Savonlinnnan lennot saavat julkista tukea 265 euroa per matkustaja

Savonlinnnan lennot saavat julkista tukea 265 euroa per matkustaja

Tammikuussa Ruotsi otti käyttöön lentoveron, jonka tarkoituksena on hillitä lentämisestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Lentovero on noin 6 euroa kotimaanlennoilta ja noin 41 euroa mannertenvälisiltä lennoilta.

Suomessa lentoliikennettä sen sijaan tuetaan julkisilla rahoilla. Suomessa kaupallisia lentoasemia operoivan Finavian lentoasemista Helsinki-Vantaan lentoasema on ainoa kannattava lentoasema. Helsinki-Vantaan voitoilla Finavia tukee sen 18 maakuntakentän tekemiä tappioita. Nämä maakuntakentät tekevät tappioita 20 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimäärin yksittäinen maakuntakenttä tekee siis tappiota noin miljoona euroa vuodessa.

Maakuntakenttien tuki on epäläpinäkyvää

Valtio-omisteisen Helsinki-Vantaan tekemät voitot ovat julkisia varoja siinä missä veroeurotkin. Siksi niiden käytöstä pitäisi päättää samoin periaattein kuin muidenkin julkisten varojen. Nykyjärjestelmässä näin ei kuitenkaan tehdä. Maakuntakenttien tukemisen sijaan olisi mahdollista jakaa nuo 20 miljoonaa valtiolle osinkoina, jolloin ne voitaisiin käyttää esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon.

Olisi myös aivan hyvin mahdollista että hallituksen budjettineuvotteluissa todettaisiin että maakuntakenttien tukeminen on paras käyttö noille rahoille. Nyt, kun tuki jaetaan Finavian sisäisesti, rahankäytön priorisointi on epäläpinäkyvää ja epädemokraattista. Finavia ei esimerkiksi julkista tarkempia tietoja siitä miten tappiot jakautuvat kenttien välillä.

Lentoaseman operointi on korkeiden kiinteiden kulujen vuoksi volyymibisnestä. Tämän vuoksi suurten liikennemäärien Helsinki-Vantaa on niin kannattava, että se pystyy kannattalemaan pitkää listaa tappiollisia kenttiä. Se myös tarkoittaa sitä, että kaikista pienimmät kentätä tekevät suurimmat tappiot.

Lentomatkustajien pitäisi maksaa lennon kustannukset

Esimerkiksi Savonlinnan lentoasema on Finavian verkoston pienimmästä päästä. Sen vuoksi sen tappiot ovat luultavasti selvästi yli miljoonan euroa vuodessa. Oletetaan kuitenkin, että se yltää keskimääräisen kannttavuuteen (vai tappiollisuuteen?). Helsinki-Vantaan lentokentältä tulevan miljoonan euron subvention lisäksi Savonlinnan kaupunki ja Liikennevirasto tukevan Helsinki-Savonlinna välin liikennettä 2,2 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kokonaisuudessaan Savonlinnan lentokentän käyttäjät saavat siis vähintään 3,2 miljoonaa euroa julkista tukea vuodessa. Edellisen 12 kuukauden aikana Savonlinnan lentoaseman kautta on kulkenut noin 12 070 matkustajaa. Julkista tukea maksetaan siis 265 euroa per matkustaja.

Savonlinnan lentoaseman kautta kulkevia matkustajia tuetaan tällä hetkellä suhteettoman paljon. Jos tuet poistettaisiin, niin meno-paluulennon hinta Helsingistä Savonlinnaan nousisi 530 euroa. Veikkaan, että melko harva matkustaja olisi valmis maksamaan tuota todellista kustannusta. Lentoverolla on omat hyvät puolensa, mutta ensiksi Suomen tulisi pistää lentomatkustajat maksamaan edes lennosta aiheutuvat suorat kustannukset.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

12 kommenttia artikkeliin “Savonlinnnan lennot saavat julkista tukea 265 euroa per matkustaja

  1. Ulf Fallenius sanoo:

    Vapaa kilpailu ja hinnanalennukset puhumatta tuista eivät sovi lentomaailmaan koska on vaan niin kohtuuttoman suuri saastuttaja.Muuten kannatan markkinataloutta mutta on aloja jotka ei sovi siihen ja lentäminen on yksi niistä kuin suurin osa on vielä turhaa lentämistä.

    1. Tuomas P sanoo:

      Ei saastuttamisen verottaminen ole mitenkään ristiriidassa markkinatalouden kanssa, kunhan se tehdään johdonmukaisesti kaikkialla. Markkinahäiriöitä syntyy vain, jos saastuttamista verotetaan yhtäällä mutta ei veroteta toisaalla: esimerkiksi liikennepolttoaineiden jääminen päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle on ehdottomasti markkinahäiriö, varsinkin kun esimerkiksi junaliikenteen käyttämä sähkö puolestaan on päästökaupan piirissä.

      Kokonaan oma absurdi lukunsa on päästökauppakompensaatio yritystukena paljon saatuttaville yrityksille.

  2. Ulf Fallenius sanoo:

    Ihan sama riittää että hinta on korkea.

  3. tuosta sanoo:

    Kaikkea kaupallista lentoliikennettä tuetaan reilusti verovaroin. Lentopolttoaine on verovapaata ja kansainvälineselle lentoliikenteelle on annettu verotukena arvonlisäverottomuus vielä polttoaineiden verottomuuden lisäksi. Savonlinnan kentän saamat tuet ovat pieni murto-osa sen verotuen rinnalla, mitä lentoliikenne Suomessa kokonaisuudessaan saa. Yhtenä vertailukohtana lentoliikenteen saamien verotukien määrää arvioitaessa voi pitää henkilöautoliikennettä, jossa noin 70 % polttoaineen kokonaishinnasta on veroja. Lentoliikenteessä vastaava osuus on siis 0 %.

  4. tuosta sanoo:

    Mikko Kiesiläinen kirjoitti:

    ”Suomessa kaupallisia lentoasemia operoivan Finavian lentoasemista Helsinki-Vantaan lentoasema on ainoa kannattava lentoasema.”

    Tuo on kai legenda, joka saattoi joskus pitää paikkansa, mutta joka on jäänyt elämään, vaikkei enää pidä paikkaansa. Finavian kentistä useat ovat kai nykyään kannattavia. Pienimmistä kentistä kaikki eivät ole kannattavia, mutta ei se sitä tarkoita, että kaikki olisivat kannattamattomia. Lapin matkailubuumin alettua ja lentokenttien käyttöasteiden noustua monin paikoin Finavia tekee taas tulosta myös monilla maakuntakentillään. Viime vuonna Finavian tulos oli peräti 170 miljoonaa euroa. Yhtiö selitti tilinpäätöstiedotteessaan ennätyksellisten liikevaihtolukujensa taustalla olleen paitsi Helsinki-Vantaan kasvun, myös Lapin vahvan matkailun. Lentoliikenne on volyymibisnestä, ja Lapin lentomatkailun kasvaessa myös näiden lentoasemien tulokset ovat kohentuneet.

  5. Aimo Kankkunen sanoo:

    Jos Savonlinnan lentoliikenteen tuki lopetaan, niin samalla loppuu myös tukea tarrvitseva Oopperajuhlat ja Itä-Suomen matkailu. Punkalaidun palautetaan luonnontilaan ja Retretin kaivos luodaan umpeen. Aikaisemmin äänestin persuja, koska ne muka oli laittamassa rajat kiinni. Eivät tajunneet, että helpointa se olisi ollut lopettamalla lento-, laiva-, juna- ja autoliikenteen tuet. Kaikki säästyneet tuet voidaan laittaa kehitystukeen.

    1. Hemppa K. sanoo:

      Jokaista Töölössä myytyä oopperalippua tuetaan 170 eurolla. Oopperan ja muun kulttuurin tuen voisi lopettaa ja ostaa niillä uusia kaupunkipyöriä helpottamaan liikennettä.

  6. Lasse sanoo:

    Olisi varmaan syytä lopettaa kaikki subventiot yhteiskunnassa. Helsingin joukkoliikenteen hinnat sille tasolle että kaupunki tekee sillä esim. 5% tuoton. Sen verran saastuttavaa on ajattaa busseja ruuhka-aikojen ulkopuolella. Puoluetuet pois, samoin työllistämis- ja koulutustuet. Pitäähän työn, opiskelun ja myös politiikan, olla kilpailukykyistä ja rahoittaa itsensä.

    Kansallispuistojen perustaminen ja ylläpito tulisi tehdä ilman valtion tukia. Tällaisina niiden palvelut kannustavat ihmisiä matkustamaan niihin ja siten saastuttamaan luontoa.

    Näiden toimien avulla voisi alentaa veroja, jotta ihmisillä olisi varaa maksaa kaavailtua lentoveroa.

  7. Lea K. sanoo:

    Baanan ja Kruunuvuorensillan käyttäjien tulisi maksaa käypä hinta maa- ja rakennuskustannuksista. Jokaista pyöräilijää tuetaan nyt yli 10 000 eurolla. Saaduilla tuloilla tuettaisiin naisohjaajien koko illan elokuvien tuotantoa. #metoo

  8. Kiesi-Mikko sanoo:

    Tuet Liberalle!!!

  9. Pirjo Kähkönen sanoo:

    Jos kaikki muut lentokentät lakkautetaan, lakkaavat myös niitten lennot Helsinkiin, usein se onkin pienen kentän ainoa suunta. Miten kävisi sitten Helsinki-Vantaan, olisiko voitollista pelkkien ulkomaanlentojen kanssa?

  10. Aimo T. Ukiainen sanoo:

    Aurinko- ja tuulivoiman tuet vääristävät!!!

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa