Hussein al-Taee

Viikon vieras Hussein al-Taee on viimeisten kymmenen vuoden ajan on ollut vaikuttamassa Irakin mielipideilmastoon eri poliittisten, akateemisten ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa. Hän on rauhanvälitysorganisaatio CMI:n asiantuntijana suunnittelemassa ja toteuttamassa rauhaa ja neuvotteluyhteyksiä Irakin kanssa.

Mikä on Suomen suurin haaste?

– Suomessa lähes kaikki haasteet nivoutuvat hyvinvointivaltion olemassaolon ja kilpailukyvyn säilyttämisen ympärille.

Moni ajattelee, että tässä olisi ristiriita; kyetä tarjoamaan hyvinvointia alati kilpailutetummassa maailmassa säilyttäen kuitenkin Suomelle tarvittavan korkean tuottavuusasteen. Niinpä mielessä pyörii kysymys siitä, millaisessa maassa lapsemme kasvavat ja kuka maksaa vanhenevien sukupolvien eläkkeet, kun Suomi ei ole pystynyt pitämään yllä kilpailukykyään.

Haasteisiin liittyy myös se, että kun opetuksesta leikataan, niin mikä olisi se Suomen kilpailuetu, jolla me pärjäisimme tulevaisuudessa. Tällä hetkellä emme tuota tarpeeksi, uudistu tarpeeksi nopeasti tai luo tarpeeksi työpaikkoja.Niinpä meillä ei kohtaa myöskään kotimainen osaaminen ja työ, jotka tuottaisivat riittävän laajan veronmaksajapohjan turvaamaan menestyksen ja nykyisen hyvinvointimallin säilymisen.

Muut haasteet tulevat Suomeen maailmalta. Venäjän kauppasaarrosta Suomelle koituvat tappiot ovat merkittävät muuhun EU:hun nähden. Suomi on siis menettänyt taloudellisesti vaikean ajan keskellä tärkeän kauppakumppanin.

Suomi pienuutensa vuoksi ei pysty painimaan suurten EU maiden kanssa siitä, miten Suomen taloudellista asemaa voitaisiin turvata Venäjään nähden. Venäjän markkinoille suunnattua tuotantoa ei myöskään ole kyetty ohjaamaan muille markkinoille. Lisäksi turismiin liittyvät tappiot ovat tässä vaiheessa vaikeasti ratkaistavissa, sillä Suomi oli venäläisille mieluisa kohde ja moni yrittäjä eli venäläisten tuomalla rahalla.

Toinen maailmalta tuleva haaste on maailman konflikteista johtuvat paineet, jotka liittyvät pakolaisuuteen. Miten kyetä muuttumaan niin nopeasti, että pakolaisia voitaisiin hyväksyä Suomeen?

Se, että odotamme pakolaisten saapuvan ja reagoimme vasta sitten, on itse asiassa se kallein ja tehottomin tapa toimia. Tämä haaste ja vika on ollut EU:lle yhteinen. Haasteeseen liittyy taloudellisia, sisä- ja ulkopoliittisia, kulttuurillisia sekä turvallisuusaspekteja. Tärkeää on selvittää, miten käydä hyvää rakentavaa keskustelua, saada parempia malleja ja konsepteja aikaiseksi ja pyrkiä jakamaan vastuuta laajemmin EU:ssa.

Ennen kaikkea todellinen pitkän aikavälin haaste on saada vakautta konfliktin syntysijoille. Pyrkiä siis toimimaan niin EU:ssa ja kansainvälisessä perheessä, että alueelle pystyttään luomaan vakauden edellytykset. Se on mahdollista ja Suomi on yksi parhaimpia maita ajamaan rauhaa sinne missä sitä ei ole. Kokemuksesta tiedän, että Suomea pidetään neutraalina, osaavana ja luotettavana toimijana tällä saralla.

Mikä on Suomen suurin mahdollisuus

– Suurimmat mahdollisuudet löytyvät haasteiden keskeltä.

Suomessa on lainsäädännön elinten, hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken historiallisesti löytynyt aina kollektiivisesti Suomelle paras ratkaisu. Kaikkien on nyt annettava periksi ja ajateltava Suomen etua ja tulevia sukupolvia. Edelleen on aikaa löytää se paras yhtälö, jonka puitteissa on mahdollista investoida kaikkiin niihin alueisiin tehokkaasti, joissa yhteisesti katsotaan Suomen olevan maailmalla kilpailukykyisin maa. Tästä hyötyisivät työmarkkinajärjestötkin.

Toisekseen pakolaisuudessa piilee suuri mahdollisuus; on kyettävä investoimaan ja kasvattamaan sitä suurta energiaa, jota niin moni pakolainen kantaa sisällään etsiessään uutta elämää. Moni sotaa karannut, sen jälkeen kun on turvannut itselleen ja perheelleen ne peruspuitteet uudessa kotimaassaan, on hyvin nopeasti saatava työmarkkinoille.

Ensin toki täytyy ajatella humanitaarista puolta ja tarjota turva ihmiselle työhalukkuudesta tai -haluttomuudesta riippumatta. Monelle kuitenkin työ on osa turvaa ja elämää ja mahdollisuus työskennellä on tarjottava nopeasti. Työllistyneet pakolaiset maksaisivat veronsa Suomeen ja investoisivat rahansa hyvinvointiin tänne, toisin kuin monet EU:sta tulleet työläiset, jotka yleensä lähettävät rahansa kotimaahan ja vaurastuvat siellä.

Myös kunnille on avautunut mahdollisuus. Moni kunta on käynnistänyt toimintansa (koulunsa, terveyskeskuksensa, alueella olevat kaupalliset yhtiöt) tehokkaasti ottaessaan vastaan pakolaisia. Kauhavalla lähes 95% varoista jotka käytetään vastaanottokeskuksen toimintaan jää kuntaan. Tämä raha on tullut kaupungin ulkopuolelta ja näin Kauhava on kyennyt esimerkiksi pelastamaan joidenkin opettajien työpaikkoja ja käynnistänyt koneistonsa uudestaan.

Huonosti johdettu ja hoidettu vastaanottokeskus on ollut usein rikollisuuden ja huonovointisuuden saastuttama. Molempia malleja löytyy ja nyt Suomessa vaaditaan viranomaisten, järjestöjen ja muiden sidosryhmien avointa dialogia siitä, mikä on onnistunut malli ja miten sitä voitaisiin monistaa. Tässä piilee suuri mahdollisuus sekä tehokkaaseen kotiuttamiseen että kaupalliseen toimintaan.

Kolmas mahdollisuus piilee haasteessa, joka liittyy sekä Venäjään että Syyrian kriisiin. Suomella on hyvät metodit, suhteet ja maine lähteä arvovaltaisesti välittämään rauhaa ja pitämään hyviä keskustelumahdollisuuksia eri toimijoiden välillä avoimina.

Suomi pitäisi nähdä välittäjänä enemmän kuin konfliktin (EU vs. Venäjä) osapuolena. Tämä takaisi pitkällä aikavälillä Suomelle paremmat mahdollisuudet neuvotella itselleen parempi ja vaikuttavampi asema tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Suomelta kuitenkin näyttäisi tällä hetkellä puuttuvan tarvittavaa rohkeutta ja selkeää oma-aloitteellisuutta.

Minkä yhden asian muuttaisit heti?

– Suomella on paljon annettavaa monella saralla. Suomalaiset toimijat ovat kuitenkin liian vaatimattomia näyttämään osaamisensa samalla kuin riskinotto on suomalaisille aina ollut suuri kompastuskivi.

Suomessa ja maailmalla on monia asioita, joita voitaisiin toteuttaa, jos suomalainen osaisi avoimesti näyttää kiinnostusta puuttua tilanteeseen ja tarjota ratkaisuja.

Haluan tässä vaikeaselkoisemmaksi käyvässä maailmankuvassa nähdä rohkeampia suomalaisia eri vaikutusalueilla. CMI on oiva esimerkki suomalaisesta oma-aloitteisuudesta, rohkeudesta ja osaamisesta. Siltä voisi moni oppia paljon, ja vastaaville toimijoille on annettava kaikki tuki ja resurssit viedä suomalaisuutta maailmalle.