Sote-uudistuksen luomat hyvinvointialueet ovat dilemman edessä, kun lääkäreitä – tai tarkemmin, heidän työtuntejaan – ei vain tahdo riittää lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Lääkäripula on kuitenkin siitä mukava ongelma, että se on poliittisilla virheillä itseaiheutettu. Se on siten myös itse korjattavissa.
Miten minimoida tehdyt työtunnit
Sunnuntaina uutisoitiin lääkärien tahallisesta työtuntien vähentämisestä “vapaa-ajan arvostuksen” vuoksi.
Hyvinvointialueilla on huutava pula lääkäreistä, mutta ongelma ratkeaisi hyvin pitkälti jo sillä, että nykyiset lääkärit tekisivät täyttä työviikkoa.
Kun hätä on suuri, boksin ulkopuolinen ajattelu alkaa jyllätä – Pohjois-Pohjanmaalla harkitaan jo lisäbonuksia täyttä työviikkoa tekeville. Miten tässä näin absurdisti on päässyt käymään?
Kuvitellaanpa paikka nimeltä “Hölmölä”. Jos siellä haluttaisiin aikaansaada pula lääkäreistä, miten sen saisi helpoiten toteutettua?
No, kannattaisi aloittaa tarjonnan supistamisesta selkeästi alle kysynnän. Lääkäriliitto on vuosikausia lobannut lääkäriksi opiskelevien määrän alhaalla pitämiseksi ja myös onnistunut siinä, mitä voidaan pitää hämmentävän kovana saavutuksena ottaen huomioon väestön ikääntymistä johtuvan hoitotarpeen jatkuvan kasvun.
Lääkäriliitto on myös kiistänyt koko lääkäripulan olemassaolon. Tämä mukamas-pula voidaan liiton argumentissa hoitaa tehostamalla alan organisointia, toisin sanoen tuottavuuskasvulla.
Kun se tuottavuus ei tunnu kasvavan, luonnollisesti ainoa järkeenkäypä toimenpide olisi lisätä lääkärien lukumäärää, siltä varalta että tuottavuus ei jatkossakaan kasva. Mutta Hölmölässä on pitkät ja ylpeät perinteet luottamuksesta maagiseen, itsestään tapahtuvaan kasvuun, joten logiikka ohitetaan olankohauksella.
Pahentaakseen ongelmaa on tärkeää kehitellä kannustimia liian vähäiselle määrälle lääkäreitä työskennellä mahdollisimman vähän. Tässä asiassa Hölmölässä ollaan onnistuttu yli odotusten: ansiotuloverotuksen kireä progressio on vedetty maailman kärkeen lääkärien tulotasolla. Ensi vuonna Hölmölän kansaa edustavat päättäjät kiristävät suuressa viisaudessaan veroprogressiota entisestään, kurotellen uusia maailmanennätyksiä.
Kun valtio suorastaan ryövää viikon viidennen työpäivän tulot mutta vapaa-ajan saa kokonaan omaan käyttöön, miksipä ei downshiftaisi ja ottaisi suosiolla perjantait vapaaksi? Yksilön tasolla täysin ymmärrettävä päätös, vaikka se vaikuttaakin negatiivisesti koko Hölmölän lääkärisaatavuuteen.
On totta, että työ voi usein olla kuormittavaa ja jotkut lääkärit varmasti aidostikin kaipaavat kevennystä vähäisempien viikkotuntien muodossa. Mutta tähän rajusti kannustaminen verotuksen kautta on epäloogista ja – yhdistettynä liian alhaisiin koulutusmääriin – yhteiskunnan kannalta itsetuhoista.
Luvut kertovat karmivaa tarinaa Hölmölän harjoittaman politiikan seurauksista. Ammattikunnan osa-aikainen työskentely on yleistynyt viime vuosina niin paljon, että monessa terveyskeskuksessa jo valtaosa lääkäreistä on osa-aikaisia. Yhteensä heitä on 30 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana valmistuneista lääkäreistä.
Lääkärit ovat poikkeuksellisessa asemassa Suomessa, koska lääkäriliitto on onnistunut varmistamaan heidän liian vähäisen määränsä täysin huolimatta siitä, miten korvaamaton ammattiryhmä on kyseessä yhdessä maailman nopeiten ikääntyvistä maista. Näin ollen heillä on neuvotteluvoimaa sanella haluamansa työmäärä aivan eri lailla, kuin muilla erityisasiantuntijoilla.
Kun saat itse päättää työtuntisi, suuri ja mahtava liittosi on varmistanut tarjonnan kontrollilla hyvin korkean palkkasi, ja valtio rankaisee sinua raivopäisesti tienaamisestasi, saadaan yhtälöllä aikaan liian vähien lääkärien liian vähäiset työtunnit.
Hölmölä toisin sanoen laukoo omia maaleja vuodesta toiseen, samalla kun joukkue ikääntyy vauhdilla.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Tero Lundstedt
Sisältöjohtaja
+358 44 304 4350
Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta.
3 kommenttia artikkeliin Hölmölän lääkäripula
Hyvin kirjoitettu, kiitos.
Hallituksella on nyt muuta tärkeämpää tekemistä, kuten esim. uutena uusmarxilaisena projektina seksuaaliasioiden edistäminen osana ulkopolitiikkaa.
Yksi ratkaisu pulaan olisi sallia tietojärjestelmäpohjaista päätöksentekoa, ja jatkossa mahdollisesti myös tekoälyn tehdä paljon nykyistä enemmän terveydenhuollossa. Esimerkiksi reseptien uusimispäätöksistä iso osa on sellaisia, että yksinkertaiset algoritmit osaisivat tehdä reseptin jatkopäätöksen selvissä tapauksissa. Sairauslomatodistukset on toinen täysin turha ajanviejä monta kertaa. Uusimmat tutkimukset ovat alkaneet näyttää siltä, että terapeuttitekoäly on jo terapeuttinakin korkeakoulutettujen terapeuttien kanssa terveysvaikutuksiltaan samaa tasoa, ja laboratoriotulosten diagnostiikassa tekoäly vaikuttaa sitäkin lupaavammalta tällä hetkellä, osatessaan yhdistää lukuisat yksityiskohdat yhtä aikaa diagnoosien tekemisessään vain yksittäisten raja-arvojen yhtä aikaa tarkastelun sijaan (joista jälkimmäiseen ihminenkin kykenee hyvin, mutta ensin mainittuun ei niinkään). Nykyinen Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan hyväksy tekoälyn antamia diagnooseja.
Lasten sairauden takia poissalojen todistuksien takia ei sentään lääkärien aikaa enää kuluteta, vaan vain sairaanhoitajien. Mutta älytöntä sekin on hyvinvointialueilla, että lasten sairaslomatodistusta työnantajalle ei monin paikoin saa sähköisenä. Se tulostetaan, sitten joku allekirjoittaa ja leimaa paperin, työntää paperiseen kirjekuoreen ja vie lähetyspaikkaan, josta kuriiri vie sen postiin, joka perii postimaksun ja nykyisenä etanapostiaikana noin viikon päästä todistuksen tilaamisesta kirje on perillä. Tuohonkin sopisi digitaalinen automaatti todistukset kirjoittelemaan suoraan. Jos todistus nytkin myönnetään sillä perusteella, että vanhempi vain sanoo lapsella olevan kuumetta, ja työnantajalle ei kuitenkaan saa antaa lapsen terveystietoja, eli tietoa mistä sairaudesta lapsella on ollut kyse (ei hyvinvointialueella kukaan asiaa mitenkään muuten tarkista), niin osaisi nykyään automaattikin kirjoittaa sen todistuksen. Sitten jos sairauslomapäiviä on esim. yli 10 vuodessa (tai jonkun muun rajan yli), voisi automaatin sijaan oikea ihminen käsitellä tarpeen mukaan asian. Mutta nykyinen malli syö kaikkien aikaa.