Sirkka Hämäläinen

Sirkka Hämäläinen

Liberan viikon vieras KTT Sirkka Hämäläinen on ekonomisti ja Suomen pankin entinen pääjohtaja (1992-1998). Hämäläinen toimi Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenenä 1998-2003,   ja vuonna 2014 hänet nimitettiin Euroopan pankkivalvontaviranomaisen valvontaneuvoston jäseneksi. Hämäläinen on Suomen Kansallisoopperan Säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Mikä on Suomen suurin haaste?

– Suurin haaste on sen oivaltaminen, että meidän ongelmamme ovat ikiomia huonosta taloudenpidostamme, muuttuvasta väestörakenteestamme ja tehottomasta julkisesta sektorista johtuvia.

Oman valuutan ja devalvaatiomahdollisuuden perään haikailijat eivät ole vieläkään tiedostaneet sitä, että elämme globaalissa ympäristössä, johon suljetun säännöstelytalouden aikaiset – silloinkin varsin väliaikaiset ja tehottomat – keinot eivät tuo ratkaisua. Ruotsin talouden meitä parempi kehitys ei johdu siitä, ettei se toisin kuin Suomi ole mukana eurossa; Ruotsi on aivan eri tavalla sopeuttanut rakenteitansa ja on siten merkittävästi Suomea joustavampi ja dynaamisempi.

Viimeaikainen talouskeskustelu pyörii kohtuuttoman paljon lyhyen aikavälin kilpailukyvyn korjaamisen ympärillä, ts. sisäisen devalvaation – ja osin takapeiliin tuijottavien haaveileman ulkoisen devalvaatiomahdollisuuden – ympärillä. Energia tulisi keskittää paljon tärkeämpien ja yleisesti ymmärrettyjen pitkän aikavälin rakennepäätösten aikaansaamiseen, niiden merkittävästi suuremmasta vaikeusasteesta huolimatta.

Päättäjien olisi pystyttävä yhtäältä poistamaan yrittämisen ja työntekemisen mahdollisuuksia rajoittavat esteet ja toisaalta korjaamaan hyvinvointipalvelujen ylläpitämistä ja parantamista estävät tehottomuudet.

Mikä on Suomen suurin mahdollisuus?

– Suurin mahdollisuus on vahva yhteiskunta: Hyvin toimiva oikeusvaltio, toimiva infrastruktuuri, väestön korkea koulutustaso ja laaja hyvinvointijärjestelmä. Valtavan mahdollisuuden tarjoaa myös maahanmuuton myötä maahan tuleva uudenlainen työvoima, oikealla tavalla kotoutettuna. Näiden tekijöiden varaan olisi mahdollista rakentaa dynaaminen kasvava talous ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta.

Jos Suomessa pystytään luomaan usko olemassa olevien mahdollisuuksien hyödyntämiseen tekemällä selkeät päätökset rakenneratkaisuista, kriisistä toipuminen voi olla hyvinkin nopeaa, vaikka päätösten toteuttaminen sinänsä tulisi väistämättä viemään aikaa.

Vain vahva luottamus tulevaan pitää hyvin koulutetun nuorison Suomessa, saa yritykset investoimaan Suomeen ja turvaa kasvun kannalta välttämättömän yhteiskuntarauhan.

Minkä yksittäisen asian muuttaisin heti?

– Poistaisin tuloloukut siirtymällä perustuloon ja siirtämällä siitä huolehtimisen verohallinnon tehtäväksi.  Verohallinto on tehokkain ja asiakasystävällisin osa julkista hallintoa, ja se pystyisi erinomaisesti hoitamaan tulonsaajien negatiivisenkin verotuksen positiivisen verotuksen rinnalla.

Veroprogressio- ja yhden palvelun luukku-periaatteet voitaisiin hyvin yhdistää saman viranomaisen huolehdittaviksi. Kysymyshän on ihan samankaltaisesta viranomaistoiminnasta niin negatiivisen kuin positiivisen verotuksen puolella. Erona nykyiseen olisi vain se, että järjestelmä hallinnoisi tulonsiirtoja molempiin suuntiin, sekä tulonsaajilta julkiselle vallalle että julkiselta vallalta tulonsiirtojen saajille.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa