Valtion kehitysyhtiössä Vakessa on koossa kaikki katastrofin ainekset

Valtion kehitysyhtiössä Vakessa on koossa kaikki katastrofin ainekset

He eivät tiedä mitä he tekevät

Sipilän hallituksen päätöksellä perustettiin Valtion kehitysyhtiö Vake, johon siirrettiin valtion osakeomistuksia noin kahden miljardin euron edestä. Tehtäväksi uudelle yhtiölle annettiin tehdä pääomasijoituksia listaamattomiin yrityksiin ja käynnistää uutta liiketoimintaa. Satojen miljoonien eurojen sijoittaminen startup-yrityksiin ei ole tarkoituksenmukaista julkisten varojen käyttöä ja on suuri riski, että se johtaa valtaviin tappioihin veronmaksajille.

Toimitusjohtaja Taneli Tikan johdolla toimintasuunnitelmaa on työstetty, ja tällä viikolla Vake esitteli strategiaansa kutsuvierastilaisuudessa. Tikan pitämän puheenvuoron ja esitelmän perusteella on syytä olla erittäin huolissaan Vaken toiminnasta. Vaken ensiaskeleet huokuvat pelottavaa ymmärtämättömyyttä ja tosiasiallisesti veronmaksajien rahojen altistamista täysin kohtuuttomiin riskeihin.

Tilaisuudessa Vake kertoi visionsa olevan seuraava:

  • Vake rakentaa tulevaisuuskestävää Suomea ja on mukana vain niissä teemoissa, teknologioissa ja ilmiöissä, jotka ovat osa tulevaisuutta.
  • Vake tuo yhteen toimijoita ja luo uutta markkinaehtoisesti.
  • Vake on houkutteleva kumppani ja mahdollistaja tilanteissa, joissa markkinaratkaisu ei ole riittävä.

Ensimmäinen kohta on yhdistelmä hömppää ja itsestäänselvää tautologiaa. Sanana “tulevaisuuskestävä” ei tarkoita yhtään mitään ja mikään kehitys- tai sijoitusyhtiö ei sijoita tai ole mukana teknologioissa tai ilmiöissä, jotka eivät ole osa tulevaisuutta. Se ei olisi edes mahdollista. Määritelmällisesti sijoitukseen tai investointiin liittyy tavoite tulevasta arvonnoususta.

Seuraavat kaksi kohtaa visiosta taas ovat keskenään ristiriidassa. Markkinaehtoinen toiminta tuottaa markkinaratkaisuja. Jos Vaken toiminnan on tarkoitus olla markkinaehtoista, niin miten se voi tuottaa muuta kuin markkinaratkaisuja? Jos markkinaratkaisut “eivät ole riittäviä,” niin silloin tarvitaan jotain muuta kuin markkinaehtoista toimintaa.

Vaken toimitusjohtaja toistuvasti korostaa kuinka Vaken sijoitustoiminta on kaukana tavanomaisesta pääomasijoitustoiminnasta, mutta ei pysty kertomaan millä tapaa se olisi erilaista. Maanantain kick-off tilaisuudessa tästä erosta Tikka ei osannut kertoa muuta kuin sen, että Vake haluaa tehdä enemmän yhteistyötä teollisuuden toimijoiden kanssa, ja työskennellä ”emergenttien” teknologioiden parissa.

“[Vaken toiminta] on kaukana perinteisestä pääomasijoitusrahastosta, joka etsii sijoituskohteita. Tarkoitus on kutsua Suomen teollisuuskenttä yhteen tekemään tätä yhdessä.“

Millään järkevällä tavalla tätä ei voi pitää minkäänlaisena erona normaaliin teknologia-alan pääomasijoittamiseen eikä varsinkaan merkittävänä sellaisena. Jokainen teknologia-alan pääomasijoittaja tekee yhteistyötä alan toimijoiden kanssa ja työskentelee kehittyvien teknologioiden kanssa. Sen vuoksi on syytä tarkastella Vaken toimintaa kriteereillä, joilla valtion harjoittamaa pääomasijoitustoimintaa yleensä tarkasteltaisiin.

Vake suunnittelee ottavansa valtavia riskejä ratkoakseen ongelmaa jota ei ole

Vake yrittää korjata ongelmaa jota ei ole. Suomalaisilla startupeilla on erinomaiset edellytykset hankkia riskipääomaa. Pääomasijoittajien toimialajärjestön FVCA:n tilastojen mukaan suomalaiset startupit keräsivät eniten riskirahoitusta suhteessa maan BKT:hen kaikista Euroopan maista. Lisäksi sijoitukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa, ja sijoitusten määrä on kolminkertaistunut vuodesta 2011.

Taneli Tikan haastattelun mukaan Vaken sijoituskohteiksi suunnittelemat ”parhaat keissit” pääsevät täysin ongelmitta käsiksi kansainvälisten sijoittajien rahoitukseen. Tyypillisesti nämä parhaat keissit kilpailuttavat rahoituksen hinnan lisäksi sijoittajien kykyä tarjota eväitä (parhaat käytännöt, osaaminen, asiakas- ja asiantuntijaverkostot, insentiivimallit jne.) seuraavaan kasvuloikkaan kuten esimerkiksi voimakkaaseen kansainvälistymiseen.

Tikan, jonka tausta ei ole globaalissa venture capital-sijoittamisessa, tiimi aiotaan pitää pienenä, mikä vain vahvistaa käsitystä siitä että Vaken tarjoamat eväät parhaiden keissien kasvun kiihdyttämiseen ovat täysin riittämättömät verrattuna markkinaehtoisesti toimivien globaalien pääomasijoittajien kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja kokemuspohjaan.

Runsaan riskipääoman tarjonnan lisäksi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan suomalaisten yritysten perinteisemmät rahoitusmarkkinat toimivat erinomaisesti. Suomalaisten pk-yritysten rahoitustilanne on pankkilainojen ja yksityisen pääomarahoituksen suhteen myös EU- ja euromaiden kärkitasoa, todetaan VATT:n raportissa.

Vake ei ainoastaan pyri ratkaisemaan ongelmaa jota ei ole, vaan se voi lisäksi aiheuttaa veronmaksajille katastrofaalisen riskin. Vaken yksittäisten sijoitusten kokoluokaksi Tikka on kaavaillut 10-50 miljoonaa euroa ja koko sijoitettava ”sotakassa” voisi teoriassa olla yli 2 miljardia, jos Vaken omistuksessa olevia sijoituksia realisoidaan sijoitettavaksi tällä uudella strategialla. Kyseessä on siis mittakaavaltaan erittäin merkittävä hanke.

Valtion ei ylipäänsä pitäisi toimia riskisijoittajana

Riskisijoitustoiminnalle on ominaista että hyvin pienet erot sijoitustiimin osaamisessa ja toiminnassa voivat johtaa hyvin suuriin eroihin lopputuloksessa. On myös aiheellista pohtia onko Taneli Tikan johtama tiimi oikeasti paras taho tekemään näitä sijoituksia. (Vastaus olisi: ei ole. Jos tiimi olisi paras, heidät olisi palkattu vetämään kansainvälistä yksityistä riskisijoitusrahastoa jo ennen Vaken perustamista).

Vaikka ajatusharjoituksen vuoksi olettaisimme että tiimi olisi erinomainen, sekään ei auta asiaa. Vaken toimintamalli edellyttää, että lopulliset sijoituspäätökset tekee Suomen valtion hallitus. Kun startup-yrityksiin kohdistuvaan teknologiasijoittamiseen otetaan poliittiset intressit mukaan, lopputulos on tuhoon tuomittu.

Jos kuitenkin välttämättä halutaan, että valtio harjoittaa pääomasijoitustoimintaa, silloin on äärimmäisen tärkeää että toiminnalle asetetaan mahdollisimman selkeät kriteerit. Vake toimii juuri päinvastoin. Tavoitteeksi on asetettu “luoda selkeää yhteiskunnallista vaikutusta” ja Taneli Tikka korostaa kuinka toimintaa ei voida arvioida perinteisin taloudellisin mittarein. Epämääräiset tavoitteet tekevät toiminnan arvioinnista mahdottoman, ja luovat edellytykset monenlaiselle suhmuroinnille ja epäonnistumisten piilottelulle.

Tekoäly on aiheena tärkeä ja valtionkin panostuksia tarvitaan

Valtio on siis siirtämässä mm. listatuista yhtiöistä omistuksiaan aivan erilaisen riskitason toimintaan ilman aitoa ongelmaa ja ilman tarvittavaa osaamista. Venture-toiminnan valtiollisen elävöittämisen työkaluna valtiolla on käytössä jo mm. Teollisuussijoitus, joka sijoittaa yksityisiin Suomessa toimiviin pääomasijoitusrahastoihin, jotka sijoittavat mm. listaamattomiin kasvuyhtiöihin. Tällainen toiminta on riskitasoltaan hallitumpi keino laittaa valtion varoja listaamattomiin yhtiöihin.

Vake suunnittelee keskittyvänsä tekoälyyn ja siihen liittyviin sijoituksiin. Ottaen huomioon kuinka Suomessakin maalataan uhkakuvia valtio-omisteisista tekoäly-yhtiöistä, tuntuu naiivilta uskoa ettei muualla ajatella samalla tavalla. Useimmilla markkinoilla valtio-omistus tekoäly-yhtiön taustalla heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan ennemmin kuin lisää sitä. Vake omistajana suomalaisessa tekoäly-yhtiössä todennäköisesti heikentäisi tekoäly-yhtiön edellytyksiä laajentua kansainvälisesti.

Jos valtio olisi oikeasti kiinnostunut uuden teknologisen osaamisen kehittämisestä, luontevin ratkaisu olisi purkaa Vake ja käyttää sen pääomat suomalaisten yliopistojen pääomittamiseen.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

16 kommenttia artikkeliin “Valtion kehitysyhtiössä Vakessa on koossa kaikki katastrofin ainekset

  1. Mikko sanoo:

    Hyvä kiteytys. Olen itse myös ihmetellyt tätä viritystä. Normaalisti tämän kokoluokan rahaston hoitajilta edellytetään todella kovaa track recordia.

  2. Petsku sanoo:

    Itse en oikein ymmärrä Vaken fokusta. Puhutaan jostain horisonteista, joissa ei vielä ole olemassa edes ongelmaa saati ratkaisuja ja sitten käytännön esimerkeissä tuodaan triviaaleja suosittelujärjestelmiä koulutukseen. Tälläiset suosittelujärjestelmät eivät kata edes TEM:n tänään julkaiseman raportin määrittelyä tekoälystä.

    Vaikuttaa siltä, että Vake larppaa jonkinlaista tutkimusrahastoa, mutta käytännössä sen resurssit eivät riitä uusien markkinoiden tai innovaatioiden kehittämiseen. Mikä omituisinta, ei tälläisiä startuppeja edes ole olemassa. Startup perustetaan yleensä tutkimustuloksen pohjalta, ei tutkimaan jotain täysin uutta ja tuntematonta.

    Käytännössä Vakelle siis jää tuo ”horisontti kaksi”, jossa myös markkinaehtoiset rahoittajat saattavat olla kiinnostuneita hankkeesta. Tästä päästään kirjoitukseesi, että mitä ihmettä valtio tekee VC:llä ja varsinkin VC:llä, jota ei edes mitata millään mittarilla. Tasetta voisi laittaa töihin ihan vain tutkimusrahoitusta lisäämällä.

  3. Jouni sanoo:

    Tuntuu pahalta sanoa, mutta Vake saattaa olla Sipilän alullepanema kassa, mistä voi saada rahaa omiin tarpeisiin. Siis poliittisilla perusteilla. Hänellä on ikävä kyllä taustaa puliveivauksista.

  4. Ilkka T Arvola sanoo:

    VAKE:n hallituksen kokoonpano kertoo jo jotain tavoitteesta. Mukana ovat VN kanslian ja VM:n edustajien lisäksi
    1. Iris Ai jota edustaa yrittäjä Maria Ritola,
    2. SITRA, jota edustaa DI Paula Laine ja
    3. Futurice, jota edustaa DI Tuomas Syrjänen

    Iris Ai: a team of 20 driven, smart and passionate people, we are also all a little eclectic and really geeky.
    SITRA: suomalaisten tulevaisuustalo, jonka tavoitteena on reilu ja kestävä tulevaisuus – hyvä elämä, jota eletään maapallon kantokyvyn rajoissa.
    Futurice: a team of 500+ strategists, designers and technologists … unleash innovation through digital product design and build, emerging technology, agile software development and lean organisational change.

    Hallituksen pj vuorineuvos Reijo Karhinen pyrkii pitämään organisaation pienenä ja rahoittamaan valikoituja projekteja. Suomessa on juuri nyt tärkeää hyödyntää mahdollisimman laajasti tekoälyn ja digitaalisten alustojen, avoimien liittymäpintojen ja relevanttien tietokantojen tarjoamia uusia mahdollisuuksia. VAKE ei pyri itse ryhtymään tekoäly- tai digialustayhtiöksi, vaan haluaa muita toimijoita tukemalla nostaa Suomen edelläkävijämaaksi näillä aloilla.

    Näillä tavoitteilla ei huolellisesti toimiva VAKE minusta ole katastrofi, päinvastoin. Riskejä on tietenkin, kun uutta tehdään.

    1. Jouni sanoo:

      Ei mene läpi selitykset. Jokainen asioita seuraava tietää millainen agenda on esim. Sitran rahoja tuhlaavilla. Ja mitä osaamista Karhinen tähän tuo? Pivo? Uusi toimitusjohtaja on ilmoittanut savotasta edellisen toimitusjohtajan jäljiltä. Miksi Vaken rahoja ei voi antaa ammattilaisten hoidettavaksi? En puuttuisi tähän, mutta meidän on vähennettävä valtion roolia yritystoiminnassa ja sijoittamisessa. Tämä koskee ennenkaikkea Business Finlandia. Nimikin on harhaanjohtava. Mikä business?

      1. mietintää sanoo:

        Minulle on epäselvää, miksei valtio saisi olla toimija pääomamarkkinoilla tai tehdä riskisijoituksia. Ymmärrän kyllä sen, että on ideologioita, joissa jo opinkappaleiden pohjalta torjutaan tällainen toiminta. Mutta jos ei jaa samaa ideologista oletusta, haluaisi kuulla taloudellisen perustelun asialle. Valtiot ovat mukana aika monessa maassa jollain tavoin sijoitusmarkkinoilla.

        Review of Finance -lehdessä julkaistu artikkeli ”The Effects of Government-Sponsored Venture Capital: International Evidence” antaa ymmärtää, että valtion ja yksityisten toimijoiden yhteissijoittaminen ei ainakaan tutkimuksen kirjoittajilla käytössä olleen aineiston perusteella näyttäisi johtaneen yksityisten sijoitusten korvaantumiseen valtion sijoituksilla, vaan heidän empiiristen tulostensa mukaan jopa yksityisten sijoitusten lisääntymiseen. Saman artikkelin mukaan valtion ja yksityisten toimijoiden yhteissijoituksissa myös exitit näyttäisivät onnistuvan paremmin. Tuollaiset tulokset viittaavat siihen, että sellaisen ideologian soveltaminen käytännössä, jossa kategorisesti torjutaan valtion mahdollisuus toimia riskisijoittajana, saattaisi johtaa myös yksityisten pääomasijoitusten suhteelliseen vähentymiseen.

  5. Ulf Fallenius sanoo:

    Sipilä ja hänen edesmenneen hallituksensa oli valtava ongelma ja tässä yksi heidän jättämistä ongelmista.

  6. ksee sanoo:

    Ei liene vaikea arvata, että tuloksena on uusia chempoliksia, joiden kautta maakuntien ”yrittäjät” kuppaavat entistä enemmän veronmaksajien rahoja. Tosiasiahan on, ettei ruuhka-Suomen ulkopuolella ”yrittäjien” lapa liikahda mihinkään ellei tiedossa ole jo etukäteen säkkikaupalla valtion- ja EU:n tukiasia.

    1. Insinööri sanoo:

      Harvoin joku on noin pihalla. Tutki asiaa ennen kuin esität perättömiä väittämiä.

      1. ksee sanoo:

        Ihan tarpeeksi pitkät kokekemukset on maakuntien miesten kanssa toimimisesta. Puheet vilisevät visioiden sijaan lähinnä EAKR:ta, aluetukia, Tekesiä/BF:ää jne.

    2. Pekka sanoo:

      Asumistukia jaettiin yli 2 miljardia euroa vuonna 2018. Suomessa voi tienata sosiaalituilla useita tuhansia euroa kuukaudessa. Vain Ranskassa käytetään enemmän sosiaalitukiin suhteessa bkt.hen. Yrittäjät elää köyhyysrajan alapuolella eikä voi saada sosiaalitukia.

  7. J. T. sanoo:

    Erinomaisen huolestuttavaa on myös se, että Vake suunnittelee panostavansa tekoälyyn, mutta samalla siltä puuttuu tekoälyn tuntemus täysin.
    Koko homma on polkaistu liikkeelle byrokraattien toimesta: jotkut byrokraatit ovat valinneet Taneli Tikan ja kumppanit, ja nyt Vake toimii varsin vaatimattomalla asiantuntemuksella sekä rahoitusalan ja teknologian kannalta, ja valitsee edelleen oman asiantuntemuksensa pohjalta rahoitettavaksi mitä sitten valitseekaan.
    Taas verorahoja laitetaan menemään tavalla, joka olisi täysin mahdoton, jos rahat olisivat suoraan pois joltakulta yksityiseltä tai yritykseltä. Järkyttävää seurata tällaista nykymaailmassa ja 2010-luvulla.

  8. Mika Mustonen sanoo:

    Jälleen erinomaista ajattelua Kiesiläiseltä, jopa siinä määrin, että joudun harkitsemaan vihreiden äänestämistä tulevissa vaaleissa 🙂

  9. Pekka Töytäri sanoo:

    Kiitos hienosta analyysistä! Hämmentävää miten hiljaisuudessa tämä hanke on käynnistetty. Poliitikot ilmiselvästi ajattelevat, että rahoitusmarkkinoilta puuttuu jotain, mitä tämä hanke tarjoaisi. Sanotun perusteella vaikuttaa siltä, että Vaken perustajat eivät usko yksityisten toimijoiden kykenevän valitsemaan ja kehittämään parhaita ideoita. Hämmentävää on kuitenkin, että kick-off tilaisuudessa ei osattu sanoa missä asioissa tai tilanteissa markkinaehtoinen toiminta ei riitä. Muistan, että aikoinaan ”asiaton lehdistökatsaus” myös ansiokkaasti analysoi hallituksen ajatusta ”taseen töihin” panemisesta. Ilmeisesti Vake nyt sitten on tuon aloitteen tulos. Huikean mielenkiintoista seurata miten Vaken tiimi voittaa markkinaehtoisen toiminnan sijoitusten taloudellisen ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tuottamisessa!

  10. Vallu Novanto sanoo:

    Lestadius?

  11. Taidekiikari sanoo:

    Jutun kuvamateriaalista kysymys: kenen kuva ja kenen teos?

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa