Perustuslakivaliokunta on juuri linjannut, että sote- ja maakuntauudistusten kokonaisuus on mahdollista toteuttaa siten, että se täyttää perustuslain vaatimukset. Valiokunta vaatii lakipakettiin toki muutoksia, mutta valiokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli luonnehti niitä “hienosäädöksi”.
Eräs perustuslakivaliokunnan asettamista muutosvaatimuksista koskee maakuntavaalien aikataulua. Valiokunnan mukaan perustuslaki edellyttää että vaaleja koskevien lakien säätämisen ja itse vaalien väliin täytyy jäädä vähintään kuusi kuukautta. Muuten hallituspuolueet pystyvät asettamaan vaaliaikataulun itselleen otolliseksi ja vaikeuttaa erityisesti pienpuolueiden valmistautumista vaaleihin. Samaa kuuden kuukauden väliä on vaadittu myös Liberan blogissa.
Vaikka ehdotetut reformit ovat perustuslain mukaisia, niin niitä ei pidä hyväksyä.
Alle kuuden miljoonan asukkaan Suomi on yksinkertaisesti niin pieni maa, ettei kuntien ja valtiovallan väliin tarvita kolmatta itsehallinnollista yksikköä eli maakuntia. Suomen julkishallinto kaipaa kipeästi uudistuksia, mutta ongelma ei ole se että meillä olisi liian vähän hallinnollisia yksiköitä. Ongelma on se, että niitä on liian monta.
Suomessa on tällä hetkellä yli 300 kuntaa, kun väkiluvultaan saman kokoinen Tanska pärjää sadalla kunnalla. Maakuntauudistusta on perusteltu sillä, että kunnat eivät selviä niille asetetuista tehtävistä. Ratkaisu tähän ongelmaan on vahvistaa kuntia. Suomen tulisi asettaa minimikoko kunnille, joka voisi olla esimerkiksi 5000 asukasta. Näinkin maltillinen minimikoko vähentäisi kuntien lukumäärää 40%.
Lisäksi maakuntien ehdotettu määrä on aivan liian suuri. Jo pari vuotta sitten, kun 18 maakunnan malli otettiin uudistuksen pohjaksi, oli tiedossa että osa maakunnista ovat jo nyt liian pieniä. Kuntien kohdalla toteutunutta ongelmaa liian pienistä yksiköistä lähdettiin toistamaan. Tänään julkaistu uusi väestöennuste osoittaa, että tilanne on vielä pahempi kuin tämän hallituskauden alussa.
Vuosina 2017–2040 vain kolmelle kaupunkiseudulle ennustetaan väestönkasvua ja pienenevät alueet pienenevät aiempia ennusteita nopeammin. Kun ollaan tekemässä itsenäisen Suomen suurinta hallinnollista uudistusta aikahorisontin pitäisi olla pidempi kuin 20 vuotta.
Myös sote-uudistus pitää kaataa tarpeettomana
Hallituksen ehdottama malli jakaisi sote-palveluiden markkinat alan isoimpien yritysten kesken. Niin kutsutussa kapitaatiojärjestelmässä sote-keskukselle maksetaan kiinteä korvaus kustakin asiakkaasta vuosittain, jota vastaan keskus järjestää asiakkaille sote-palveluita. Osa asiakkaista vaatii hoitoa enemmän ja osa vähemmän. Koska ennalta ei voida tietää kuinka paljon hoitoa kukin asiakas vaatii, asiakkaita on oltava erittäin suuri määrä, jotta satunnaiset vaihtelut tasoittuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään kymmeniä tuhansia asiakkaita.
Vain hyvin harvat yritykset Suomessa pystyvät tosiasiallisesti tarjoamaan vaadittuja palveluita kymmenille tai sadoille tuhansille asiakkaille. Ne, jotka pystyvät, kasvavat entisestään. Kun julkinen raha kanavoidaan muutamalle suuryritykselle, muodostuu pienten terveysalan yritysten asema vaikeaksi ja alalle tulo lähes mahdottomaksi.
Sote-uudistus ei luo edellytyksiä reilulle kilpailulle, joka on paras tapa parantaa palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta. Valtiovarainministeriö ei ole toistuvista yrityksistään pystynyt osoittamaan, että ehdotettu sote-uudistus toisi luvattuja säästöjä. Tätä aihetta on käsitelty myös Liberan blogissa. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto on päätynyt samalle kannalle että esitetyt säästöt eivät ole uskottavia.
Vaikka sekä maakunnat että sote-uudistus ovat perustuslain sallimia, niin se ei tee niistä toivottavia. Sen sijaan on olemassa painavat argumentit molempien uudistusten hylkäämiseksi. Eduskunnan tulisi kaataa molemmat.
Edit: Kuntien lukumäärävertailussa Ruotsi korjattu Tanskaksi 22.2.2019
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Mikko Kiesiläinen
Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.
4 kommenttia artikkeliin Eduskunnan tulee kaataa maakunnat ja sote-uudistus
Suomi on yksi maailman korruptoituneimpia maita. Sanaa korruptio ei vaan haluta käyttää, mutta paska haisee paskalta vaikka sitä kutsuisi miksi muuksi tahansa.
Isot lääke- ja hoiva-alan yritykset ovat kuulkaas vähän helvetin isoja ja äveriäitä monstereita, ja ne tekee mitä vaan valtansa ja varallisuutensa maksimoimiseksi.
Suomalaiset kaupunkien hallitukset ja kunnanvaltuustot ovat väärällään moraalisesti heikkoja ja selkärangattomia nilkkejä jotka on ostettavissa pilkkahintaan.
Tätä päivää on fanittaa voitontekijöitä, narsistisia öykkäreitä ja pystynokka-oligarkea jotka elvistelevät elintasollaan. Vähävarainen, sairas, työtän, päihde- tai mielenterveysongelmainen on yleinen inhokki ja kaiken pahantahtoisuuden luvallinen maalitaulu.
Poliitikot ja media lähtevät tähän estoitta mukaan. kaikki ovat näissä korruption lonkeroissa kiinni ja tiukasti.
Miksi nuo suuret veronkiertoa hajoittavat mahti-yhtiöt tanssittavat suomalaisia kuntia pilliensä mukaan? Miksi kaivosyhtiöt kuppaavat luonnonvaramme ja jättävät vastineeksi tuhotun ympäristön ilman mitään vastuita tai sanktioita? Miksi Olkiluodon ydinvoimalaprojekti saa olla sellaisessa katastrofitilassa kun se on? HALOOOOOOO!!!! koska valtaapitävät on ostettu hiljaisiksi.
Suomessa ei ole ikinä syntynyt oikeata kilpailua millään alalla.Se mikä tapahtuu aina on se että isot monopolit ottavat bisnekset haltuun.
Ylimääräisen hallintokerroksen tarpeettomuudesta on todella helppoa olla samaa mieltä. Minulle suurin yksittäinen sote-ehdotuksessa kauhua aiheuttava asia on vallan keskittäminen muutamalle pääomasijoittajien johtamalle toimijalle. Raha menee sille kenellä on valta. Terveydenhuoltoon tulisi rakentaa järjestelmä, jossa asiakkaalla on aito valinnan mahdollisuus ja jossa kilpaillaan tehokkuudella ja tuloksilla.
Vaikea kannattaa pitkään ja laajasti valmistellun uudistuksen kaatamista kalkkiviivoilla. Näin niitä säästöjä ei ainakaan synny, että kaikki valmistelevat valiokunnissa, ministeriöissä ja kunta- ja maakuntatasolla isoa uudistusta ja politikointi kaataa sen kerta kerran jälkeen. Sitten samalla ihmetellään, kun ei parhaat käytännöt tule laajasti käyttöön vaan kuntatasolla tehdään sutta ja sekundaa kalliisti (vrt. vanhustehuolto nykyjärjestelmässä). Kuinka näitä surkean nykysysteemin kannattajia nyt tuppaa joka tuutista? Aina ennen on jupistu terveydenhuoltosysteemimme heikkouksista.
Pekka T:n ”ylimääräinen hallintokerros” on olemassa oleva hallinnon taso, jolle siirretään kunnilta tehtäviä. Miksi se on niin hirveä kauhistus, että meillä on maakuntahallinto? Nehän ovat olleet jo yhden sukupolven ajan olemassa. On todella upea juttu, jos kuntien tehtäviä vähennetään. Tämä ei tietysti sovi vallantahtoisille kaupunginjohtajille, koska heidän peukalonsa alla oleva rahavirta puolittuu, mutta ei tämä iso kehitysaskel saisi siitä kiinni jäädä.
Mitä tulee valinnanvapauteen, niin sekin jo toteutuu hyvin pitkälti. Itse valitsin helsinkiläisenä muun kuin Helsingin terveydenhuollon heti kun se oli mahdollista – ja olen todella tyytyväinen. Työterveys on toinen valtavaa osaa kansasta koskeva terveydenhuollon alue, jossa valinnanvapaus toimii myös jo.