Usein kysyttyjä kysymyksiä

K: Eikö tilin voi sitten samantien nostaa tyhjäksi ja muuttaa Thaimaaseen?

V: Tililtä voi nostaa korkeintaan 400 euroa kuussa, mikäli tilin saldo on alkupääoman (20 000 euroa) suuruinen tai sen alle. Nostolle ehtona on Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen eli tilanne on identtinen nykykäytännön kanssa. Jos tililtä nostaa rahaa toimeentulonsa turvaksi ja esimerkiksi satunnaisten työtulojen lisäksi sitten kun tili on jo pakkasella, tililtä nostettaava etuus ja sen kustannukset ovat yhteiskunnalle pitkälti samat kuin minkä tahansa vastikkeettoman sosiaaliturvan.

K: Keitä tämän mallin takana oikein on?

V: Perustili perustuu Liberan tutkimusjohtajan kesäiseen ideaan, mutta mallin hienosäätöä on tehty syksyn mittaan suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Raportin ovat kirjoittaneet Paul Lillrank, Marko Hamilo ja Elina Lepomäki. Asiantuntijoihin on kuulunut muun muassa eri alojen, heikko-, keski- ja korkeatuloisia, matalasti ja korkeasti koulutettuja, opiskelijoita, työttömiä, yrittäjiä, akateemikkoja ja tutkijoita.

K: Eikö 400 euron kuukausittainen nostoraja ole turhan matala?

V: Perustilimallin malliesimerkin luvut on mitoitettu siten, että järjestelmä on helppo soluttaa nykyiseen sosiaaliturvajärjestelmään. 400 euron lisäksi henkilöllä on käytössään myös muut nykyiset sosiaaliturvaetuudet, kuten asumistuki ja tarveharkintainen toimeentulotuki. Idea on, että perustiliä rasitettaisiin kuitenkin aina ennen muiden tukien nostamista. 400 euron nostoraja on lähellä esimerkiksi Vihreiden esittämän perustulon suuruutta (440 euroa) ja vastaa kokoluokaltaan hallituksen vuoden 2013 syksyllä esittämää työttömyysturvan suojaosuutta (elokuun esityksessä 400 euroa),

Tulevaisuudessa perustilin nostorajaa voi harkita nostettavan noin 600 euroon, jolloin se voi suoraan korvata kaikki minimietuudet kuten esimerkiksi kansaneläkkeen ja opintotuen kokonaisuudessaan (opintorahan mukaanlukien asumislisän) ja perustavanlaatuisen työttömyysturvan (peruspäivärahan ja työmarkkinatuen).

K: Miksei sitten suoraan perustulo?

Perustilin sosiaaliturvapuoli on läheistä sukua perustulolle, mutta se on samalla myös paljon kokonaisvaltaisempi ratkaisu korvatessaan minimitoimeentulon lisäksi myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja täydentäessään eläketurvaa. Se ratkaisee myös osan kotitalouksien työn teettämiseen  liittyvistä ongelmista.

Perustili tekee saman kuin perustulo keventäessään sosiaaliturvan tarveharkintaa, mutta se ei poista sitä kokonaan, sillä tarveharkinta siirtyy laajemmin ihmiselle itselleen. Silloin kun henkilö ei tarvitse perustuloa, hänen ei myöskään tarvitse sitä tililtään nostaa. Perustilimallissa on myös ”progressiivisen holhouksen” periaatteiden mukaisesti mahdollista lisätä syy- ja tarveharkintaa järjestelmän puolelta silloin kun perustilin saldo laskee pitkään (ilman lainkaan suorituksia tilille) ja/tai kun se on negatiivinen. Perustilimalli ei edellytä veronkorotuksia, toisin kuin pääosa esitetyistä perustulomalleista, vaan sen pitkän ajan tavoite on keventää kokonaisveroastetta.

Toisekseen, perustilimallissa perustulosta koituva kustannus korvamerkitään henkilölle itselleen, mikä kohdistaa sosiaaliturvan rahoitusta paremmin. Läpinäkyvyys säilyy, kun henkilö voi omalta perustililtään seurata tilille kerrytettyjä suorituksia ja siltä tehtyjä nostoja. Samaten kuin perustulomallissa, työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Tämän lisäksi perustili tarjoaa muita ominaisuuksia, joita perustulomallissa ei ole, eli  verovapaan säästämisen ja työllistämismahdollisuuden. Se kannustaa pääomanmuodostukseen ja lisää työllisyyttä.

K: Purkaisiko perustili muka byrokratiaa? Koska on niitä, joiden perustili menisi pian miinukselle ja pysyisi siellä, ja koska mitään nykyisiä sosiaaliturvan paloja ei kuitenkaan voisi lopettaa, tarkkailua ja valvontaa tarvittaisiin pikemminkin lisää.

V: Kun tili on miinuksella, se käyttäytyy ensisijaisesti kuin perustulo. Jos tilinkäyttöä ja muita tukia aletaan vahtia tarkemmin vasta kun tili on reippaasti miinuksella, koskee se vain osaa kaikista tuensaajista eli vain pientä osaa siitä mikä nykyjärjestelmä on. Nykyisin julkisen sektorin tarve- ja syyharkinta koskee _kaikkia_ tuen hakijoita, aidosti köyhistä lyhytaikaisesti työttömiin. Perustili noudattaa progressiivisen holhouksen filosofiaa.

K: Eikö näin radikaali uudistus merkitsisi pohjoismaisen mallin romuttamista?

V: Uudistus olisi kannustinvaikutuksiltaan radikaali, mikä on tarkoituskin. Sen avulla voitaisiin kuitenkin säilyttää etuuksien nykyinen taso. Nykyistä hyvinvointimallia uhkaa eniten sen rahoituspohjan rapautuminen. Jos mitään uutta ei keksitä sen tilalle, ainoa vaihtoehto on juustöhöylätä etuuksia heikommiksi ja kiristää niiden saamisen ehtoja.

Perustilimalli lähtee siitä havainnosta, että valtaosa nykyisistä hyvinvointivaltion tulonsiirroista tapahtuu kunkin ihmisen elinkaaren sisällä eli henkilöltä itselleen. Se luo turhaa byrokratiaa ja toisaalta kannustaa ulosmittaamaan järjestelmästä mahdollisimman paljon. Perustilimaailmassa ihminen säästää ensisijaisesti itselleen ja tulonsiirrot hoidetaan valtion toimesta niille, jotka niitä todella tarvitsevat – eli henkilöille, joilla on alhaiset elinkaaritulot.

K: Onko työmarkkinat vapautettava samalla?

V: Sosiaaliturvan muuttaminen velkamuotoiseksi ei edellytä muutoksia työmarkkinoilla. Jos halutaan, että myös huonosti koulutettu työvoima voisi ansaita edes osan käytettävistä olevista tuloistaan itse, tulisi työntekijän voida sopia myös alemmasta palkasta kuin nyt on mahdollista. On kuitenkin huomattava, että tällöin työntekijä voisi saada palkkatukea perustililtä nostettavan rahasumman muodossa.

K: Kuuluuko uudistukseen tasavero?

V: Ei välttämättä. Tuloista riippumaton perustulo sisältää itsessään progression, vaikka kaikkia tuloja verotettaisiin suurella prosentilla. Useimmat Suomessa esitetyt perustulomallit purkaisivat ansiotuloverotuksen progressiota. Myös perustilimalli toimisi paremmin, jos ansiotuloverotuksen progressio olisi lievempi ja sen taso olisi lähempänä pääomatuloverotusta.

K: Onko eläkejärjestelmä uudistettava samalla?

V: Eläkejärjestelmää ei tarvitse uudistaa samalla, mutta monestakin syystä niin olisi järkevää tehdä. Eläkejärjestelmään olisi hyvä saada nykyistä enemmän rahastoivuutta ja yksilöllistä valinnanvapautta. Olisi yksinkertaista, jos kansalaisella olisi yksi tili, jolta voisi nostaa rahaa silloin, kun siihen on esimerkiksi työttömyyden tai opiskelun takia hyväksyttävä syy, ja säästää vanhuuden varalle silloin, kun tulotaso sen sallii.

K: Uskaltaako kukaan vastaanottaa tukea lainan muodossa, jos kotitaloudella esimerkiksi on jo iso asuntolaina tai työttömyysjatkot pitkiä tai toistuvia?

V: Markkinaehtoista lainaa ei varmasti uskaltaisikaan. Lainamuotoinen sosiaaliturva olisi kuitenkin ehdoiltaan paljon pehmeämpi, muun muassa nollakorkoinen. Sitä ei myöskään koskaan pistetä perintään, eikä se vaikuta luottotietoihin, vaikkei tilille kertynyttä lainaa lyhentäisikään. Useimmille ihmisille opiskelu- ja työttömyysjaksot muodostavat vain pienen osan työiästä. Kun lainan takaisinmaksu tapahtuu vähitellen kymmenien työvuosien aikana, kyse on vain prosenttiyksikön tai parin korotuksesta marginaaliveroon. Verotus yleisesti kevenee, kun sillä ei tarvitse rahoittaa perinteistä sosiaaliturvaa.

Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän Tieto & trendit -lehdessä julkaistun kirjoituksen mukaan perusasteen varaan jäävälle kertyy työuran aikana vain 25 työvuotta 47:stä mahdollisesta. ”Työtkin ovat usein satunnaisia pätkätöitä, sillä työn lisäksi kertyy noin kuusi työttömyysvuotta. Joka viides vuosi hukkautuu siis työttömänä. Tämä tarkoittaa hyvin heikkoa elinaikaista tulokertymää ja myöhemmin niukkaa eläkettä.”

On selvää, että tämä joukko ei kykene maksamaan työttömänä saamiaan etuuksia työllisten vuosiensa aikana ainakaan nykyisillä työmarkkinoilla. Uudistuksen tarkoitus on kuitenkin myös auttaa heikosti tuottavien työntekijöiden palkkaamista töihin, jotka nyt jäävät tekemättä. Ajatus on, että jokaisen on parempi tehdä vähäisiäkin tarjolla olevia töitä kuin olla tekemättä mitään.

K: Entä jos tilin saldo on alle alkupääoman ja henkilö saa tilille kaikki työtulonsa?

Lakisääteisesti tilille siirretään ainoastaan 10 % työtuloista ja jos alkupääoma on tallella, senkin voi siirtää halutessaan perustililtä ulos vaikka saman tien. Jos tilinhaltija työllistää itsensä perustilimallissa esimerkiksi kotitaloudelle, joka maksaa korvauksen työstä perustilisiirtona, siirtyy vastaanottajan tilille koko korvaus eikä pelkästään 10 % tuloista. Tässä tapauksessa ovat loput 90% korvauksesta tilinhaltijan vapaasti nostettavissa normaalin nostorajan yli (400 euron lisäksi) – myös sillloin jos tilin saldo alittaa alkupääoman.

K: Mitkä puolueet kannattavat perustili-uudistusta?

V: Toivomme, että kaikki puolueet tutustuvat raporttiin ja ottavat siihen kantaa. Valistunut arvauksemme kuitenkin on, että sosiaaliturvan reformoiminen henkilökohtaisten tilien suuntaan voisi saada periaatteessa laajan kannatuksen. Samaa periaatetta voi toteuttaa ”vasemmistolaisesti” tai ”oikeistolaisesti”. Järjestelmässä on samoja piirteitä kuin esitetyissä perustuloreformeissa, jotka ovat viehättäneet erityisesti vasemmistopuolueita ja vihreitä. Perustilimalli korostaa yksilön mahdollisuuksia yhdistää sosiaaliturva joustavasti työntekoon.

Vastaavaa ajatusta on nostettu keskusteluun myös hallituksen toimesta vuoden 2013 budjettiriihessä. Kokoomusvetoinen sateenkaarihallitus ehdotti sosiaaliturvaan suojaosuuksien käyttöönottoa (asumistuessa 400 euroa, työttömyysturvassa 300 euroa). Uudistuksessa työtön voisi jatkossa tehdä suojaosuuden verran töitä menettämättä tukeaan. Sen tarkoitus on purkaa kannustinloukkuja. Esittämämme mallin perusarvo on ahkeruutta korostava työetiikka, jota myös perussuomalaiset ovat usein korostaneet.

Perustilimalli esittää sosiaaliturvauudistuksen lisäksi työllisyysreformia kotitaloustyönantajien ja yksinyrittäjien näkökulmasta. Kotitalousvähennys on ollut pitkään kokoomuksen lempilapsi, ja pienyrittäjien asian ovat ottaneet omakseen useat kansanedustajat poliittisen kentän eri laidoilta. Verotuksen yksinkertaistamisesta, ansiotulojen progression lieventämisestä sekä pääomatuloverotuksen ja ansiotuloverotuksen harmonisoinnista ovat puhuneet perinteisen oikeiston lisäksi myös vihreät ja vasemmisto omissa perustulomalleissaan. Keskusta puolestaan julkaisi lokakuussa oman vaihtoehtonsa vastauksena hallituksen päätöksille. Siinä esitetään muun muassa näin: ” Keskusta uudistaisi ja yksinkertaistaisi palkka.fi:tä, jotta kotitaloudet voisivat työllistää ihmisiä nykyistä helpommin.” Perustilimalli tekee juuri sen ja menee vielä vähän pidemmälle.

K: Jos tällainen uudistus olisi niin erinomainen, miksei sitä ole otettu missään käyttöön?

V: Sosiaaliturvatilejä ja muita perustilimallin ominaisuuksia on kokeiltu eri maissa hyvällä menestyksellä. Singaporessa on sosiaalitilijärjestelmä, johon kansalainen säästää töissä ollessaan, ja tililtä voi nostaa rahaa terveydenhuoltoa varten. Chilessä on toteutettu työttömyysturva lainamuotoisena. Britanniassa on käytössä pehmeä opintolaina, jota ei tarvitse lyhentää ennen kuin kohtuullisen hyvistä tuloista. Useassa maassa on käytössä säästämiseen kannustava työeläkejärjestelmä, johon yksityishenkilöt voivat säästää elämäntilanteensa niin salliessa, ja siirtää säästöihin kohdistuvan tuloverotuksen myöhemmäksi. Ruotsissa on käyty sosiaalitili-keskustelua 1990-luvun lopulta saakka. Myös kotitalousvähennyksen kaltainen verohuojennus on Suomen lisäksi käytössä joissakin maissa, muun muassa Ruotsissa.

Englanninkieliseen kirjallisuuskatsaukseen liittyen sosiaaliturvatileihin kansainvälisessä tutkimuksessa voi tutustua tästä.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

2 kommenttia artikkeliin “Usein kysyttyjä kysymyksiä

  1. Teppo Oikari sanoo:

    Kuinka perustili sovitetaan ulosottovelkaisen, esim. konkurssin tehneen henkilöyrittäjän tapauksessa? Onko perustili ulosottomiehen toimenpiteiden kohteena tällaisissa tapauksissa?

  2. Paf bonus sanoo:

    Vedonlyonti, eli vedonlyontiosio, trajoaa tuhansien vedonlyontimahdollisuuksien valikoiman kaikkien suurten urheilulajien kohdalla.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa