Suomessa suurin osa lentoasemista on valtionyhtiö Finavia operoimia. Finavialla on käytäntönä, että se jatkaa lentoaseman operointia niin kauan kuin kentällä riittää säännöllistä reittiliikennettä, vaikka toiminta olisi tappiollista.
Kyseessä on varsin merkittävä linjaus, sillä Helsinki-Vantaa on Finavian ainoa kannattavasti toimiva lentoasema ja sen voitoilla katetaan yli 20 miljoonan euron edestä muiden lentoasemien tuottamia tappioita. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin miljoonan euron tappiota per lentoasema.
Tappioiden jakautumisesta kenttien välillä Finavia ei anna tietoja julkisuuteen. On kuitenkin selvää, että tappiot ovat sitä suuremmat mitä vähemmän liikennettä on. Tämä tarkoittaa, että vähän liikennöidyillä Porin ja Savonlinnan lentoasemilla Finavian tappiot ovat enemmän kuin keskimäärin. Savonlinnan kaupunki tukee yhdessä valtion kanssa Savonlinnan aseman liikennettä yhteensä 265 eurolla per matkustaja.
Porin lentoaseman osalta tämä ehto Finavian toiminnalle on tällä hetkellä katkolla. Viime vuoteen asti Porin kaupunki maksoi Nextjet-nimiselle lentoyhtiölle tukea toiminnan jatkamiseksi. Toiminta keskeytyi, kun Nextjet ajautui konkurssiin.
Nyt Porin kaupunki on käynnistänyt tarjouskilpailun uuden lento-operaattorin löytämiseksi. Jälleen kerran kaupunki on valmis maksamaan verorahoja siitä ilosta, että jokin lentoyhtiö suostuisi lentämään Helsinki-Pori väliä. Tavoitteena on solmia sopimus kannattamattoman lentoliikenteen harjoittamiseksi välille 2019-2022.
Suomen ilmailuopisto on riippuvainen reittiliikenteestä
Yksi syy miksi Porin kaupunki on valmis maksamaan lentoyhtiölle reittiliikenteen ylläpitämisestä, vaikka kysyntää ei ole, on Suomen ilmailuopisto.
Jos reittiliikenne loppuu pysyvästi, Finavia luopuu lentoaseman ylläpitämisestä. Samalla Porissa sijaitsevan Suomen ilmailuopiston toiminta muuttuu käytännössä mahdottomaksi.
Suomen liikennelentäjäkouluksesta vastaava Suomen Ilmailuopisto on puoliksi valtionyhtiö Finnairin ja Suomen valtion omistama oppilaitos. Opiston toiminta rahoitetaan pääasiassa seitsemän miljoonan euron valtion tuen avulla.
Maksamalla Nextjetin kaltaiselle lentoyhtiölle reittiliikenteen ylläpitämisestä voi olla Porin kaupungille täysin järkevää, vaikka koneeseen ei nousisi yhtään matkustajaa. Pääasia on reitin säilyminen, sillä se tuo 1-2 miljoonan tuen Finavialta lentoaseman ylläpitoon ja 7 miljoonan euroa valtion Ilmailuopiston ylläpitoon.
Vaikka toiminta on Porin kaupungin kannalta järkevää, se ei ole sitä julkistalouden näkökulmasta. Porin kaupunki maksaa yksityiselle lentoyhtiölle tukea puolityhjien koneiden lennättämiseksi, jotta kaupunkiin saataisiin enemmän muita julkisia tukia.
Valtion pitäisi siirtää Suomen ilmailuopisto pois Porista, jonnekin missä on muutakin lentotoimintaa, jotta Porin kaupungilla olisi pienempi intressi ylläpitää reittiliikennettä, jolle ei ole kysyntää. Porin kaupunki säästäisi lentoyhtiölle maksetut tukieurot ja Finavia voisi tilittää Porin lentoaseman ylläpidosta säästyneet varat valtiolle.
Asialla on myös kiire. Jos Porin kaupunki solmii tukisopimuksen lentoyhtiön kanssa, niin nykytilanne säilyy taas vuoteen 2022.
Edit: Kuvituskuvasta on poistettu 20.2.2019 Porin vaakuna Porin kaupunginjohtajan pyynnöstä
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Mikko Kiesiläinen
Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.
3 kommenttia artikkeliin Suomen ilmailuopiston siirtäminen säästäisi ympäristöä ja veronmaksajien rahoja
Yksi loistava vaihtoehto olisi toiminnan sijoittaminen Malmin lentokentälle. Siinä toteutuisi monta hyvää asiaa.
Ruotsissa vastaava tilanne hoituisi lentoasemaoperaattoriyhtiön avulla, joka ostaisi lennonjohtopalvelut yksityiseltä tai julkiselta lennonjohtoyhtiöltä. Porissa kaupunki voisi toimia toisinkin ja säilyttää silti lentoaseman. Kysyntää vastaavaa reittiliikennettä syntyisi todennäköisesti lopulta ilman tukia, kun verkostokonseptista riippumaton lentoasemayhtiö solmisi omat liikesuhteensa lentoyhtiöihin. Kaupungin tehtäviin ei kuulu kannattamattoman reittiliikenteen ostaminen. Sellaisen lentoaseman ylläpitäminen voi kaupungin tehtäviin kuitenkin kuulua, joka mahdollistaa elinkeinoelämän tarvitsemat lentokuljetukset ja vaikkapa juuri ilmailuopiston toiminnan.
Miten olisi kaiken lentoliikenteen siirtäminen Suomesta Ruotsiin? Suuri osa lentokoulutuksesta on järjestetty Malmilla ja kun Patria pakotettiin Pirkkalaan uusiin rakennettuihin tiloihin, he totesivat lentokoulutuksen tuolla kentällä mahdottomaksi ja siirsivät toiminnan ulkomaille. Tukholman lähellä on viisi kentokenttää, joten kasvuvaraa on. Suomi ei tarvitse työmatkoja varten lainkaan lentoliikenneyhteyksiä, koska kaiken taloudellisen toiminnan voi siirrtää muihin maihin, jossa on paremmat edellytykset kansainväliselle yhteistyölle.