Verojen ja totuuden välttelystä

Verojen ja totuuden välttelystä

Panaman tietovuoto on aiheuttanut säpinää maailmalla. Suomea koskeva tieto on ollut tähän asti aika kesyä. Nordean veroparatiisikytkökset ja niihin liittyvä viestintäsekoilu on ollut ainoa kunnon uutinen. En usko, että Nordean itseaiheutettu kärsimysnäytelmä on läheskään päättynyt. Yhtään merkittävää poliitikkoa koskevaa veroparatiisipaljastusta ei kuitenkaan ole tullut. Eikä kenties tulekaan.

Mehevien skandaalien sijasta olemmekin joutuneet Suomessa tyytymään harvinaisen surkeaan keskusteluun veroparatiisien ja -välttelyn aiheuttamista ”veromenetyksistä”. Keskustelun tekee surkeaksi se, että se perustuu läpikotaisin virheellisiin väitteisiin menetysten suuruudesta.

Julkisuudessa esitetyt luvut verovälttelyn aiheuttamista veromenetyksistä ovat virheellisiä monella tavalla. Ne ovat ensinnäkin moninkertaisesti liioiteltuja parhaan tutkimustiedon valossa. Tämän lisäksi niitä tulkitaan täysin harhaanjohtavasti. Veromenetys-sana kuuluisikin siksi lainausmerkkeihin.

Lukujen väärä tulkinta on johtanut väitteisiin, että julkisen sektorin leikkauksia oltaisiin voitu merkittävästi välttää verottamalla rikkaiden veroparatiiseihin kätkemiä veroja. Tämä on silkkaa toiveajattelua. Tai sitten se on jotain vielä pahempaa, ihmisten johtamista tahallisesti harhaan.

Lukujen virheellisyys on tai sen ainakin pitäisi olla yleisesti tiedossa myös Suomessa. Niinpä jättimäisistä veromenetyksistä möykkäävät poliitikot joko tietävät, että luvut eivät pidä paikkaansa tai ainakin heidän pitäisi tietää. Koska asia näyttää kuitenkin olevan vielä epäselvä, kerron tässä kirjoituksessa mistä on kysymys.

”Veromenetykset” ovat murto-osa väitetystä biljoonasta

Aloitetaan lukujen suuruusluokasta. Kuten sanottua, useat poliitikot ovat esittäneet mitä satumaisempia arvioita verovälttelyn vuoksi menetettyjen tulojen suuruudesta. Näitä on kuultu yli puoluerajojen. Ainakin Ville Niinistö, Timo HarakkaLi Andersson ja Sirpa Pietikäinen ovat kertoneet, että verovälttelyn tai veronkierron takia menetetään EU:n jäsenmaissa jopa biljoona euroa verotuloja vuodessa. Biljoonassa on ykkösen perässä 12 nollaa.

Luku ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Sitkeästi elävä virheellinen luku on poimittu EU-parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmälle tehdystä selvityksestä. Selvitys ei kestä lainkaan tarkempaa syyniä.

Ensinnäkin selvityksessä on tarkasteltu harmaata taloutta, ei veronkiertoa. Harmaaseen talouteen kuuluu paljon muutakin kuin veronkiertoa. Mutta mikä paljon pahempaa, käytetyt harmaata taloutta koskevat luvut ovat täysin epäuskottavia. Ne perustuvat saksalaisekonomisti Schneiderin tutkimuksiin, joita suurin osa asiantuntijoista pitää epäluotettavina. Suomenkielistä keskustelua ja lisäviitteitä asiasta löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.

Esimerkkinä lukujen järjettömyydestä voidaan mainita, että selvityksessä Suomessa harmaan talouden kooksi vuonna 2009 arvioidaan noin 18 % bruttokansantuotteesta, eli 31 miljardia. Uskokoon ken tahtoo. Minä en.

Veromenetys on sitten laskettu selvityksessä  soveltamalla harmaan talouden arvioituun kokoon keskimääräistä veroastetta. Suomen kohdalla menetys on noin 43 % tuosta valtavasta 31 miljardista eli 13 miljardia.

Kun vastaavat hurjat luvut ynnätään yli kaikkien jäsenvaltioiden saadaan tulokseksi noin 850 miljardia. Tämä tulkitaan veronkierron aiheuttamaksi veromenetykseksi. Tähän lisätään vielä epämääräisemmin laskettu arvio verovälttelyn aiheuttamista menetyksistä, 150 miljardia. Näin päädytään tuohon tolkuttoman suureen biljoonan arvioon, joka on niin suosittu suomalaisten poliitikkojen keskuudessa.

Näihin lukuihin ei kerta kaikkiaan voi uskoa. Onko parempia lukuja sitten olemassa? Ehkä kunnianhimoisimman arvion on tehnyt ekonomisti Gabriel Zucman kirjassaan ja artikkeleissaan. Zucman arvioi nimenomaan veroparatiiseihin piilotetun yksityishenkilöiden omistamaan finanssivarallisuuteen liittyvää veromenetystä.
Zucmanin arvio vuodelle 2014 on 78 miljardia dollaria eli noin 70 miljardia euroa. Suuri luku, mutta melko kaukana biljoonasta. Suomen osuutta ei Zucman laske erikseen, mutta jos sanoisin arvioksi että noin miljardi niin en usko että hän suuttuisi liikaa.

Mainittakoon vielä, että Zucman ei ole mikään ongelmaa vähättelevä pääoman lakeija. Päinvastoin, hän on kohuekonomisti Thomas Pikettyn oppilas. Zucman pitää ongelmaa vakavana. Hänen reseptinsä veroparatiisiongelman ratkaisuksi eivät myöskään ole kovin hillittyjä.

Toisin sanoen poliitikkojen esittämät arviot veromenetyksen suuruudesta ovat täysin liioiteltuja. Yleensä tästä voisi syyttää poliitikkojen tietämättömyyttä. Poliitikot tuskin seuraavat taloustieteellistä kirjallisuutta. Mutta tämä asia on laajalti tunnettu myös Suomessa. Faktantarkistuspalvelu Faktabaari esimerkiksi tyrmäsi biljoonaväitteen jo pari vuotta sitten. Suomalaisten poliitikkojen siis pitäisi tietää, että se ei pidä paikkaansa.

Veromenetykset eivät todellisuudessa kerro menetetyn tulon määrästä

Miljardi on tietysti vähemmän kuin 13 miljardia, mutta silti on paljon rahaa. Jos valtio saisi miljardin lisää verotuloja, sillä paikkaisi budjettivajetta mukavasti. Ovatko poliitikot siis kuitenkin oikeassa, kun he väittävät, että verovälttely on syy siihen, ettei meillä ole varaa hyvinvointipalveluihin? Eivät.

Kysymys ei ole vain siitä, etteivät miljardin lisätulot ratkaisisi julkistalouden ongelmia. Kysymys on ennen kaikkea siitä, ettei luku oikeastaan kuvaa mitään kovin kiinnostavaa. Valtiontalouden kannalta on olennaista se, kuinka paljon lisää verotuloja voitaisiin saada jollakin todellisuudessa mahdollisella toimenpiteellä. Ei se, että jossakin on omaisuutta jota olisi kiva verottaa.

Valaistaan asiaa esimerkin avulla. Paavo Arhinmäki kuuluisasti kertoi, että pörssiyhtiöiden osingoilla voitaisiin palkata 240 000 ihmistä. Osinkoja maksettiin 11 miljardia. Valtiohan voisi periaatteessa päättää asettaa ylimääräisen 50 % veron osinkotuloille ja käyttää rahat työllistämiseen. Käyttämällä samaa laskutapaa kuin paratiisien veromenetyksiä laskettaessa saataisiin tulokseksi, että näin voitaisiin kerätä viisi ja puoli miljardia.

Mutta tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Jos niistä pitäisi maksaa puolet veroa, osinkoja maksettaisiin vähemmän kuin aiemmin. Omistajat rahastaisivat voittonsa muussa muodossa. Yrityksiä siirrettäisiin kenties muihin maihin. Joka tapauksessa on selvää, ettei 11 miljardia kerro mitään mielenkiintoista siitä, kuinka paljon potentiaalista verotettavaa tuloa osinkoihin sisältyy.

Aivan sama pätee veroparatiiseihin piilotettuihin rahoihin. Kiinnostavaa ei ole se, kuinka paljon omaisuutta on piilotettu. Kiinnostavaa on se, kuinka suuri osa siitä saadaan näkyviin ja verolle mahdollisilla politiikkatoimenpiteillä. Tämä on tietysti vain osa piilotetusta omaisuudesta. Jos esimerkiksi jokin veroparatiisi suljetaan tai saadaan tiedonsaannin piiriin, raha karkaa johonkin toiseen veroparatiisiin.

Näin juuri tapahtui parhaan tutkimustiedon mukaan kun G20-maat kiristivät tiedonsaantivaatimuksia jokin aikaa sitten. Maat pakottivat osan veroparatiiseista suostumaan kahdenvälisiin tietojenvaihtosopimuksiin. Varat eivät kuitenkaan palanneet kotimaahan. Ne menivät maihin, joilla ei ollut tietojenvaihtosopimusta.

Entä jos kaikki veroparatiisit saataisiin suljettua? Rikkaiden rahat menisivät silloin luonnollisesti sinne, missä niitä verotettaisiin edullisimmin. Tämä paikka tuskin olisi läheskään aina verohelvetiksikin kutsuttu Suomi. On siis ilmeistä, että edes parhaaseen tietoon perustuva miljardi ei kerro mitään siitä, kuinka paljon lisää verotuloja voitaisiin saada lainsäädäntöä ja kansainvälistä sääntelyä kiristämällä.

Veroparatiiseista ei siis ole odotettavissa valtiontalouden pelastusta. Tämä tietenkään tarkoita sitä, etteikö olisi tärkeää hoitaa asioita niin, että myös rikkaat maksavat veronsa. Valvontaa ja tietojenvaihtoa tarvitaan. Pankkien tehtäviin ei kuulu veronkierrossa auttaminen. Tärkeä asia on myös järjestää verotus niin, että helposti liikkuva varallisuus jää Suomeen verotettavaksi.

Mutta ihmisille ei saa uskotella, että julkisen talouden ongelmat voitaisiin kivuttomasti hoitaa veroparatiiseihin piilotettuja varoja verottamalla. Se ei yksinkertaisesti ole totta.

Korjattu 8.4.2016 klo 18.42. 70 miljoonaa muutettu 70 miljardiksi. Noloa!

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

30 kommenttia artikkeliin “Verojen ja totuuden välttelystä

  1. Ollie sanoo:

    Kotimaisen harmaan talouden veroprosentti on 22% (vai mitä se ALV nyt onkaan), sillä km-korvaus- ja päiväraha- ja muut koijaukset käytetään lähimmässä ruokakaupassa.

  2. Miljardiko? sanoo:

    ”Zucman arvioi nimenomaan veroparatiiseihin piilotetun yksityishenkilöiden omistamaan finanssivarallisuuteen liittyvää veromenetystä.”

    Yksityishenkilöiden. Eli yritykset siihen päälle?

    Siis sopiiko tähän Pursiaisenkin tekstiin hänen oma toteamuksensa: ”Tämä on silkkaa toiveajattelua. Tai sitten se on jotain vielä pahempaa, ihmisten johtamista tahallisesti harhaan.”

    1. Jotain rajaa sanoo:

      Panaman rahat ovat mitätön summa kotimaisen veronkierron rinnalla.

      Poliittinen johto on vapauttanut metsämaan kiinteistöverosta. Palkkatyöläiset sen sijaan maksavat kiinteistöveron jokaisesta kesämökkinsä ja sen tontin neliöstä. Myös palkkatyöläisen omistama asunto ja hänen työpaikkansa kiinteistö ovat kiinteistöveron piirissä. Jopa ulkomaiset ökykapitalistit maksavat Suomeen kiinteistöveroa omistamistaan kiinteistöistä – jos kyseessä ei ole metsämaa.

      Metsänomistajien nauttima verovapaus on laillinen rikos palkansaajia ja kaupunkilaisia kohtaan, jotka eivät voi luistaa kiinteistöverostaan millään konstilla.

  3. Jussi sanoo:

    Joskus on parempi, kun ei tiedä ja osaa suhtautua puolueettomasti tai ainakin yrittää.

    Liberan riippumattomuutta voisi joku epäillä. Toiminnan mainitaan olevan puolueetonta, mutta toiminnassa mukana olevat ovat poliittisia henkilöitä ja vain laidalta – niin laidalta, että ovat melkein veneestä ulkona. Ehkäpä ovat niin ulkona kuin palmusaari on ulapalla ajelehtivasta veneestä.

    Ehkä Liberankin on hyvä avata rahoittajien ja tukijoiden tiedot, jotta tiedetään kenen lauluja ja miten lujaa lauletaan.

    Se, että kommentoidaan Suomen pieniä piirejä kommentaattorina tai jonakin suurena ajattelijana ja viisaana miehenä kuten H. Pursiainen esim. Ylen ohjelmassa, voinee kuvata juuri hänen oman järjestonsä toimintaa.

    Siispä, pienet ne on piirit. Netti auttaa ja opastaa.

  4. Patamusta sanoo:

    Kauhea kouhke, jos Panamassa sijaitsevaan sijoitusyhtiöön on muutama Suomessa verovelvollinen ja Keke Rosberg sijoittanut varojaan. Tuloverosta vapautettuja osakeyhtiötä on myös Suomessa on ja ihan luvan kanssa.

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Harmaa talous ja veronkierto on aina rahaa joka jäisi muuten tekemättä varsinkin Suomessa missä verotus liian korkea kaikilla mittareilla mittatuna,elikkä mitään vero menetystä ei syntyisi jos verot pitäisi maksaa koska tekemättömästä rahasta ei synny veroja vaan lisää vapaa aikaa kuin työnteko yrittäminen ei ole kannattavaa.

    1. Maalainen sanoo:

      Harmaa talous ja veronkierto tekee epäterveellisen kilpailun mahdolliseksi. Jos se kuitenkin katsotaan tarpeelliseksi esim. kilpailukyvyn säilyttämiseksi tai tuen kohdistamiseksi esim. pienyrityksiin, olisi syytä käyttää optimointia hyväksi. Tämän tapaista optimointia on käytetty jo pitkään ja paljon monimutkaisemmassa ympäristössä

  6. Esa Auramäki sanoo:

    ”Köyhimysvaltio” USAkin sai pari vuotta sitten korvauksia pari miljardia Sveitsin ylpeys Credit Suisselta veron kierron avustamisesta. Liberan näkemykset nyt ovat tarkoitushakuinen libertaarinen poliittinen kannanotto: yritystenhän pitäisi saada toimia niinkuin haluavat ja kaikki valvonta ja valtio ovat pahasta. Sinänsähän veronkierto vääristää myös kilpailua. http://yle.fi/uutiset/analyysi_tietovuodot_nakertavat_veroparatiiseja/8780884

  7. Heikki Herva sanoo:

    Pursiainen, kuka tai ketkä ovat täsmällisesti ja selvin sanakääntein väittäneet, että veroparatiisit poistamalla siirrettäisi unholaan vaikkapa Suomen talouden ongelmat? En ole tällaista huomannut, ainakaan suuressa määrin. Jos jotkut oppositiopoliitikot juttelevat sellaista, niin normaalia propagandaahan se vain on, kuten ovat nämä Liberankin jutut. Joku tuolla aiemmassa kommentissa sekoitti käsitteet riippumattomuus ja puolueettomuus. Oikaisen nyt asian. Libera on riippumaton, mutta ei puolueeton. Kuka ylipäänsä on puolueeton?

    Näen, että keskustelussa on ollut paljolti kysymys moraalista ja oikeudenmukaisuudesta. Myönnän, että nämä ovat sangen moniselitteisiä ja subjektiivisia käsitteitä, ja sellaisina Liberan intressien ulkopuolella. Jos nyt Pursiainen sattuu olemaan eri mieltä muiden keskustelijoiden kanssa, niin ei se vielä tee keskustelusta surkeaa.

    1. Seppo Ilvessalo sanoo:

      Suurin piirtein näin ovat väittäneet / antaneet ymmärtää julkisuudessa mm. Paavo Arhinmäki, Anna Kontula ja Antti Rinne. Nämä väitteet ovat tietysti propagandaa, mutta samalla ne ovat härskiä disinformaatiota, suomeksi valehtelua, jolla pyritään lietsomaan antipatiaa hyväosoaisia suomalaisia ja hallituksen ajamia välttämättömiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä kohtaan. Anna Kontula antoi viimeksi Enbusken ohjelmassa ymmärtää, että veronkierrosta aiheutuvat veronmenetykset ovat luokkaa 4 miljardia eli saman suuruiset kuin hallituksen mukaan on leikkaustarve. Kun Pursiainen kumosi täman ja sanoi, ettei pitäisi esittää perätöntä tietoa, Kontula kiisti väittäneensä, ettei mitään leikkauksia tarvitsi tehdä, jos veronkiertonsaataisiin kuriin. No, ei Kontula de facto mitään väittänytkään sanan varsinaisessa merktyksessä, mutta ilmaisi asiansa tavalla, joka antoi ymmärtää näin ja joka esim. journalistisen etiikan mukaan ei ole sallittua. Se ei taatusti tapahtunut vahingossa , vaan täysin harkitusti. Kontulalla ei vain ollut kanttia pysyä sanojensa takana, kun vastassa oli mies, jonka tiesi pystyvän osoittamaan hänen puheensa täydelliseksi hölynpölyksi ja kun huomasi tulleensa paljastetuksi, ei enää halunnut jatkaa keskustelua asiasta.

      1. Heikki Herva sanoo:

        Aivan. Tätä juuri tarkoitin, propaganda sisältää useinkin valheita tai tiettyjen asioiden korostamista ja joidenkin asioiden sivuuttamista. Itse otan aina selvää puhujan ja kirjoittajan taustasta, ellen sitä ennestään tunne. Kontulalla esimerkiksi ei tosiaankaan taida olla todellista substanssia tarkastella globaalia taloutta. Lisäksi hän tietysti suodattaa kaiken informaation oman ideologiansa läpi, kuten tekee Liberakin.

        Ajatusta voi hautoa, tehdä tutkimuksia tai ”tutkimuksia” tai tilata niitä joltain sopivalta instanssilta. Liberan perimmäinen viesti on kutenkin kirkas ja yksinkertainen: Jokainen on oman onnensa seppä.

  8. Anarkisti sanoo:

    Juha Mietokaan ei tainnut yllättyä, että Nalle Wahlroosin ajatushautomo puolustelee veronkiertäjäkonnia.

  9. Ilkka sanoo:

    Liberan ja sen taustavoimien tavoitteena lienee tehdä tästä ”verohelvetistä” ihan kotikutoinen veroparatiisi, jossa rikkaille on helppoa ja laillista piilottaa rahansa köyhiltä, sairailta,vammaisilta, humanisteilta, kaiken maailman dosenteilta… Riittää varmaan kevyt, joskin vastenmielinen tasavero, jolla omaisuus, ”Isänmaa” ja yleinen järjestys turvataan… ainakin Kuusisaaressa, Lehtisaaressa…you know.

    1. Seppo Ilvessalo sanoo:

      En oikein ymmärrä tämäntyyppistä ajtuksenjuoksua, kun näen, mitä verotilastot kertovat vuonna 2015 maksetuista veroista. Ne kaikkein suurituloisimmat, jotka eivät kuulemma halua osallistua hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, maksoivat suhteessa muihin kansalaisiin ylivoimaisesti suurimman osan kaikista tuloveroista. Veroja maksetaan eri tuloluokissa seuraavasti: Ylin tuloluokka, 3,4 % veronmaksajista maksaa 24 %, toiseksi ylin 5,1 % maksaa 14,9 % ja kolmanneksi ylin 18,4 % maksaa 30 % kaikista tuloveroista. Nämä kolme ylintä tuloryhmää, 26,9 % veronmaksajista maksavat siis peräti 68,9 % kaikista tuloveroista. Tämä joukko on samalla suurin piirtein se joukko, joka maksaa nettomääräisesti enemmän veroja kuin saa hyväkseen erilaisia tulonsiirtoja. Loput 70 % saavat vähintään yhtä paljon tai enemmän erilaisia tulonsiirtoja kuin maksavat tuloveroja. Voidaan siis sanoa, että ne jatkuvasti parjatut ahneet hyvätuloiset ovat käytännössä ainoa väestöryhmä, jotka todella maksavat tuloveroja. Herääkin kysymys, onko Ilkka laisinkaan perehtynyt asiaan vai onko faktat vain korvattu vasemmiston propagandahokemilla. Hyvätuloisille ja rikkaille Suomi tosiaan on verohelvetti. Heidän ansiostaan se on osalle kansasta veroparatiisi, jossa he vain ovat maksavinaan veroja. Nämä tosiasiat tietäen ymmärttää kyllä hyvin sen huudon, jota nämä piirit pitävät jopa maasta yksittäisistä muuttavista varakkaista. Jos he eivät osallistusi veronmaksuun kuten osallistuvat, suurimmalle osalle kansasta koittaisivat ankeat ajat.

      1. Rauno sanoo:

        Onko niin, että ylimmillä tuloluokilla olevilla on niin paljon tuloja, että vaikka he maksavat niistä keskimäärin poikkeuksellisen pienen prosentin veroa, he silti maksavat aimo osan veroista? Tästähän on nimittäin suoraan laskettavissa, että suurimpien tuloluokkien tulot ovat suuremmat ja suurempi ongelma julkisen talouden pidossa, kuin oletamme. ”Jos rikkaatkin maksaisivat rehellisesti veronsa, meillä ei olisi julkisen talouden alijäämää.”

        Inhon veroja kohtaan siitä syystä, ettei hyödy niistä, laitan lapsellisuuden piikkiin. Jokainen voi kokeilla elää ilman jalkoja tästä päivästä lähtien. Jotkut aloittavat sen jo syntyessään alkoholistiperheeseen.

      2. Jotain rajaa sanoo:

        Tuosta laskelmasta puuttuu käsittääkseni kunnallisvero, joka tasoittaa jakaumaa.

        Uskoakseni tuloverojen maksu jakautuu myös kunnallisveron jälkeen siten kuin Seppo Ilvessalo esittää, mutta tasaisemmin eri tuloluokkiin. Joka tapauksessa sekin laskelma olisi mukava nähdä.

  10. Mio sanoo:

    Eurostatin arvio Suomen veronkierron kautta menetetyistä verotuloista v. 2012 13 mrd€.
    Kauppakamari ja Nordea olivat mukana viime keväänä sekä ajamassa hallintarekisteriä että ’kipeitä’ leikkauksia mm. eläkeläisten toimeentuloon, päivähoito-oikeuteen (ja samalla olennaiseen sosiaalisuuteen oppimiseen), opettajien työhön, yritysten sosiaalisen vastuun valvomiseen jne. jne.

    Kalikka kalahtaa näköjään yllättävän kovaa, ainakin siltä vaikuttaa näitä ylimielisiä mussutuksia lukiessa.
    ”Ajatushautomo” Liberan verkostolla on omat salatut omistuksensa, kommentoikaa ihmeessä niitä, vapaus ja vastuu motivoi veronkiertoon?

    1. Patamusta sanoo:

      Jeps, pimeetä raksaduunia painavat myös verolle ja naapuriapu kanssa.

  11. Riitta Mäkinen sanoo:

    Ulkopuolelta tähän keskusteluun hypänneenä ihmettelen vähän, että kommentit painottuvat Liberan taustojen arvailuun ja arvosteluun, ei itse kirjoitukseen.

    1. anarkisti sanoo:

      Tokihan taustojen arvio on olennaista missä tahansa laitoksessa, jonka funktio on suoltaa argumentteja ja propagandaa tietyn poliittisen suuntauksen tueksi. Toki, kun katsoo talouspoliittisesti äärioikeistolaisia tavallisen ihmisen kannalta tuhoisia suosituksia ja vertaa niitä tässä ajatuspajassa pyöriviin ihmisiin mm. Whalroos ja Berner, niin tuskinpa monellekaan on epäselvää minkä tahojen toimesta tällainen on perustettu. Idea ja rahoitus tuskinpa syntyivät siivoojien saunaillassa tms.

      1. Patamusta sanoo:

        Polkupyrätelineen ikkunasta sisään heittäminen lisää työllisyyttä, mutta ei tuottavuutta, eikä sekään ajatus varmasti synny siivoojien saunaillassa.

  12. klaus kultti sanoo:

    Veroparatiisit ovat tosi ikäviä, mutta millainen mahtaisi olla maailma ilman veroparatiiseja. Se olisi maailma ilman (haitallista) verokilpailua. Tällöin julkisen vallan verotushaluja ei rajoittaisi pelko siitä, että ihmiset välttelisivät veroja veroparatiisien kautta. Veroaste saattaisi olla alhaisempi kuin nyt, koska julkisen vallan mielestä välttämättömiin toimiin saataisiin kerättyä varoja nykyistä laajemmasta veropohjasta. Tai sitten julkisen vallan mielestä välttämättömien toimien joukko olisi selvästi nykyistä suurempi ja verotus vastaavasti ankarampaa. Jälkimmäinen vaihtoehto näyttää minusta todennäköisemmältä; nyky-Suomea muisteltaisiin veroparatiisina.

    1. Ulf Fallenius sanoo:

      Tai sitten jos veroparatiiseja ei olisi niin julkinen sektori olisi 80% kun verotus antaisi siihen mahdollisuuden ja Arhinmäki olisi onnensa kukkuloilla.

  13. Juha sanoo:

    ”Tärkeä asia on myös järjestää verotus niin, että helposti liikkuva varallisuus jää Suomeen verotettavaksi.”

    Kannattaako Pursiainen kiinteistö- ja kulutusverojen korotusta? Pääomahan liikahtaa silmänräpäyksessä maan äärin, kun Omahan oraakkeli painaa nappulaa. Pää-oma taas kulkee kevyesti korvien välissä ja vaihtaa hiippakuntaa kuin hevosmies hevosta.

  14. Dorian Valo sanoo:

    Paljon ollut keskustelua siitä kun pyritään vain yksikanavaisesti syyttämään kaikesta mahdollisesta mitä vain voidaan esiin ottaa mutta katsotaan pelikortit jokaista pistettä ja pilkkua myöten kaikki osa-alueet ja miten loppukohdissa edetään lisäksi paljonko volyymeja vielä syyttelemiseen riittää vielä kun tilanteista saadaan lisätietoja.Täytyy myös tarkastella sitä että yritykset ovat myös tuoneet pohjoiseurooppalaiseen/kansainväliseen hyvinvointiin paljon nousujohdanteisuutta esimerkiksi ollen merkittäviä veronmaksajia,työnantajia tuoden myös menestyksekkäitä innovaatioita ja lukuisia muita saman kaltaisia volyymeja myös Suomen yhteiskunnan kehitykseen vaikkakin viitekehyksiin mahtuu haasteellisiakin aikoja. Ei ole epäoikeudenmukaista etsiä erilaisia kilpailukykyisiä vaihtoehtoja finassistrategisille sovelluksille kunhan tavoitteet perustuvat vapaisiin kansainvälisiin demokraattiseen oikeudenmukaisiin toimintoihin sisältämättä kysymysmerkkejä joista voisi aiheutua kasvulle ja kehitykselle erityisiä haasteellisia muutoksia.Esimerkkinä voidaan soveltaa yhteisöä joka pyrkii toteuttamaan tehokasta ja kannattavaa liiketoimintaa ja suuntaamaan varallisuuksiaan investointeihin mahdollisimman itsenäisesti luoden näin vähäriskisiä taloudellisia toimintoja ja integroiden omavaraisia ratkaisuja soveltaen edullista verotusta josta on mahdollisuus siirtää innovaatioihin merkittävästi riippumattomia pääomia jotta voidaan myös turvata ja vaalia omavaraisuusasteiden kasvu ja kehitys. Lisäksi myös verotuksen täytyy kestää läpivalaisut ja erilaiset stressitestit täyttääkseen oikeudenmukaisen merkittävän toimivuuden kuin myös muidenkin sektoreiden pitää olla uskottavuutensa säilyttävä ja myös tärkeää on todeta se että yhteiskunta perustuu monipuoliseen yhteiskuntaan ei pelkästään julkistaloudelliseen rakenteisiin suunnaten yksityisen sektoriin joka on se keskeinen segmentti joka tuottaa niitä kasvun/kehityksen ja verotuoton volyymeja.

  15. matti sanoo:

    Täältä löytöisi suhteellisen perusteellinen vastine tähän kirjoitukseen, olisi mielenkiintoista kuulla yhtä perinpohjainen vastine. http://www.mattiylonen.fi/?p=179

  16. Timo Harakka sanoo:

    Pursiainen vertaa appelsiineja ja omenoita keskenään. Hän kumoaa EU-parlamentille tehdyn tutkimuksen _kaikesta_ veronvälttelystä (joka sisältää koko harmaan talouden) argumentilla: ”En usko”. Argumenttinsa tueksi hän esittelee rajatumpaa aihetta, vain veroparatiiseihin menetettyjä verotuloja, koskevaa tutkimusta. Omenalla kumotaan appelsiini.

  17. Juha sanoo:

    EU:n sisämarkkinoilla vallitsee tiettävästi neljä vapautta: tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ihmisten vapaa liikkuvuus.

    Pääomat pääsevät toisinaan livahtamaan myös ulkomarkkinoille. Raha karkaa kuin lepakko verohelvetistä. Tarvitaan varmaan transaktiovero.

  18. Kalle sanoo:

    Jos joku lukija ei itse Pursiaisen tekstistä bongaa ilmeisimpiä virheitä ja epäloogisuuksia, niin ne on eritelty täällä Matti Ylösen varsin perustellussa vastineessa. Tieto vs. vahva usko. Eikä ole vaikea nähdä kumpi on kumpi.

    http://www.mattiylonen.fi/?p=179

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa