Tuukka Saarimaa

Tuukka Saarimaa

KTT Tuukka Saarimaa kirjoittaa taloustieteellis-mediakriittistä Asiaton lehdistökatsaus -blogia. Siviiliammatiltaan hän on julkistalouden ja kaupunkitaloustieteen tutkija Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

Mikä on Suomen suurin haaste?

Näin laajaan kysymykseen on melkeinpä mahdoton vastata. Hallituksen esittämistä koulutusleikkauksista tulee kuitenkin mieleen eräs pienempi, mutta kuitenkin merkittävä ongelma. Tämä on se, että suomalaisissa yliopistoissa tehdään koko ajan vähemmän oikeaa tiedettä. Näin on etenkin ns. ihmis- tai yhteiskuntatieteiden osalta, joissa formaalin teoreettisen tai kvantitatiivisen tutkimuksen sijaan haastatellaan muutamia ihmisiä tai tutkitaan, mitä jotkut ihmiset puhuvat mediassa. Luonnontieteilijöiden kannattaa olla hereillä, kun ihmistieteiden laitokset kasvavat ja yliopistojen sisäiset rahat jaetaan ”demokraattisesti”. Ongelma on hankala, koska oikeilla tutkijoilla tuskin on halua hallintotehtäviin, mutta ihmistieteiden tapauksessa hallintotehtävät ja “tieteellinen” tutkimus eivät eroa toisistaan paljoakaan.

Usein ihmistutkijat perustelevat tätä valintaa sillä, että yhteiskunta- ja luonnontieteissä pitäisi käyttää erilaisia menetelmiä. Minulle ei ole koskaan selvinnyt, missä vaiheessa tutkimusmenetelmiä tulee vaihtaa. Bakteereita, kaloja, lintuja tutkittaessa menetelmät ovat samoja. Miksi ihmisapinoista ihmisiin siirryttäessä menetelmät pitäisi vaihtaa?

Mikä on Suomen suurin mahdollisuus?

Suomen kaupungistumisaste on yhä alhainen. Merkittävä tuottavuushyppy on mahdollinen pelkästään löysentämällä kaavoituksen määrärajoitteita. Voisi jopa sanoa, että korkeat rakennukset mahdollistavat korkean tuottavuushypyn.

Minkä yksittäisen asian muuttaisit heti?

Lakkauttaisin nykyisen kaltaisen Yleisradion.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

6 kommenttia artikkeliin “Tuukka Saarimaa

  1. Panu Heikkinen sanoo:

    ”Ongelma on hankala, koska oikeilla tutkijoilla tuskin on halua hallintotehtäviin, mutta ihmistieteiden tapauksessa hallintotehtävät ja “tieteellinen” tutkimus eivät eroa toisistaan paljoakaan.” Sen verran kova väite, että argumenttien ammattilaisen voisi odottavan perustelevan väitettä tarkemmin. Mutu-tuntuma ei ole varmaan pätevä tässä kohtaa. Olisko väitteitä perusteltu jossain muualla tarkemmin. Kiinnostaisi nähdä miten perustellaan ihmistieteiden tutkimuksen ja hallinnollisten tehtävien samankaltaisuus.

    ”Usein ihmistutkijat perustelevat tätä valintaa sillä, että yhteiskunta- ja luonnontieteissä pitäisi käyttää erilaisia menetelmiä. Minulle ei ole koskaan selvinnyt, missä vaiheessa tutkimusmenetelmiä tulee vaihtaa.” Tieteenfilosofia käsittelee ja selvittelee ihmis- ja luonnontieteiden eroa kohtalaisen laajasti ja perusteellisesti. Ensimmäinen googlen hakutulos erosta: http://www.tim.ethz.ch/education/courses/courses_fs_2013/DocSem_Fall13/3_presentation

    1. Aki sanoo:

      Sekä formaaleja taloustieteitä että kvalitatiivisempia ihmistieteitä tutkivana ja erilaisia tutkimusmetodeita hyödyntävänä professorina täytyy sanoa, että ensimmäisen vastauksen ydinväite on käsittämätön.

      Mahtaisiko joku Liberan tai Asiaton-blogin edustaja voida kommentoida, miten väitettä ”ihmistieteiden tutkimuksen ja hallinnollisten tehtävien” samankaltaisuudesta voidaan perustella? Mikä tekee ihmistieteistä hallintotöitä? Lähdeviittauksia tai edes jokin yksinkertainen argumentti?

  2. VanhaParta sanoo:

    Vaikka en ole kirjoittajan kanssa ihan samaa mieltä koko asiasta, niin minustakin tämän päivän ihmis/yhteiskuntatieteiden tutkimuksen standardit ovat jokseenkin kummallisia. Olen seurannut läheltäkin, kuinka esim. väitöskirjoja ja tutkimusartikkeleita kirjoitetaan perustuen pelkästään muutaman ihmisen haastatteluun.

    En ole koskaan ymmärtänyt, miten tällaisen ”tutkimuksen” tulokset voisivat olla yleistettävissä tai miten ne voisivat lisätä tietoa merkittävästi ilman, että tosiasiassa jopa johtaisivat meitä harhaan minimaalisen pienellä otoksellaan (kuka edes valitsee nuo muutamat haastateltavat ja millä perustein?). Ei haastattelututkimuksessa mitään vikaa itsessään ole, vaan pienessä otoksessa. Se on mielipiteen kysymistä muutamalta ihmiseltä, ei tieteellistä tutkimusta. Tällaisten mielipidemittaajien/”tutkijoiden” olisi parempi olla töissä vaikkapa paikallisessa sanomalehdessä, ei yliopistoilla.

    1. klaus kultti sanoo:

      Lienet tutustunut suomalaiseen ihmis- ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Se on jälkimarxilaista kouristelua ja resurssien haaskausta; mutta olemmehan rikas yhteiskunta, jolla on varaa kaikenlaiseen. Jos tutustut vaikkapa Princetonin tai Harvardin vastaavaan tutkimukseen, ja ignoroit ns. cultural studies, niin lähestymistapa on vähän erilainen, ounastelen, että enemmän sellainen jota kaipaat.

  3. Oikea tieteilijä sanoo:

    Taas klassisia olkiukkoargumentteja ihmistieteitä kohtaan. Ei tosin yhtään ihmetytä imagen blogia luettua, että Saarimaa kuvittelee mielivaltaisen matemaattisen mallintamisen olevan jotenkin järkevää ilman pätevää laadullista tutkimusta.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa