkärin kupattavaksi.

    1. Oikeisiin asioihin,kiitos sanoo:

      Amos Ahola, suosittelet kuuntelemaan muitakin kuin etujärjestöjä. Tässä ketjussa on ilmeisesti vain yksi etujärjestön edustaja mukana. Kirjoittajina ovat siis nuo ”muut”. Kuulosta siltä, että pääosin tuntevat asian. Seulan lääkärikoulutukseen on syytä on tiukka, eikä ole mitään järkeä ryhtyä kouluttamaan löysemmin kriteerein. Ei sitä pidä perustella työttomyysprosentilla, vaan sillä mitä oikeasti tarvitaan. Tarvitaan useiden alojen erikoislääkäreitä, kipeästi. Erikoislääkärin koulutus vie toiset kuusi vuotta peruskoulutuksen päälle.

      1. Amos Ahola sanoo:

        Olemme siis samaa mieltä: lääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän?

  16. Tarkkailija sanoo:

    Suomalainen lääkär ansaitsee paljon vähemmän kuin pohjoismaiset kollegansa. Muut ammattiryhmätkin ovat suurempia ja kulut suuremmat, joten 100-200 lisäkoulutettua tuottaa suhteessa huonompaa laatua kuin hinnassa saataisiin edullisempaa palvelua.

  17. Ulf Fallenius sanoo:

    Ammattitaitoisia lääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän ongelma on pikemmin se että 50% lääkäreistä ei osaa ammattinsa ollenkaan.

    1. teemu sanoo:

      Väitteesi perustuu varmasti tutkimus-näyttöön.

  18. Juha sanoo:

    Tarjontapuoli on turistu. Entä kysyntäkäyrä? Eihän terve mies lääkäriä tarvitse.

  19. Meiju sanoo:

    Useimmat ovat ymmärtäneet, että kirjoittaja ei ole perillä asioista. Arviointikyky tietyn muuttujan vaikutuksistakin täysin väärä.

    Sairaalalääkärin palkka on tosiaan tuo. Kun itse olin sairaalalääkärina, niin ylilääkäri kertoi useiden hoitajien tuntipalkan olevan parempi. Ja kyllä hoitajat palkkansa ansaitsevat ja enemmänkin. En minä sitä tarkoita. Lääkäreiden palkoissa ei kuitenkaan oikein ole laskemisen varaa. Ja terveydenhuollon kustannukset tulevat aivan muusta.

    Lapsetkin muistelevat ’ilolla’ sitä aikaa, kun äitiä ei näkynyt ikinä kotona.

    1. Amos Ahola sanoo:

      Se, ettet ollut kotona johtui myös siitä, että lääkäreitä ei kouluteta tarpeeksi.

      1. Meiju sanoo:

        Ei, se johtui siitä että tein 60-90 tuntia töitä viikossa. Kun ei rahat riittäneet muuten.

    2. teemu sanoo:

      Miksi sitten otit asian puheeksi?

    3. Esa sanoo:

      Olisiko sitten pitänyt karsia menoja, jos ei lääkärin palkka riitä?

  20. Mistä näitä "viisauksia" oikein tulee? sanoo:

    Ilkka:. Lääkäri tosiaan kirjoittaa myös lähetteitä tutkimuksiin. Näistä tutkimuksista hän ei itse saa senttiäkään. Tuo kulu menee aivan muualle. Lääkärin intressi on vältää turhia tutkimuksia, ja kaikkea sellaista mistä potilas ei hyödy. Hän hoitaa potilasta, eikä häntä kiinnosta paisuttaa lääkäripalveluyrityksen tai laboratorion tulovirtaa. Kummallisen sitkeässä tällaiset omituiset käsitykset elävät.
    Amos Ahola:, lääkärien peruskoulutusta pitää vähentää. Sen sijaan erikoislääkärikoulutus, johon jatketaan peruskoulutuksen jälkeen, tarvitsee lisäystä, Nämä ovat kaksi eri asiaa. Nyt keskustelemme peruskoulutuksen lisäyksestä, jonka toteutti ex-ministeri Gustafsson luvaten täyden kompensaation resursseihin. Täydellisesti petetty lupaus ja harvinaisen lyhytnäköinen päätös. Lääkärien päivystysrasitus e sekään johdu lääkärien liian vähäisestä määrästä, vaan on organisatorinen kysymys. Työikäisiä lääkäreitä on yli 20 000.

    1. Amos Ahola sanoo:

      Vastaukset eivät tunnu menevän läpi, katsotaan jos jostain moderaattorilta pullahtavat myöhemmin.

      1. Amos Ahola sanoo:

        Oletan että maksimipituus vastauksissa, sitten moderaattorille -> toivotaan että joku raaskii vastauksen hyväksyä.

    2. Ilkka sanoo:

      Varmasti näin on. Mutta kun totesin, että lääkärit määräävät lääkäripalveluyrityksissä muutakin kuin lääkkeitä tarkoitin nyt niitä ylemmän tason toimijoita, jotka vaikkapa määräävät hinnat keikkalääkäripalveluille pikkukuntiin. Lääkäreitähän heistäkin moni on. Ja kun hätä on suuri, tuppaa tuo hintakin olemaan suuri: http://yle.fi/uutiset/keikkalaakari_tienaa_helposti_20_000_ekk_syrjaisessa_kunnassa/6904273

  21. Teppo Heikkilä sanoo:

    ”Voi huhu että on paksuja juttuja..”. Esittämäni ”faktat” siitä, että syrjäseuduille ei saada lääkäreitä kovin helposti vain kouluttamalla niitä lisää ja että terveyspalveluissa tarjonta lisää kysyntää, ovat molemmat sekä kansainvälisessä tutkimuksessa että käytännön arkielämässä todettuja ”faktoja”. Olet toki vapaa esittämään omat tutkimukseen perustivat ”faktasi”.

    1. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

      Nyt olisi Teppo kyllä viimeistään aika esittää väitteillesi lähteitä. Toimiiko asia todellakin mielestäsi niin, että voimme kouluttaa vaikka kaikki suomalaiset lääkäreiksi ja syrjäseuduilla lääkäripula vain jatkuu? Jos taas lääkäripalvelujen tarjonta kaupungeissa lisää yksityistä kysyntää, niin tietenkin lääkäreitä kannattaa kouluttaa lisää myös kaupunkeihin! Tällä saadaan työllisyys, BKT ja Suomi nousuun. Julkiselle puolelle kohdistuva kysyntä ei tietenkään kasva, koska julkisen määrärahoja ei kasvateta jolloin myöskään tarjonta ei kasva. Sivuhuomautuksena: 1980 ja 1990-luvuilla Suomessa ei ollut lääkäreistä pulaa edes syrjäseuduilla, siitä yksinkertasesta syystä että koulutusmäärät olivat riittäviä.

  22. Hannu Halila sanoo:

    Lääkäriliitto ei ole ”rikkaiden asialla köyhiä vastaan”. Vaan haluaa turvata kansalaisille riittävät ja laadukkaat terveyspalvelut.

    Lääkäriliiton sivuille kirjoittamassani blogissa enemmän teemasta :

    http://www.laakariliitto.fi/uutiset/blogi/laakariliitto-haluaa-turvata-riittavat-ja-laadukkaat-terveyspalvelut/

  23. Teppo Heikkilä sanoo:

    ”Voi huhu että on paksuja juttuja..”.

    Ensinnäkin ilmiö ”tarjonta lisää kysyntää” on tunnistettu terveystaloustieteellisessä tutkimuksessa jo 1970-luvulla, joten kyseessä ei varsinaisesti ole mikään kovin uusi asia. Esimerkiksi ETENE-julkaisussa 18: ”Tarve terveydenhuollossa – kuka tai mikä määrittää” on kohtuullisen hyvin koottu asiaan liittyvää tieteellistä kirjallisuutta.

    Syrjäseutujen rekrytointiongelmia ja asiaan liittyvää kirjallisuutta on sivuttu ja lainattu esim. julkaisussa Heikkilä et al. 2014: ”How do doctors choose where they want to work? – Motives for choice of current workplace among physicians registered in Finland 1977–2006”. Esim. Gravelle & Sutton 2001 (Inequality in the geographical distribution of general practitioners in England and Wales 1974–1995) ovat todenneet, että lääkärimäärän lisääminen ei välttämättä lisää lääkärimäärää pula-alueilla, vaan muut tekijät ovat vähintään yhtä tärkeitä. Myös lukuisissa muissa ko. artikkelissa viitatuissa julkaisuissa todetaan, ettei syrjäseutujen lääkäripulan korjaaminen ole millään tavoin helppo tai yksinkertainen asia.

    Sinällään mielenkiintoista, että nostat esiin juuri 80- ja 90-luvut. Tosiasiassa myös 80-luvulla puhuttiin lääkäripulasta, kuten ainakin lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan on puhuttu. 90-luvun laman aikaan oli toki lääkärityöttömyyttä. Jälkikäteen arvioituna yksi merkittävimpiä syitä tälle oli se, että kansalaiset lakkasivat huonossa taloustilanteessa käyttämästä omaa rahaa yksityisten lääkäripalvelujen ostamiseen. Vuodesta 1990, eli lääkärityöttömyyden ajasta, lääkärimäärä on Suomessa muuten yli tuplaantunut alle 14000:sta yli 28000:een. Tästä huolimatta koko 2000-luku on puhuttu syvästä lääkäripulasta. Mistä ajattelet tämän johtuvan, jos kerran lääkärimäärän lisääminen on mielestäsi vastaus lääkäripulaan? Ja mihin ajattelit panna rajan sille, että lääkärimäärä on riittävä? Et varmaan kuitenkaan ihan tosissasi ehdota, että kaikki suomalaiset koulutettaisiin lääkäreiksi? Joka tapauksessa minun mielestäni olisi paljon muitankin parempia, halvempia ja vaikuttavampia keinoja korjata asiaa. Niistä tarkemmin esim. mainitussa artikkelissa.

    Ylipäätään alkuperäiseen blogiinkin viitaten. Tämä olisi kohtuullisen helppo kysymys ratkaistavaksi, jos palvelutarve olisi edes suunnilleen vakio. Mutta kun se ei ole.

    1. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

      Teppo, tulen viestissäni vastaamaan esittämiisi kysymyksiin. Toivoisin myös sinun tekevän jatkossa niin, että keskustelumme ei ajaudu sivuraiteille. Olemmeko samaa mieltä siitä, että jos lääkäreitä koulutettaisiin niin paljon, että heille kaikille ei riittäisi kaupungeissa töitä niin lääkäreiden mahdolliset toimintamallit olisivat seuraavat:
      1. Hakea muita töitä/kouluttautua uudelleen
      2. Muuttaa ulkomaille lääkärin töihin
      3. Pysyä työttämänä
      4. Muuttaa ”syrjäseudulle” ja tehdä lääkärin töitä ?
      Käsittääkseni yhdessäkään ”linkittämässäsi” artikkelissa ei ole SUOMESSA havaittu tapahtuvan kolmea ensimmäistä massiivisissa määrin. Totta?

      ”19900-luvun laman aikaan oli toki lääkärityöttömyyttä.. Vuodesta 1990, eli lääkärityöttömyyden ajasta, lääkärimäärä on Suomessa muuten yli tuplaantunut alle 14000:sta yli 28000:een. ”
      Oliko mielestäsi Suomessa pulaa lääkäreistä syrjäseuduilla myös 1990-luvun alussa? Jos ei ollut, niin ilmeisesti lääkärit toimivat yllä mainitun vaihtoehdon 4 mukaisesti?

      Tästä huolimatta koko 2000-luku on puhuttu syvästä lääkäripulasta. Mistä ajattelet tämän johtuvan, jos kerran lääkärimäärän lisääminen on mielestäsi vastaus lääkäripulaan?!
      Syyt ovat seuraavat
      1. Suomalaiset ovat vanhempia(=enemmän hoitoa tarvitsevia) kuin koskaan ennnen
      2. Lääkäriin lähdetään herkemmin kuin ennen ja myös vaadittu palvelutaso on korkeampi
      3. Keskimääräinen lääkäri tekee nykyisin huomattavasti vähemmän työtunteja kuin entiset ”kunnanlääkärit”
      4. Suurempi osa lääkäreistä on naisia, jotka tunnetusti tekevät vähemmän työtunteja kuin miehet(äitiyslomat jne.)
      5. Lääkärikunta ei ole onnistunut kasvattamaan työnsä tehokkuutta, niin että se olisi kattanut yllämainitut muutokset.
      Onko jokin yllämainituista syistä mielestäsi selvästi virheellinen?

      ”Ja mihin ajattelit panna rajan sille, että lääkärimäärä on riittävä? Suurimmalla Et varmaan kuitenkaan ihan tosissasi ehdota, että kaikki suomalaiset koulutettaisiin lääkäreiksi?”
      En tietenkään ehdota, se oli kärjistys keskustelun herättälemiseksi. Noin 3-5% lääkärityöttömyys olisi erittäin hyvä raja, tämä takaa terveen kilpailun työmarkkinoilla, mutta ei varmasti vaikuta negatiivisesti koulutuksen houkuttelevuuteen. Mitä työttömyysaste olisi mielestäsi oikea?

      Muistuttaisin vielä, että mahdollinen YKSITYISTEN lääkäripalveluiden kysynnän kasvu tarjonnan myötä on erittäin positiivinen asia. Se saa rahan kiertämään ja vaikuttaa positiivisesti talouteen. Oletko tästä samaa mieltä? Sen sijaan julkisen puolen tarjontaa ei tietenkään tule lisätä, jolloin myöskään kysyntä ei kasva.

  24. JK sanoo:

    On aina nautinto seurata, kuinka asiasta ymmärtämätön ajetaan nurkkaan houkuttelevilla jabeilla, ja lopuksi annetaan nautinnollinen oikea koukku faktoineen ja viitteineen. KO.

    1. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

      Voi huhu, vahvaa kontribuutiota keskusteleen. 😀 Joku voisi pitää moista käytöstä naurettavana….

  25. Ihmettelen sanoo:

    Mistä tämä silmitön viha lääkäreitä kohtaan oikein sikiää? Miten kukaan lääkäri jaksaa tätä jatkuvaa parjaamista? Ei koskaan hyvää sanaa. Ainoastaan kateutta ja mustamaalaamista.

  26. Teppo Heikkilä sanoo:

    En ole eri mieltä siitä, etteivätkö nuo mainitsemasi olisi suunnilleen ne vaihtoehdot, jos kaupungeissa ei olisi enää lääkäreille töitä. JOS tulisi lääkärityöttömyyttä, niin kyllä lääkärit siirtyisivät ainakin osin myös syrjäseuduile töihin. Oma kokemusperäinen havaintoni kuitenkin on, että osa lääkäreistä keksisi mieluummin muuta tekemistä ja varsinkin nuorempi polvi saattaisi lähteä mieluummin ulkomaille kuin maaseudulle. Näihin ei kuitenkaan ole muuta viitettä kuin kokemusperäinen havainto.Tosin koulutetun väestön keskittyminen kaupunkikeskuksiin on käsitykseni mukaan yleisesti ja globaalisti tunnustettu ilmiö, josta lääkärit eivät tee poikkeusta. Keskeinen ongelma tässä esittämässäsi ajatuksessa, mitä olen yrittänyt tuoda esiin, onkin se, että lääkäreitä pitäisi normaalitilanteessa kouluttaa aivan tavattoman paljon, jotta sillä saataisiin aikaan lääkärityöttömyyttä. Tuolloin 90-luvulla lääkärityöttömyyden (kyllä, myös syrjäseuduilla oli tuolloin lääkäreitä) aiheutti äkillinen syvä lama, jolloin aikalaiskertomusten mukaan käytännössä noin 1-2 kuukauden aikana lääkäripula muuttui lääkärityöttömyydeksi. Eli ainakaan koulutusmäärien muutokset eivät tuolloin vaikuttaneet millään tavoin. Perusteluna tälle on edelleen erityisesti mainitsemani ”tarjonta lisää kysyntää” -ilmiö, jonka syiden ja seurauksien suhteen suosittelen lämpimästi tutustumaan tuohon mainitsemaani ETENE:n julkaisuun, jossa asiaa on pohdittu aika monipuolisesti, osin myös tämän keskustelun näkökulmasta. Lisäksi tuossa edellisessä viestissä mainitsemassani englantilaisessa artikkelissa havaittiin, että lääkärimäärän lisääminen lisää lääkäreitä enemmän siellä missä niitä jo on. Toki myös pula-aluiella, mutta vähemmän kuin ”hyvillä” alueilla. Joka tapauksessa lääkärien liikakoulutus ei ole yhteiskunnan kantokyvyn kannalta kovin suositeltavaa, koska a. koulutus on pitkä ja kallis, b. lääkärien suuri lukumäärä aiheuttaa aina ylimääräisiä kustannuksia julkiselle sektorille (palaan tähän lopuksi) ja c. kyvykkäitä kansalaisia tarvitaan muillakin aloilla kuin lääketieteessä. Jo nyt useampi kuin joka sadas suomalainen per ikäluokka koulutetaan lääkäreiksi.

    Samoin olet osin oikeilla jäljillä sen suhteen, miksi meillä on nyt enemmän lääkäreitä kuin aikaisemmin. Itse en kuitenkaan usko siihen, että väestön todellinen palvelutarve millään laskentakaavalla vaatisi nyt tuplamäärän lääkäreitä noin 25 vuoden takaiseen verrattuna. Ts. nykyinenkin lääkärimäärä saataisiin riittämään, kun pohdittaisiin muitakin keinoja asian korjaamiseen kuin koulutuksen lisäämistä ja samalla säästettäisiin veroeuroja (tämä on ehkä keskeisin pointtini tässä keskustelussa!). Kuten esim. sitä mitä terveyden- ja sairaanhoidossa on oikeasti järkevä tehdä ja kenen toimesta (eli priorisoimalla ja ammattihenkilöiden työnjakoa kehittämällä) sekä syrjäseutujen tekemistä houkuttelevammaksi eri keinoin (tähänkin on siis onnistuneitakin keinoja olemassa). Esim. sote-uudistusta tehdään tällä hetkellä myös näistä syistä. Lisäksi oma lukunsa on teknologian kiihtyvä kehitys ja sen vaikutukset lääkärin työhön. Ja koulutusmääriä on siis viimeisen 15 vuoden aikana jo nostettu pariinkin kertaan (noin 600:sta noin 750:een / vuosi). Oma mielipiteeni on, että koulutusmäärä on tällä hetkellä oikealla tasolla, mutta että muutaman vuoden kuluttua sitä pitäisi pitkät koulutusajat huomioon ottaen arvioida uudelleen.

    Yksityisten lääkäripalvelujen lisääntyminen ei ole pelkästään hyvä asia myöskään talouden näkökulmasta. Jo nyt ongelmana on se, etteivät yksityiset lääkärit toteuta kaikilta osin näyttöön perustuvia tutkimus- ja hoitokäytäntöjä. Esimerkkinä tästä vaikkapa ihan viime päivinä julkisuuteen noussut kohu gynekologisista vuositarkastuksista. Niiden tarpeelle terveiden naisten kohdalla ei ole osoitettavissa minkäänlaista lääketieteellistä perustetta. Mutta kun paljon tutkitaan, niin aina jotain löytyy, mikä aiheuttaa enimmäkseen turhia lisäselvittelyjä, jotka tehdään pääsääntölisesti julkisella sektorilla. Samoin yksityisellä sektorilla tehdään leikkauksia huterammilla indikaatioilla, ja väistämättä osa leikkauksista johtaa komplikaatioihin, jotka jälleen hoidetaan julkisella. Jne. Ei tämäkään asia ole niin yksinkertainen.

    Kokisin tämän keskustelun muuten reilumpana, jos tietäisin kenen kanssa keskustelen.

    1. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

      Olemme siis tähän mennessä todenneet, että 1990-luvun alun työttömyysprosentilla, lääkäreitä riittäisi myös syrjäseuduille. Yllättävää on, että tuo työttömyysprosentti oli myös tuoloin melko matala, koko maassa oli työttömiä lääkäreitä noin 500 ja pahimmillaankin alle 1000 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf , http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2) . Näin ollen lääkärikunnasta oli pahimmillaankin työttömänä vain reilu 5%. Jos tätä vertaa nykyiseen akateemiseen työttömyyteen, on luku erittäin matala. Miksi jonkin ammattikunnan tulisi olla niin etuoikeutettu, että heistä on jatkuvaa pulaa satunnaisen pienen työttömyyden sijasta? Varsinkin kun tämän ammattikunnan palkat maksetaan pääosin verovaroista.

      Käsittääkseni mielipiteesi siitä, että lääkäreitä ei yhteiskunnan näkökulmasta tulisi lisäkouluttaa perustuu kolmeen argumenttiin (Korjaa toki jos olen väärässä?!)
      1 koulutus on pitkä ja kallis,
      Käsitys lääkärin koulutuksen ylivoimaisesta kalleudesta on vain ja ainoastaan (ehkä jopa lääkäriliiton ylläpitämä) myytti! Esimerkiksi turussa DI:n kouluttaminen maksaa enemmän kuin lääkärin kouluttaminen (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakarikoulutus-on-kalleinta-helsingissa-6081980 ja http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2010-08-06/Tarjouksessa-diplomi-insin%C3%B6%C3%B6ri-44000-euroa-3296349.html ) Silti tällä maalla on varaa kouluttaa jatkuvasti lisää esimerkiksi työttömiä insinöörejä http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf

      2. kyvykkäitä kansalaisia tarvitaan muillakin aloilla kuin lääketieteessä
      Kuten yllä linkkaamastani tilastosta huomataan, on tässä maassa tuhansia yliopistokoulutettuja työttömiä, joista osa olisi varmasti sekä halukkaita että täysin kykeneviä lääkäreiksi. Tässä tapauksessa kyvykkäitä ihmisiä ei jäisi kaipaamaan kuin työttömyyskortisto. Mikä muuten saa sinut ajattelemaan, että jokainen kyvykäs ihminen edes haluaisi lääkäriksi?

      3. Lääkärien määrän lisääminen aiheuttaa yksityisten lääkäripalvelujen kysynnän kasvua kaupungeissa ja yksityiset lääkäripalvelut ovat niin laaduttomia, että tämä aiheuttaa turhia lähetteitä ja komplikaatioiden hoitoja julkisella puolella joka nostaa julkisen puolen kustannuksia.

      Tämä ajatteluketju on kyllä erittäin pitkä ja osin epäuskottavakin. Molemmissa asioissa voi toki olla heikkoa korrelaatiota, mutta en jaksa uskoa että korrelaatiot olisivat niin vahvoja että tämä merkittävästi nostaisi julkisen puolen kustannuksia. Erityisesti yksityisenpuolen huonoon laatuun liittyen on myös paljon vastakkaista tutkimustietoa. Palaan tähän asiaan vielä perusteellisen perehtymisen jälkeen, Väitän että artikkeleista ei löydy viitteitä riittävän vahvasta korrelaatiosta. Joka tapauksessa tämä olisi hoidettavissa esimerkiksi määräämällä yksityisen puolen toimijoille vakuutus, josta korvattaisiin heidän laaduttomasta hoidosta aiheutuneiden komplikaatioiden hoito julkisella puolella. Lisäksi KELA-korvausten poisto olisi askel oikeaan suuntaan.

      ”Ts. nykyinenkin lääkärimäärä saataisiin riittämään, kun pohdittaisiin muitakin keinoja asian korjaamiseen kuin koulutuksen lisäämistä ja samalla säästettäisiin veroeuroja (tämä on ehkä keskeisin pointtini tässä keskustelussa!). Kuten esim. sitä mitä terveyden- ja sairaanhoidossa on oikeasti järkevä tehdä ja kenen toimesta (eli priorisoimalla ja ammattihenkilöiden työnjakoa kehittämällä) sekä syrjäseutujen tekemistä houkuttelevammaksi eri keinoin (tähänkin on siis onnistuneitakin keinoja olemassa).”

      Muistetaan tässä kohtaa, että käytännössä jokaista hoitoyksikkö johtaa lääkäri. Lääkärikunta on yrittänyt ”aktiivisesti” keksiä näitä keinoja kohta 20 vuotta, eikä mitään merkittävää ole tapahtunut. Vai onko työ mielestäsi paljonkin tehostunut? On jopa viitteitä siitä, että kun hoitoyksikköjen toimintaa yritetään tehostaa muiden kuin lääkärien toimesta (omakohtainen kokemukseni!) tai lääkärin esimieheksi määrätään hoitaja, lääkärit vastustavat muutosta kaikin keinon ja uhkaavat jopa joukkoirtisanoutumisella (tapaus TAYS). Yksinkertainen päätelmä on, että lääkäreillä on rahan tuottama motiivi pitää tehokkuus riittävän alhaisena, jotta lääkäripula jatkuu. Ja kyllä, olen samaa mieltä että työtä pitäisi tehostaa, nykyisellään työmarkkinoilta puuttuva kilpailu kuitenkin vie motiivin ja käytännössä estää tehostamisen.

      ”Kokisin tämän keskustelun muuten reilumpana, jos tietäisin kenen kanssa keskustelen.”
      Pahoitteluni tästä, en koe oman nimeni laittamista internettiin kovin mukavana. Jos olet Facebookissa, niin voin ilmoitella henkilöllisyytenä siellä.

      Ps. Et muuten vastannut kysymykseeni sopivasta työttömyysprosentista?

    2. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

      Olemme siis tähän mennessä todenneet, että 1990-luvun alun työttömyysprosentilla, lääkäreitä riittäisi myös syrjäseuduille. Yllättävää on, että tuo työttömyysprosentti oli myös tuoloin melko matala, koko maassa oli työttömiä lääkäreitä noin 500 ja pahimmillaankin alle 1000 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf , http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2) . Näin ollen lääkärikunnasta oli pahimmillaankin työttömänä vain reilu 5%. Jos tätä vertaa nykyiseen akateemiseen työttömyyteen, on luku erittäin matala. Miksi jonkin ammattikunnan tulisi olla niin etuoikeutettu, että heistä on jatkuvaa pulaa satunnaisen pienen työttömyyden sijasta? Varsinkin kun tämän ammattikunnan palkat maksetaan pääosin verovaroista.

      Käsittääkseni mielipiteesi siitä, että lääkäreitä ei yhteiskunnan näkökulmasta tulisi lisäkouluttaa perustuu kolmeen argumenttiin (Korjaa toki jos olen väärässä?!)
      1 koulutus on pitkä ja kallis,
      Käsitys lääkärin koulutuksen ylivoimaisesta kalleudesta on vain ja ainoastaan (ehkä jopa lääkäriliiton ylläpitämä) myytti! Esimerkiksi turussa DI:n kouluttaminen maksaa enemmän kuin lääkärin kouluttaminen (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakarikoulutus-on-kalleinta-helsingissa-6081980 ja http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2010-08-06/Tarjouksessa-diplomi-insin%C3%B6%C3%B6ri-44000-euroa-3296349.html ) Silti tällä maalla on varaa kouluttaa jatkuvasti lisää esimerkiksi työttömiä insinöörejä http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf

      2. kyvykkäitä kansalaisia tarvitaan muillakin aloilla kuin lääketieteessä
      Kuten yllä linkkaamastani tilastosta huomataan, on tässä maassa tuhansia yliopistokoulutettuja työttömiä, joista osa olisi varmasti sekä halukkaita että täysin kykeneviä lääkäreiksi. Tässä tapauksessa kyvykkäitä ihmisiä ei jäisi kaipaamaan kuin työttömyyskortisto. Mikä muuten saa sinut ajattelemaan, että jokainen kyvykäs ihminen edes haluaisi lääkäriksi?

      3. Lääkärien määrän lisääminen aiheuttaa yksityisten lääkäripalvelujen kysynnän kasvua kaupungeissa ja yksityiset lääkäripalvelut ovat niin laaduttomia, että tämä aiheuttaa turhia lähetteitä ja komplikaatioiden hoitoja julkisella puolella joka nostaa julkisen puolen kustannuksia.

      Tämä ajatteluketju on kyllä erittäin pitkä ja osin epäuskottavakin. Molemmissa asioissa voi toki olla heikkoa korrelaatiota, mutta en jaksa uskoa että korrelaatiot olisivat niin vahvoja että tämä merkittävästi nostaisi julkisen puolen kustannuksia. Erityisesti yksityisenpuolen huonoon laatuun liittyen on myös paljon vastakkaista tutkimustietoa. Palaan tähän asiaan vielä perusteellisen perehtymisen jälkeen, Väitän että artikkeleista ei löydy viitteitä riittävän vahvasta korrelaatiosta. Joka tapauksessa tämä olisi hoidettavissa esimerkiksi määräämällä yksityisen puolen toimijoille vakuutus, josta korvattaisiin heidän laaduttomasta hoidosta aiheutuneiden komplikaatioiden hoito julkisella puolella. Lisäksi KELA-korvausten poisto olisi askel oikeaan suuntaan.

      ”Ts. nykyinenkin lääkärimäärä saataisiin riittämään, kun pohdittaisiin muitakin keinoja asian korjaamiseen kuin koulutuksen lisäämistä ja samalla säästettäisiin veroeuroja (tämä on ehkä keskeisin pointtini tässä keskustelussa!). Kuten esim. sitä mitä terveyden- ja sairaanhoidossa on oikeasti järkevä tehdä ja kenen toimesta (eli priorisoimalla ja ammattihenkilöiden työnjakoa kehittämällä) sekä syrjäseutujen tekemistä houkuttelevammaksi eri keinoin (tähänkin on siis onnistuneitakin keinoja olemassa).”

      Muistetaan tässä kohtaa, että käytännössä jokaista hoitoyksikkö johtaa lääkäri. Lääkärikunta on yrittänyt ”aktiivisesti” keksiä näitä keinoja kohta 20 vuotta, eikä mitään merkittävää ole tapahtunut. Vai onko työ mielestäsi paljonkin tehostunut? On jopa viitteitä siitä, että kun hoitoyksikköjen toimintaa yritetään tehostaa muiden kuin lääkärien toimesta (omakohtainen kokemukseni!) tai lääkärin esimieheksi määrätään hoitaja, lääkärit vastustavat muutosta kaikin keinon ja uhkaavat jopa joukkoirtisanoutumisella (tapaus TAYS). Yksinkertainen päätelmä on, että lääkäreillä on rahan tuottama motiivi pitää tehokkuus riittävän alhaisena, jotta lääkäripula jatkuu. Ja kyllä, olen samaa mieltä että työtä pitäisi tehostaa, nykyisellään työmarkkinoilta puuttuva kilpailu kuitenkin vie motiivin ja käytännössä estää tehostamisen.

      ”Kokisin tämän keskustelun muuten reilumpana, jos tietäisin kenen kanssa keskustelen.”
      Pahoitteluni tästä, en koe oman nimeni laittamista internettiin kovin mukavana. Jos olet Facebookissa, niin voin ilmoitella henkilöllisyytenä siellä.

      Ps. Et muuten vastannut kysymykseeni sopivasta työttömyysprosentista?!

    3. Tepolle yritin vastata sanoo:

      Mikähän sensuuri tänne iski, kommenttini on ”odottanut hyväksyntää” jo 2 vrk. Pahoitteluni Teppo vastauksen viivästymisestä.

    4. Tepolle yritin vastata sanoo:

      No tällä uudella ”nimimerkillä” homma tuntuu taas onnistuvan, joten vastaukseni alla.

      Olemme siis tähän mennessä todenneet, että 1990-luvun alun työttömyysprosentilla, lääkäreitä riittäisi myös syrjäseuduille. Yllättävää on, että tuo työttömyysprosentti oli myös tuoloin melko matala, koko maassa oli työttömiä lääkäreitä noin 500 ja pahimmillaankin alle 1000 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf , http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2) . Näin ollen lääkärikunnasta oli pahimmillaankin työttömänä vain reilu 5%. Jos tätä vertaa nykyiseen akateemiseen työttömyyteen, on luku erittäin matala. Miksi jonkin ammattikunnan tulisi olla niin etuoikeutettu, että heistä on jatkuvaa pulaa satunnaisen pienen työttömyyden sijasta? Varsinkin kun tämän ammattikunnan palkat maksetaan pääosin verovaroista.

      Käsittääkseni mielipiteesi siitä, että lääkäreitä ei yhteiskunnan näkökulmasta tulisi lisäkouluttaa perustuu kolmeen argumenttiin (Korjaa toki jos olen väärässä?!)
      1 koulutus on pitkä ja kallis,
      Käsitys lääkärin koulutuksen ylivoimaisesta kalleudesta on vain ja ainoastaan (ehkä jopa lääkäriliiton ylläpitämä) myytti! Esimerkiksi turussa DI:n kouluttaminen maksaa enemmän kuin lääkärin kouluttaminen (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakarikoulutus-on-kalleinta-helsingissa-6081980 ja http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2010-08-06/Tarjouksessa-diplomi-insin%C3%B6%C3%B6ri-44000-euroa-3296349.html ) Silti tällä maalla on varaa kouluttaa jatkuvasti lisää esimerkiksi työttömiä insinöörejä http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf

      2. kyvykkäitä kansalaisia tarvitaan muillakin aloilla kuin lääketieteessä
      Kuten yllä linkkaamastani tilastosta huomataan, on tässä maassa tuhansia yliopistokoulutettuja työttömiä, joista osa olisi varmasti sekä halukkaita että täysin kykeneviä lääkäreiksi. Tässä tapauksessa kyvykkäitä ihmisiä ei jäisi kaipaamaan kuin työttömyyskortisto. Mikä muuten saa sinut ajattelemaan, että jokainen kyvykäs ihminen edes haluaisi lääkäriksi?

      3. Lääkärien määrän lisääminen aiheuttaa yksityisten lääkäripalvelujen kysynnän kasvua kaupungeissa ja yksityiset lääkäripalvelut ovat niin laaduttomia, että tämä aiheuttaa turhia lähetteitä ja komplikaatioiden hoitoja julkisella puolella joka nostaa julkisen puolen kustannuksia.

      Tämä ajatteluketju on kyllä erittäin pitkä ja osin epäuskottavakin. Molemmissa asioissa voi toki olla heikkoa korrelaatiota, mutta en jaksa uskoa että korrelaatiot olisivat niin vahvoja että tämä merkittävästi nostaisi julkisen puolen kustannuksia. Erityisesti yksityisenpuolen huonoon laatuun liittyen on myös paljon vastakkaista tutkimustietoa. Palaan tähän asiaan vielä perusteellisen perehtymisen jälkeen, Väitän että artikkeleista ei löydy viitteitä riittävän vahvasta korrelaatiosta. Joka tapauksessa tämä olisi hoidettavissa esimerkiksi määräämällä yksityisen puolen toimijoille vakuutus, josta korvattaisiin heidän laaduttomasta hoidosta aiheutuneiden komplikaatioiden hoito julkisella puolella. Lisäksi KELA-korvausten poisto olisi askel oikeaan suuntaan.

      ”Ts. nykyinenkin lääkärimäärä saataisiin riittämään, kun pohdittaisiin muitakin keinoja asian korjaamiseen kuin koulutuksen lisäämistä ja samalla säästettäisiin veroeuroja (tämä on ehkä keskeisin pointtini tässä keskustelussa!). Kuten esim. sitä mitä terveyden- ja sairaanhoidossa on oikeasti järkevä tehdä ja kenen toimesta (eli priorisoimalla ja ammattihenkilöiden työnjakoa kehittämällä) sekä syrjäseutujen tekemistä houkuttelevammaksi eri keinoin (tähänkin on siis onnistuneitakin keinoja olemassa).”

      Muistetaan tässä kohtaa, että käytännössä jokaista hoitoyksikkö johtaa lääkäri. Lääkärikunta on yrittänyt ”aktiivisesti” keksiä näitä keinoja kohta 20 vuotta, eikä mitään merkittävää ole tapahtunut. Vai onko työ mielestäsi paljonkin tehostunut? On jopa viitteitä siitä, että kun hoitoyksikköjen toimintaa yritetään tehostaa muiden kuin lääkärien toimesta (omakohtainen kokemukseni!) tai lääkärin esimieheksi määrätään hoitaja, lääkärit vastustavat muutosta kaikin keinon ja uhkaavat jopa joukkoirtisanoutumisella (tapaus TAYS). Yksinkertainen päätelmä on, että lääkäreillä on rahan tuottama motiivi pitää tehokkuus riittävän alhaisena, jotta lääkäripula jatkuu. Ja kyllä, olen samaa mieltä että työtä pitäisi tehostaa, nykyisellään työmarkkinoilta puuttuva kilpailu kuitenkin vie motiivin ja käytännössä estää tehostamisen.

      ”Kokisin tämän keskustelun muuten reilumpana, jos tietäisin kenen kanssa keskustelen.”
      Pahoitteluni tästä, en koe oman nimeni laittamista internettiin kovin mukavana. Jos olet Facebookissa, niin voin ilmoitella henkilöllisyytenä siellä.

      Ps. Et muuten vastannut kysymykseeni sopivasta työttömyysprosentista?

    5. Tepolle yritin vastata sanoo:

      No tällä uudella ”nimimerkillä” homma tuntuu taas onnistuvan, joten vastaukseni alla.

      Olemme siis tähän mennessä todenneet, että 1990-luvun alun työttömyysprosentilla, lääkäreitä riittäisi myös syrjäseuduille. Yllättävää on, että tuo työttömyysprosentti oli myös tuoloin melko matala, koko maassa oli työttömiä lääkäreitä noin 500 ja pahimmillaankin alle 1000 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf , http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2) . Näin ollen lääkärikunnasta oli pahimmillaankin työttömänä vain reilu 5%. Jos tätä vertaa nykyiseen akateemiseen työttömyyteen, on luku erittäin matala. Miksi jonkin ammattikunnan tulisi olla niin etuoikeutettu, että heistä on jatkuvaa pulaa satunnaisen pienen työttömyyden sijasta? Varsinkin kun tämän ammattikunnan palkat maksetaan pääosin verovaroista.

      Käsittääkseni mielipiteesi siitä, että lääkäreitä ei yhteiskunnan näkökulmasta tulisi lisäkouluttaa perustuu kolmeen argumenttiin (Korjaa toki jos olen väärässä?!)
      1 koulutus on pitkä ja kallis,
      Käsitys lääkärin koulutuksen ylivoimaisesta kalleudesta on vain ja ainoastaan (ehkä jopa lääkäriliiton ylläpitämä) myytti! Esimerkiksi turussa DI:n kouluttaminen maksaa enemmän kuin lääkärin kouluttaminen (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakarikoulutus-on-kalleinta-helsingissa-6081980 ja http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2010-08-06/Tarjouksessa-diplomi-insin%C3%B6%C3%B6ri-44000-euroa-3296349.html ) Silti tällä maalla on varaa kouluttaa jatkuvasti lisää esimerkiksi työttömiä insinöörejä http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf

      2. kyvykkäitä kansalaisia tarvitaan muillakin aloilla kuin lääketieteessä
      Kuten yllä linkkaamastani tilastosta huomataan, on tässä maassa tuhansia yliopistokoulutettuja työttömiä, joista osa olisi varmasti sekä halukkaita että täysin kykeneviä lääkäreiksi. Tässä tapauksessa kyvykkäitä ihmisiä ei jäisi kaipaamaan kuin työttömyyskortisto. Mikä muuten saa sinut ajattelemaan, että jokainen kyvykäs ihminen edes haluaisi lääkäriksi?

      3. Lääkärien määrän lisääminen aiheuttaa yksityisten lääkäripalvelujen kysynnän kasvua kaupungeissa ja yksityiset lääkäripalvelut ovat niin laaduttomia, että tämä aiheuttaa turhia lähetteitä ja komplikaatioiden hoitoja julkisella puolella joka nostaa julkisen puolen kustannuksia.

      Tämä ajatteluketju on kyllä erittäin pitkä ja osin epäuskottavakin. Molemmissa asioissa voi toki olla heikkoa korrelaatiota, mutta en jaksa uskoa että korrelaatiot olisivat niin vahvoja että tämä merkittävästi nostaisi julkisen puolen kustannuksia. Erityisesti yksityisenpuolen huonoon laatuun liittyen on myös paljon vastakkaista tutkimustietoa. Palaan tähän asiaan vielä perusteellisen perehtymisen jälkeen, Väitän että artikkeleista ei löydy viitteitä riittävän vahvasta korrelaatiosta. Joka tapauksessa tämä olisi hoidettavissa esimerkiksi määräämällä yksityisen puolen toimijoille vakuutus, josta korvattaisiin heidän laaduttomasta hoidosta aiheutuneiden komplikaatioiden hoito julkisella puolella. Lisäksi KELA-korvausten poisto olisi askel oikeaan suuntaan….

    6. Tepolle yritin vastata sanoo:

      No tällä uudella ”nimimerkillä” homma tuntuu taas onnistuvan, joten vastaukseni alla.

      Olemme siis tähän mennessä todenneet, että 1990-luvun alun työttömyysprosentilla, lääkäreitä riittäisi myös syrjäseuduille. Yllättävää on, että tuo työttömyysprosentti oli myös tuoloin melko matala, koko maassa oli työttömiä lääkäreitä noin 500 ja pahimmillaankin alle 1000 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.p , http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/typ) . Näin ollen lääkärikunnasta oli pahimmillaankin työttömänä vain reilu 5%. Jos tätä vertaa nykyiseen akateemiseen työttömyyteen, on luku erittäin matala. Miksi jonkin ammattikunnan tulisi olla niin etuoikeutettu, että heistä on jatkuvaa pulaa satunnaisen pienen työttömyyden sijasta? Varsinkin kun tämän ammattikunnan palkat maksetaan pääosin verovaroista.

      Käsittääkseni mielipiteesi siitä, että lääkäreitä ei yhteiskunnan näkökulmasta tulisi lisäkouluttaa perustuu kolmeen argumenttiin (Korjaa toki jos olen väärässä?!)
      1 koulutus on pitkä ja kallis,
      Käsitys lääkärin koulutuksen ylivoimaisesta kalleudesta on vain ja ainoastaan (ehkä jopa lääkäriliiton ylläpitämä) myytti! Esimerkiksi turussa DI:n kouluttaminen maksaa enemmän kuin lääkärin kouluttaminen (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakarikoulutus-on-kalleinta-helsingissa-6081980 ja http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2010-08-06/Tarjouksessa-diplomi-insin%C3%B6%C3%B6ri-44000-euroa-3296349) Silti tällä maalla on varaa kouluttaa jatkuvasti lisää esimerkiksi työttömiä insinöörejä http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pd

      2. kyvykkäitä kansalaisia tarvitaan muillakin aloilla kuin lääketieteessä
      Kuten yllä linkkaamastani tilastosta huomataan, on tässä maassa tuhansia yliopistokoulutettuja työttömiä, joista osa olisi varmasti sekä halukkaita että täysin kykeneviä lääkäreiksi. Tässä tapauksessa kyvykkäitä ihmisiä ei jäisi kaipaamaan kuin työttömyyskortisto. Mikä muuten saa sinut ajattelemaan, että jokainen kyvykäs ihminen edes haluaisi lääkäriksi?

      3. Lääkärien määrän lisääminen aiheuttaa yksityisten lääkäripalvelujen kysynnän kasvua kaupungeissa ja yksityiset lääkäripalvelut ovat niin laaduttomia, että tämä aiheuttaa turhia lähetteitä ja komplikaatioiden hoitoja julkisella puolella joka nostaa julkisen puolen kustannuksia.

      Tämä ajatteluketju on kyllä erittäin pitkä ja osin epäuskottavakin. Molemmissa asioissa voi toki olla heikkoa korrelaatiota, mutta en jaksa uskoa että korrelaatiot olisivat niin vahvoja että tämä merkittävästi nostaisi julkisen puolen kustannuksia. Erityisesti yksityisenpuolen huonoon laatuun liittyen on myös paljon vastakkaista tutkimustietoa. Palaan tähän asiaan vielä perusteellisen perehtymisen jälkeen, Väitän että artikkeleista ei löydy viitteitä riittävän vahvasta korrelaatiosta. Joka tapauksessa tämä olisi hoidettavissa esimerkiksi määräämällä yksityisen puolen toimijoille vakuutus, josta korvattaisiin heidän laaduttomasta hoidosta aiheutuneiden komplikaatioiden hoito julkisella puolella. Lisäksi KELA-korvausten poisto olisi askel oikeaan suuntaan.

      ”Ts. nykyinenkin lääkärimäärä saataisiin riittämään, kun pohdittaisiin muitakin keinoja asian korjaamiseen kuin koulutuksen lisäämistä ja samalla säästettäisiin veroeuroja (tämä on ehkä keskeisin pointtini tässä keskustelussa!). Kuten esim. sitä mitä terveyden- ja sairaanhoidossa on oikeasti järkevä tehdä ja kenen toimesta (eli priorisoimalla ja ammattihenkilöiden työnjakoa kehittämällä) sekä syrjäseutujen tekemistä houkuttelevammaksi eri keinoin (tähänkin on siis onnistuneitakin keinoja olemassa).”

      Muistetaan tässä kohtaa, että käytännössä jokaista hoitoyksikkö johtaa lääkäri. Lääkärikunta on yrittänyt ”aktiivisesti” keksiä näitä keinoja kohta 20 vuotta, eikä mitään merkittävää ole tapahtunut. Vai onko työ mielestäsi paljonkin tehostunut? On jopa viitteitä siitä, että kun hoitoyksikköjen toimintaa yritetään tehostaa muiden kuin lääkärien toimesta (omakohtainen kokemukseni!) tai lääkärin esimieheksi määrätään hoitaja, lääkärit vastustavat muutosta kaikin keinon ja uhkaavat jopa joukkoirtisanoutumisella (tapaus TAYS). Yksinkertainen päätelmä on, että lääkäreillä on rahan tuottama motiivi pitää tehokkuus riittävän alhaisena, jotta lääkäripula jatkuu. Ja kyllä, olen samaa mieltä että työtä pitäisi tehostaa, nykyisellään työmarkkinoilta puuttuva kilpailu kuitenkin vie motiivin ja käytännössä estää tehostamisen.

      ”Kokisin tämän keskustelun muuten reilumpana, jos tietäisin kenen kanssa keskustelen.”
      Pahoitteluni tästä, en koe oman nimeni laittamista internettiin kovin mukavana. Jos olet Facebookissa, niin voin ilmoitella henkilöllisyytenä siellä.

      Ps. Et muuten vastannut kysymykseeni sopivasta työttömyysprosentista?

      1. Kommentoijille huomautus: kommentit, joissa on paljon linkkejä jäävät kiinni roskapostisuotimeen. Ne täytyy hyväksyä manuaalisesti. Tämä saattaa aiheuttaa viipeen kommentin julkaisemiseen. Mutta kysymys ei siis ole sensuurista tai muusta sellaisesta.

    7. Tepolle yritin vastata sanoo:

      Joo, lopetellaanpa tämä keskustelu. Vastauksesi tuntuvat pitenevän ja menevän entistä enemmän selittelyksi. Ymmärrän tämän hyvin, ”sen lauluja laulat jonka leipää syöt”. Mielestäni seuraava kyllä kiteyttää Lääkäriliiton tavoitteet vähän liiankin hyvin:

      ” Mielestäni sopiva työttömyysprosentti alalla kuin alalla on 0%. Kuitenkin toki siten, ettei työntekijöistä ole myöskään pulaa. ”

      No vastavalmistunut jatkaa vuokrakeikan tekemistä pikkukunnissa ilman yhdenkään kokeneen lääkäärin ohjausta vaarantaen näin potilasturvallisuuden Tästä vuokralääkärifirma veloittaa sen noin 300ke vuodessa per lääkäri muutenkin konkurssikypsää kuntaa.
      Toisaalta hattua pitää kyllä nostaa. Ennen Suomessa oli kolme kovaa liittoa, Paperiliitto, Taksiliitto ja Lääkäriliitto. Näistä vain viimeisen valta on enää jäljellä. No toivomme kuitenkin että se seuraa kahden ensimmäisen jalanjäljissä. 🙂

      Kaikesta huolimatta aurinkoista kesää sinulle!

  27. Voi huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

    Olemme siis tähän mennessä todenneet, että 1990-luvun alun työttömyysprosentilla, lääkäreitä riittäisi myös syrjäseuduille. Yllättävää on, että tuo työttömyysprosentti oli myös tuoloin melko matala, koko maassa oli työttömiä lääkäreitä noin 500 ja pahimmillaankin alle 1000 (http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/luettelo/FSD1099/cbF1099.pdf , http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=515/news_db=web_sll2005/type=2) . Näin ollen lääkärikunnasta oli pahimmillaankin työttömänä vain reilu 5%. Jos tätä vertaa nykyiseen akateemiseen työttömyyteen, on luku erittäin matala. Miksi jonkin ammattikunnan tulisi olla niin etuoikeutettu, että heistä on jatkuvaa pulaa satunnaisen pienen työttömyyden sijasta? Varsinkin kun tämän ammattikunnan palkat maksetaan pääosin verovaroista.

    Käsittääkseni mielipiteesi siitä, että lääkäreitä ei yhteiskunnan näkökulmasta tulisi lisäkouluttaa perustuu kolmeen argumenttiin (Korjaa toki jos olen väärässä?!)
    1 koulutus on pitkä ja kallis,
    Käsitys lääkärin koulutuksen ylivoimaisesta kalleudesta on vain ja ainoastaan (ehkä jopa lääkäriliiton ylläpitämä) myytti! Esimerkiksi turussa DI:n kouluttaminen maksaa enemmän kuin lääkärin kouluttaminen (http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/laakarikoulutus-on-kalleinta-helsingissa-6081980 ja http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2010-08-06/Tarjouksessa-diplomi-insin%C3%B6%C3%B6ri-44000-euroa-3296349.html ) Silti tällä maalla on varaa kouluttaa jatkuvasti lisää esimerkiksi työttömiä insinöörejä http://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf

    2. kyvykkäitä kansalaisia tarvitaan muillakin aloilla kuin lääketieteessä
    Kuten yllä linkkaamastani tilastosta huomataan, on tässä maassa tuhansia yliopistokoulutettuja työttömiä, joista osa olisi varmasti sekä halukkaita että täysin kykeneviä lääkäreiksi. Tässä tapauksessa kyvykkäitä ihmisiä ei jäisi kaipaamaan kuin työttömyyskortisto. Mikä muuten saa sinut ajattelemaan, että jokainen kyvykäs ihminen edes haluaisi lääkäriksi?

    3. Lääkärien määrän lisääminen aiheuttaa yksityisten lääkäripalvelujen kysynnän kasvua kaupungeissa ja yksityiset lääkäripalvelut ovat niin laaduttomia, että tämä aiheuttaa turhia lähetteitä ja komplikaatioiden hoitoja julkisella puolella joka nostaa julkisen puolen kustannuksia.

    Tämä ajatteluketju on kyllä erittäin pitkä ja osin epäuskottavakin. Molemmissa asioissa voi toki olla heikkoa korrelaatiota, mutta en jaksa uskoa että korrelaatiot olisivat niin vahvoja että tämä merkittävästi nostaisi julkisen puolen kustannuksia. Erityisesti yksityisenpuolen huonoon laatuun liittyen on myös paljon vastakkaista tutkimustietoa. Palaan tähän asiaan vielä perusteellisen perehtymisen jälkeen, Väitän että artikkeleista ei löydy viitteitä riittävän vahvasta korrelaatiosta. Joka tapauksessa tämä olisi hoidettavissa esimerkiksi määräämällä yksityisen puolen toimijoille vakuutus, josta korvattaisiin heidän laaduttomasta hoidosta aiheutuneiden komplikaatioiden hoito julkisella puolella. Lisäksi KELA-korvausten poisto olisi askel oikeaan suuntaan.

    ”Ts. nykyinenkin lääkärimäärä saataisiin riittämään, kun pohdittaisiin muitakin keinoja asian korjaamiseen kuin koulutuksen lisäämistä ja samalla säästettäisiin veroeuroja (tämä on ehkä keskeisin pointtini tässä keskustelussa!). Kuten esim. sitä mitä terveyden- ja sairaanhoidossa on oikeasti järkevä tehdä ja kenen toimesta (eli priorisoimalla ja ammattihenkilöiden työnjakoa kehittämällä) sekä syrjäseutujen tekemistä houkuttelevammaksi eri keinoin (tähänkin on siis onnistuneitakin keinoja olemassa).”

    Muistetaan tässä kohtaa, että käytännössä jokaista hoitoyksikkö johtaa lääkäri. Lääkärikunta on yrittänyt ”aktiivisesti” keksiä näitä keinoja kohta 20 vuotta, eikä mitään merkittävää ole tapahtunut. Vai onko työ mielestäsi paljonkin tehostunut? On jopa viitteitä siitä, että kun hoitoyksikköjen toimintaa yritetään tehostaa muiden kuin lääkärien toimesta (omakohtainen kokemukseni!) tai lääkärin esimieheksi määrätään hoitaja, lääkärit vastustavat muutosta kaikin keinon ja uhkaavat jopa joukkoirtisanoutumisella (tapaus TAYS). Yksinkertainen päätelmä on, että lääkäreillä on rahan tuottama motiivi pitää tehokkuus riittävän alhaisena, jotta lääkäripula jatkuu. Ja kyllä, olen samaa mieltä että työtä pitäisi tehostaa, nykyisellään työmarkkinoilta puuttuva kilpailu kuitenkin vie motiivin ja käytännössä estää tehostamisen.

    ”Kokisin tämän keskustelun muuten reilumpana, jos tietäisin kenen kanssa keskustelen.”
    Pahoitteluni tästä, en koe oman nimeni laittamista internettiin kovin mukavana. Jos olet Facebookissa, niin voin ilmoitella henkilöllisyytenä siellä.

    Ps. Et muuten vastannut kysymykseeni sopivasta työttömyysprosentista?!

    1. Tepolle yritin vastata sanoo:

      Mikähän sensuuri tänne iski, kommenttini on ”odottanut hyväksyntää” jo kohta 2 vrk??

    2. Teppo Heikkilä sanoo:

      ”Hyvä Voi huhu”

      Ensinnäkin vastaus kaipaamaasi työttömyysprosenttiin. Mielestäni sopiva työttömyysprosentti alalla kuin alalla on 0%. Kuitenkin toki siten, ettei työntekijöistä ole myöskään pulaa. Tätä on tietenkin käytännössä mahdotonta saavuttaa, mutta kun kerran kysyit.. Lääkärien kohdalla en ole ollenkaan varma siitä, että lääkärityöttömyys olisi mikään onni ja autuus. Koko alkuperäisen blogin ajatus siitä, että lääkärityöttömyydellä saataisiin laskettua lääkärien palkkoja ja tämä johtaisi kokonaiskustannusten laskuun sisältää paljon virheellisiä johtopäätöksiä, joita on tässä keskustelussa yritetty paikata monen muunkin kuin minun toimestani. Väittäisin edelleen, että jos lääkäreitä olisi tarjolla niin paljon kuin vain halutaan käyttää, ei se johtaisi palvelukokonaisuuden kustannusten laskemiseen vaan päinvastoin. Ainakin tähän mennessä tämä on mennyt näin. Nyt kun Suomessa on kärsitty vielä hetken aikaa sitten pahastakin lääkäripulasta, on se johtanut siihen, että monin paikoin on jouduttu aidosti pohtimaan miten asiat tehtäisiin uudella tavalla ja samalla halvemmalla. Tästä on hyviä esimerkkejä esim. Kainuusta, Etelä-Karjalasta ja Kanta-Hämeestä. En usko että tämä kehitys olisi toteutunut ilman lääkäripulaa. En silti tietenkään tarkoita, että lääkäripulakaan olisi hyvä asia.

      Tästä päästäänkin luontevasti argumenttiisi siitä, että lääkärijohtoinen terveydenhuolto ei ole kyennyt uudistumaan. Totta on, ettei terveydenhuolto ole kyennyt uudistumaan. Totta on myös se, että lääkärit ammattikuntana on aika konservatiivinen. Mutta en nyt silti tätä kaikkea kaataisi lääkärien niskaan. Vähintään samanlaista muutosvastarintaa on muissa terveydenhuollon ammattiryhmissä etujärjestöjensä johdolla (kokemusta on). Lisäksi vielä keskeisempänä ongelmana meidän kuntavetoisessa järjestelmässämme poliittiset päättäjät ovat perinteisesti halunneet puuttua myös palveluntuotannossa hyvinkin pieniin yksityiskohtiin, sen sijaan että keskittyisivät rahoitukseen ja palveluiden järjestämiseen. Tämä ei ole ollut omiaan edistämään toiminnan kehittämistä. Meillä ei ole myöskään ollut nyt noin 25 vuoteen käytännössä minkäänlaista keskushallintoa, vaan kukin on saanut puuhastella omiaan suunnilleen miten tykkää ja on niin tehnytkin. Tähän toivottavasti saadaan muutos sote-uudistuksen myötä. Lääkärit eivät kuitenkaan tiettävästi ole ainakaan huonompia sairaaloiden johtajia kuin muut. Social Science & Medicinessä 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan (Goodall) USA:n 300:n korkeimmalle rankatun sairaalan joukossa lääkärijohtoisten sairaaloiden laatupisteet olivat 25 % korkeammat kuin muiden.

      Mitä tulee lääkärien koulutukseen, niin tuo linkkaamasi ei ole koko totuus. Ensinnäkin lääkäreistä uransa aikana erikoistuu nykyisellään noin 80 %. Tämän osuuden voidaan olettaa kasvavan, koska ainakaan julkisella palvelujärjestelmällä ei oikeastaan ole enää käyttöä erikoistumattomalle lääkärille. Terveyskeskuksestakaan ei oikein saa enää vakinaista virkaa ilman yleislääketieteen erikoislääkärin koulutusta. Näin laskettuna koulutuksen pituus on erikoisalasta riippuen 11-12 vuotta, käytännössä keskimäärin 15 vuotta. Nyt opintonsa aloittavat lääkärit valmistuvat erikoislääkäreiksi noin vuonna 2030. Tuo yliopistokoulutuksen hintakaan ei kerro kaikkea, koska merkittävä osuus lääkärien koulutuksesta tapahtuu palvelujärjestelmässä, eli sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Valtio korvaa palvelujärjestelmälle lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuvia kustannuksia sekä perusopetuksen että erikoistumiskoulutuksen osalta. Jos katsotaan koko koulutusputkea, tämä summa on noin 130 000 – 140 000 euroa / valmis erikoislääkäri. Yliopistosairaaloiden mukaan tämä koulutuskorvaus kattaa noin 50-60 % todellisista kustannuksista (tosin tämän määritteleminen ei ole mitenkään yksiselitteistä), jolloin varovasti voitaneen arvioida palvelujärjestelmän osuudeksi kustannuksista ainakin noin 200 000 euroa. Eli yhteensä koulutus maksaa vähintään 300 000 euroa / valmis erikoislääkäri ja kestää pitkälle toistakymmentä vuotta. Tästä johtuen myös koulutusmääriä pohdittaessa tulisi pystyä katsomaan aika pitkälle tulevaisuuteen, mikä ei ole ollenkaan helppoa. Suurin virhe mitä tuolloin 1990-luvulla tehtiin (ja minkä käsitykseni mukaan Lääkäriliittokin myöntää) oli se, että lääkärien koulutusmääriä laskettiin voimakkaasti. Tämä on johtanut jojo-ilmiöön, mistä esim. OECD:n melko tuore suositus terveydenhuollon ammattihenkilömäärän ennakoinnista varoittaa. Edelleen aikalaiskertomusten mukaan tuolloin kuitenkin nimenomaan palvelujärjestelmä oli sitä mieltä, että koulutusta voi vähentää, koska suuremmalle lääkärimäärälle kuin tuolloin käytössä olevalle, ei yksinkertaisesti ole mitään käyttöä. Kun talous lähti sitten nousuun, niin lääkärityöttömyys kääntyi taas melko nopeasti lääkäripulaksi. Ja nyt lääkärimäärä on siis tuplaantunut tuosta.

      Mikään ei saa minua ajattelemaan, että jokainen kyvykäs haluaisi lääkäriksi. Se että kouluttaisimme kaikki lääkäreiksi ei kuitenkaan ole mahdollista eikä kannatettavaa. Tätä minun ei toivottavasti tarvitse selittää. Lääkärin työ on toki siinä mielessä turvallisempi moneen muuhun korkeasti koulutettuun ammattiin (esimerkiksi diplomi-insinööreihin) verrattuna, että siihen talouden suhdanteet vaikuttavat huomattavasti vähemmän kuin muihin. Mutta eivät lääkäritkään ole suhdannevaikutuksista vapaa ammattiryhmä, kuten on todettu. En tietenkään ole myöskään sitä mieltä, että kenenkään työttömyys olisi mitenkään reilua tai hyvä asia varsinkaan yksilön kannalta. Tässä kuitenkin enemmän vaikuttaa eri alojen erilainen herkkyys talouden suhdanteisiin kuin mikään muu. Kaikilla muillakin koulutusaloilla koulutusajat ovat sen verran pitkiä, että koulutusmäärien muutokset tulevat aina suhdanteiden perässä, suuntaan ja toiseen. Ei tästä nyt kuitenkaan kovin kauan ole kun esimerkiksi mainittuja diplomi-insinöörejä revittiin koulun penkiltä töihin sitä tahtia, etteivät meinanneet töiltään ehtiä valmistua. Työttömyydestä ei silloin paljon puhuttu. Lisäksi on vielä todettava, että kaikesta keskustelusta huolimatta korkeakoulutettujen työttömyys on keskimäärin vähäisempää kuin muiden.

      Olen nyt mielestäni asiallisesti perustellen tuonut esiin mielipiteenäni erityisesti sitä, että koulutusta järjellisesti lisäämällä ei ole mahdollista saada aikaiseksi lääkärityöttömyyttä, tai ainakin se on hyvin vaikeaa, koska lääkäripalveluiden kysyntä karkaa lisääntyvän lääkärimäärän edellä. Näin on ollut yhtä poikkeuksellista ajanjaksoa lukuun ottamatta ”aina”, eikä pelkästään Suomessa, enkä näe että tähän olisi näköpiirissä mitään muutosta. Jos ihan oikeasti haluttaisiin saada aikaan lääkärityöttömyys, pääasiallisten keinojen tulisi ainakin olla muita kuin koulutuksen lisääminen. Oma veikkaukseni on, ettei se silloinkaan olisi helppoa. Edelleen on myös mielestäni vähintäänkin kyseenalaista, että lääkärityöttömyys tai lääkärimäärän voimakas kasvattaminen johtaisi alkuperäisen blogin väittämän mukaan terveydenhuollon, edes julkisen terveydenhuollon, kokonaiskustannusten laskemiseen (tuo yksityisen ja julkisen terveydenhuollon väliseen suhteeseen liittyvä keskustelu on omansa ja siihen liittyisi paljonkin sanottavaa, mutta menee jo osin ohi tämän aiheen). Tämä on kuitenkin samalla vähän irrelevantti väite (ja keskustelu), ennen kuin tuo ensimmäinen argumenttini saadaan ratkaistua. Siihen en mielestäni ole saanut perusteltua vasta-argumenttia.

      Olen myös taipuvainen ajattelemaan, että jos ei pysty seisomaan julkisesti sanomiensa takana, ei todennäköisesti itsekään usko sanomaansa.

      Valitettavasti minun on samalla todettava, että niin mielenkiintoista kuin tämä keskustelu on ollutkin, ja siinä mielessä hyödyllistäkin että on saanut taas jäsenneltyä omia argumenttejaan, en koe tarvetta jatkaa tätä tämän pidemmälle. Loma lähestyy kovaa vauhtia ja vielä on hulinaa ennen sitä…

  28. Huhu että on paksuja juttuja lääkäreiltä sanoo:

    Ymmärrän Teppo hyvin, että haluat päättää tämän keskustelun. Viestisi pitenevät ja kiertelevät argumenttieni ja kysymyksieni ympärillä varsinaisesti vastaamatta niihin.

    Seuraava kyllä kiteyttää valitettavan hyvin Lääkäriliiton tavoitteet ”Mielestäni sopiva työttömyysprosentti alalla kuin alalla on 0%.”. No, kokeneempien kollegoiden siirryttyä riittävän varallisuustason saavutettuaan varhaiseläkkeelle, vastavalmistuneet lääkärit jatkavat yksin työskentelyä syrjäseutujen kunnissa vaarantaen näin potilasturvallisuuden. Tästä ilosta vuokralääkäri-firma laskuttaa muutenkin konkurssikypsää kuntaa 300-400 tuhatta euroa vuodessa ja Lääkäriliiton mielestä tämä on ihan kohtuullista.

    Toisaalta, hattuahan Lääkäriliitolle tulee nostaa. Ennen Suomessa oli kolme kovaa ammattiliittoa: Paperiliitto, Taksiliitto ja Lääkäriliitto. Kahden ensimmäisen asema on nykyään romahtanut ja toivon hartaasti että tässä lamassa Suomi ajaa sen verran kovasti seinään että myös näistä viimeinen seuraa edeltäjiensä jalanjälkiä. Tämän suhteen toivoisin myös Liberalaisilta aktiivisia toimia!

    Joka tapauksessa mukavaa kesää sinulle!

    1. villejuuk sanoo:

      ”Seuraava kyllä kiteyttää valitettavan hyvin Lääkäriliiton tavoitteet ”Mielestäni sopiva työttömyysprosentti alalla kuin alalla on 0%.”. No, kokeneempien kollegoiden siirryttyä riittävän varallisuustason saavutettuaan varhaiseläkkeelle, vastavalmistuneet lääkärit jatkavat yksin työskentelyä syrjäseutujen kunnissa vaarantaen näin potilasturvallisuuden.”

      Öhhh….etteivät vain lääkärit keskimäärin työskentelisi pidempään kuin keskivertotyöntekijä. Toisin sanoen varsin harva millekään varhaiseläkkeelle jää. No, ei se mitään, ei kommenteissasi muutenkaan tuntunut järjenhäivää pääosin tuntunut olevan.

      1. AKJM sanoo:

        Kyllä. Lääkäreistä puolet jatkaa työntekoa eläköidyttyään, moni hyvinkin iäkkääksi. Myös sairaspoissaoloja on selvästi muuta työväestöä vähemmän. Viikottainen työtuntimäärä on muuta työväestöä suurempi. Osa-aikatyössä on nykyään lääkäreitä saman verran kuin muissakin ammattiryhmissä, mikä johtunee lääkärikunnan naisistumisesta. Aiemmin osa-aikatöitä tehtiin selvästi muuta työväestöä vähemän..

  29. Esa Ruohola sanoo:

    Aiemmin sai keskittyä lääkärin työhön (lääkäri + potilas) enempi, nyt on runsaasti sälää syömässä työaikaa. Pelkkä laskun koodaaminen voi olla hyvinkin aikaa ottavaa, kun siinä kyljessä pitää koodata sitä sun tätä.

  30. koiranala sanoo:

    Mukavaa, jos tässä käy siten, että tulee lääkärityöttömyyttä. Vapaaehtoisestikaan hyvin huonosti pitävät pitkiä taukoja töistä, vaikka varmasti tämä silmitön mammonan jako sen kirjoittajan mielestä edellyttäisi mennen tullen. Jatkuva asioiden pyörittäminen toisaalta kohtuullisissa aikamääreissä on hyvin tärkeää, jotta ajattelu ja käytännön lääkärin taidot pysyvät hyvälaatuisina ammatinharjoitusta ajatellen. Lääkärin ammatissa vaihdetaan paljon asioita toisiin. Rahaa tulee enemmän, kuin suomalaiselle palkansaajalle keskimäärin, mutta tätä asiaa päivittelevä ihminen on kyllä täysin eksyksissä itse toimenkuvan vaativuuden suhteen, useilla eri tasoilla. Ala on todella olympiaaninen, jos haluat hoitaa työsi hyvin tai erinomaisesti, tiedot ja taidot vaativat elinikäistä jatkuvaa hiomista. Henkinen aspekti on todella rankka ajoittain. Tunneilmasto johon joudut harva se päivä on todella mustansävyinen, toisilla aloilla jopa päivittäin. Jos et pyöritä jotain törkyhintaista privaattiklinikkaa, niin liksasi on 2-4x kaupan kassan ansiot nettona arviolta ja toimenkuva on aivan eri sfäärissä vaativuudeltaan, hoitajan työ on myös vaativaa ja kuormittavaa kiistatta, mutta kuka tahansa ammattitaitoinen sairaanhoitaja tajuaa näissä ammateissa olevan selvän eron. En halua olla ylimielinen, mutta näin se vaan on.

    Kai tässä maailmassa menee moni muukin asia sellaisten kauppamiesten ehdoilla, jotka haluavat jotain vaihdossa ei-millekkään, keppihevosena toimii verbaalisesti sopivan tunnepitoinen ja fakta/pohdintaköyhä kirjoittelu. Hieman raskasta, että näitä kovin helposti heikosti alustetuiksi osoitettavia ajatuksia tuntuu esiintyvän kovin paljon näkyvyyttä saavissa puolivirallisissa elimissäkin, syntyy kuva lähinnä ajatusten nyrkkipajasta. En tiedä kuinka mielekäs tuo palkka-argumentti on, jos ihminen on tottunut elämään kaupungissa useista eri syistä ja ehkä luonnostaan viihtyy helposti paremmin siellä, niin joku parin tonnin nettoansioiden nousu kuukausitasolla (ääritapauksessa) ei ihan kauheasti silti lämmitä, jos koko muu elämä jää korpimaille muuttaessa missä ei ole ystäviä, ei sukulaisia jne. Nämä ovat kaikki triviaaleja asioita, mutta blogikirjoittaja ilmeisesti tietoisesti pyrkii tuomaan esiin omaa realiteettia voimakkaasti vinouttavaa näkökulmaansa. Eipä siinä, tuntuu olevan nykymaailman tapa. Kannattaa muistaa tosin, että älykkäät ihmiset on helppo turhauttaa tyhmyydellä, jolloin he tuppaavat etsimään jotain muuta mielekkäämpää sisältöä tilalle. Jos toiveena on tämä ammattikunnan suhteen niin kerrassaan loistava suunnitelma, huhhuh. Mielestäni tehokkain mahdollinen kuviteltavissa oleva hoidon tason rappeuttaja olisi työttömyys ammattikunnassa. Tehdään mieluummin siten, että otetaan lääkäreiden ammattikunnasta kolleegion mielestä kovimmat osaajat, katsotaan heidän vuosiansioitaan ja aletaan tutkia muiden eri elinkeinoharjoittajien ryhmiä, huippuosaajia näissä ja suhteutetaan heidän rahansaantiaan lääkärikunnan mukaan. Saattaisi kalikka kalahtaa hieman eri päin, luulen ma.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa