Ajatuspaja Liberan lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle 14.5.2025

Arvoisa valiokunta,

Lähtökohtanamme on, että investointituet eivät ole erityisen fiksu tapa tukea vihreää siirtymää, sillä politiikkojen ei pitäisi valita voittajia. Parasta ohjausta on päästöjen hinnoittelu. Toisaalta investointien verohyvitys, jota kehysriihessä päätettiin jatkaa, on parempi idea kuin suorat tuet.

Koska kuitenkin EU:n kilpailijat tukevat teollisuuttaan, EU:n ilmastotavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset, ja valtiontukisääntöjä löysennettiin jo korona-elvytyksen yhteydessä, EU:n on järkevää sallia jäsenmaiden tukea väliaikaisesti vihreää siirtymää edistäviä yrityksiä ja pyrkiä siten varmistamaan kilpailukyvyn säilymisen suhteessa USA:han ja Kiinaan. 

Kysymyksen käsittely erillään EU:n muusta kilpailukyvystä ei ehkä ole optimia. Draghin raportti yksilöi vihreän siirtymän ohella EU:n prioriteeteiksi innovaatiokuilun umpeen kuromisen ja riippuvuuksien vähentämisen. Molemmat voivat tukea vihreää siirtymää.

Jos kuitenkin puhutaan ainoastaan Puhtaan teollisuuden ohjelman valtiontukipuitteista, niin mielestämme tukikehikon tulee olla mahdollisimman lyhytaikainen (2-3v), eikä siitä saa tulla pysyvää – Suomi jää jalkoihin. jos EU siirtyy yleisesti ”valtiontukipolitiikassa noin 50 vuotta ajassa taaksepäin”, koska isot jäsenmaat voivat aina jakaa tukia meitä enemmän.

CISAF ei saa missään tapauksessa luisua tavaksi tekohengittää menneisyyttä. Tällaisissa instrumenteissa on iso riski, että ne kohdistuvat olemassa olevien rakenteiden tukemiseen eivätkä uuden luomiseen. Vain uudet innovaatiot voivat taata vihreän siirtymän onnistumisen ja taloudellisen elinkelpoisuuden valtiontukiaisten päättyessä. Siksi esitämme seuraavaa:

1. Uusia investointeja kannustetaan parhaiten kysyntää luovilla mekanismeilla. Energiasektorilla tuki kannattaa kohdentaa nimenomaan kysyntäjouston synnyttämiseen, eli mahdollisuuteen säädellä sähkönkulutusta kun sitä on tarjolla niukasti tai runsaasti. Jos kysyntäjousto saadaan aikaan, tuotantoa syntyy. Jos joustoa ei synny, uusiutuvan energian kilpailukykyä on hyvin vaikeaa kasvattaa.
2. Tuetun toiminnan tulee perustua laatuun ja tietotaitoon. Ei ole mitään järkeä roiskia tukia vain koska se on puitteiden sisällä mahdollista, vaan tuen pitää kohdistua maailman parhaisiin hankkeisiin ja korkeimpaan osaamiseen. Silloin se kannustaa ja auttaa EU:n osaamisen kehittämistä ja parantaa kilpailukykyä maksimaalisesti. NGEU-tukien huonosta kohdentumisesta tulee ottaa oppia.

Vaikka ilmastonmuutosta vastaan kamppaillaankin vuosikymmeniä, tukitoiminnasta ei tule tehdä pysyvää. Siksi pidemmällä aikavälillä EU:n kilpailukyky voidaan rakentaa markkinaehtoisuuden, sääntelyn keventämisen ja verokilpailukyvyn varaan. Tämä malli toimii tukipolitiikkaa hitaammin, mutta siten voimme luoda kestävämmän, tehokkaamman ja innovatiivisemman teollisuuden perustan.