Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Helsingin Sanomissa 7.5.2025.
HS-gallupissa 68% vastusti “veronkevennysten painottamista suurituloisille”.
Hallitus päätti puoliväliriihessä laskea työn verotusta yli 1,1 miljardilla eurolla, josta 335 miljoonaa kohdentui marginaaliveron alentamiseen.
Vaikka verotus kevenee kautta linjan, se laskee eniten tulohaitarin yläpäässä kun ylin marginaalivero lasketaan 52 prosenttiin. Tämä lisätulosta menevä vero oli noussut jo maailman toiseksi korkeimmaksi, 59,2 prosenttiin. Se kannustaa vähentämään työntekoa ja siksi korkea marginaaliveroaste ei ole järkevää. Onkin syytä uskoa kevennyksen rahoittavan jopa kokonaan itsensä.
Uskon usean vastaajan katsoneen oman verotaakkansa kehitystä. Vaikka kevennyksiä tehtiin kaikilla tulotasoilla, yli 3000€ kuukausituloilla vaikutus oli vähäisempi ja 5000-8000€/kk ryhmässä lähes olematon. Suurin osa palkansaajista – ja oletettavasti vastaajista – kuuluu näihin ryhmiin.
Veronkevennysten kohdentumiseen on kuitenkin loogiset perusteet. Suomi tarvitsee työntekoa, erityisesti korkean tuottavuuden yksilöiltä.
52% marginaaliveroaste tarkoittaa yhä, että valtio vie tienatusta lisäeurosta yli puolet pois. Siksi haluankin kysyä, onko verotuksen päätehtävänä rahoittaa hyvinvointiyhteiskuntaa vai tasata tuloja?
Jälkimmäinen on hyvinvointia vähentävä vääristymä.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Tero Lundstedt
Sisältöjohtaja
+358 44 304 4350
Tero Lundstedt johtaa Liberan kaikkea sisällöntuotantoa. Oikeustieteen tohtorina Tero on tehnyt monipuolisesti tutkimusta oikeustieteen ja politiikan aloilta.
