Hyvinvointivaltion alavire – nykyisen yhteiskuntajärjestyksen historia

Poliittiset lakot ja miljardien alijäämä

Pyydämme ilmoittautumaan tilasuuteen, lomake alla.

Ohjelma:

• 16.00 Onko hyvinvointivaltio rakennettu vailla suunnitelmaa – Sisältöjohtaja Tero Lundstedt
• 16.20 Mikä on hyvinvointivaltion aatteellinen pohja ja miten se liittyy toteutettavaan politiikkaan – dosentti Henrik Rydenfelt
• 16.40 Miksi työmarkkinakysymykset ovat kohtalonkysymyksiä hyvinvoinnille – Työministeri Arto Satonen

Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä

https://www.mediaserver.fi/live/libera

Poukkoilevaa talouspolitiikkaa, menolisäyksiä ja -vähennyksiä, rajuja leikkauksia, jättimäiset alijäämät ja päälle vielä näyttävä poliittinen lakko. Mitä on vuonna 2024 tapahtunut suomalaiselle yhteiskuntasopimukselle?

Ajatuspaja Libera julkaisee maanantaina 5.2.2024 klo 16 raportin “Hyvinvointivaltion alavire – nykyisen yhteiskuntajärjestyksen historia”. Helsingin yliopiston yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen, Helsingin yliopiston filosofian dosentti Henrik Rydenfelt, sekä sisältöjohtaja, oikeustieteen tohtori Tero Lundstedt kirjoittavat hyvinvointivaltion historiasta ja nostavat esiin suurelle yleisölle tuntemattomampia faktoja yhteiskuntajärjestyksemme alkuhämärästä.

Tule kuulemaan raportin kirjoittajien näkemykset menneeseen ja tuleviin uudistustarpeisiin. Tärkeintä eli työllisyysastetta ja kannustimia on kommentoimassa työministeri Arto Satonen.

Raportti on ensimmäinen osa ajatuspaja Liberan pyrkimystä vuonna 2024 uudistaa suomalainen yhteiskuntasopimus yhteistyössä suomalaisten päättäjien sekä etu- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 

Ensimmäinen askel kohti uutta on katsoa taaksepäin. Siksi projektimme alkaa sieltä mistä kaikki alkoi, Suomen sodanjälkeisen historian tarkastelusta. 

Vaikka hyvinvointivaltio on tänä päivänä erottamaton osa suomalaisten minäkuvaa, on sen rakennustyö todellisuudessa ollut vähemmän suunnitelmallista ja johdonmukaista kuin mitä yleisesti kuvitellaan. Historia paljastaa myös sen, että koko hyvinvointivaltio-projektin demokraattinen mandaatti on kyseenalainen, eikä itse termin sisältökään ole selkeä. 

Nykypäivän kasautuvat ongelmat kuten valtion jatkuva ja krooninen budjettivaje, kotitalouksien kansainvälisesti vertaillen heikko varallisuusaste ja ahdinko, sekä sote-sektorin alisuoriutuminen ovat kaikki perintöä hyvinvointivaltion rakentamisessa tehdyistä päätöksistä – tai päätösten puutteesta.