Sinun tilallesi kuuluisi kenties kympin tyttö

Sinun tilallesi kuuluisi kenties kympin tyttö

Yliopistojen pääsykoeuudistuksen herättämä julkinen keskustelu ei ole ollut kovin korkeatasoista.

Hyvin monet teistä, hyvät lukijat, ovat ottaneet kantaa asiaan kertomalla, että te itse, teidän kaverinne tai tasavallan presidentti ei ehkä olisi saanut opiskelupaikkaansa, jos paikat olisi jaettu ylioppilastodistuksen perusteella.

Voi hyvin olla että näin on. On täysin mahdollista, että sinulle, hyvin menestynyt, unelmatyössäsi tai korkeassa asemassa oleva lukijani, olisi käynyt paljon huonommin, jos opiskelijavalinnat olisi tehty pääsykokeiden asemesta ylioppilastodistuksen perusteella.

Kenties asianajotoimiston osakkaana, toimitusjohtajana, professorina, journalistina, tai tasavallan presidenttinä olisikin sijastasi joku aivan toinen.

Mutta tästä ei tietenkään seuraa, että se olisi huono asia. Voi hyvin olla, että paikallasi pitäisikin olla jonkun aivan muun. Siitä, että asiat ovat sinun tai kavereidesi mielestä mukavasti, ei seuraa että ne ovat yhteiskunnallisen hyvinvoinnin näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla.

Voi olla, että olet saanut paikkasi nimenomaan nykyjärjestelmän vikojen, etkä sen ansioiden vuoksi.

On täysin mahdollista, että sinun työsi hoitaisi huomattavasti paremmin vaikkapa joku järjettömän määrän laudatureja kirjoittanut ”kympin tyttö”. Juuri hän, joka kypsyi sinua varhemmin, työskenteli määrätietoisesti ja hyödynsi mittavaa lahjakkuuttaan lukiossa. Siis se tyttö, jota katselit vähän alaspäin juodessasi keskikaljaa luovien kavereidesi kanssa.

Voi olla, että sait hänen paikkansa taktikoimalla paremmin alavalinnassa tai pääsykokeiden ajoituksessa. Tai ehkä sinulle vain kävi tuuri. Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa.

Voi hyvinkin olla, että me kaikki olemme vähän köyhempiä, sairaampia ja pahoinvoivampia sen vuoksi, että juuri sinut aikanaan valittiin opiskelupaikkaasi. Voi olla, että maailma olisi merkittävästi parempi, jos paikkasi olisi saanut ylioppilastodistuksen perusteella se kympin tyttö.

Mutta hän ei tietenkään ole nyt sosiaalisessa mediassa kertomassa, miten upea asia ylioppilastodistukseen perustuva valinta on.

Voimmeko siis yhdessä sopia, hyvät lukijat, ettette enää käyttäisi omaa ja kavereidenne menestystä näyttönä nykyjärjestelmän eduista? Menestyksenne kun saattaa hyvinkin olla merkki nimenomaan sen haitoista.

Suosittelen sen sijaan perehtymistä tutkijoiden ehdottamaan  opiskelijavalintamekanismiin, näkemyksiin pääsykokeiden ongelmista tai yleisemmin valintamekanismeihin liittyvästä tutkimustiedosta.

Ystävällisin terveisin

Varsin hyvin kirjoituksissa menestynyt ajatuspajamiehenne Hessu

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

38 kommenttia artikkeliin “Sinun tilallesi kuuluisi kenties kympin tyttö

  1. Mikko Kumara sanoo:

    Miksi ihmeessä fiksujen ihmisten kerhona pitämästäni järjestöstä tulee nyt tällaisia ulostuloja? Eikä ollenkaan käsitellä parempaa vaihtoehtoa eli ylioppilaskokeista luopumista

    1. Jukka westermarck sanoo:

      Aivan samaa mieltä

    2. Tuomas P sanoo:

      Vaikka ylioppilaskokeissa on valtavan paljon ongelmia, on niissä sentään se etu pääsykokeisiin verrattuna, että niiden tulokset eivät nollaannu joka vuosi.

      Itse näkisin parhaimpana ratkaisuna hybridimallin: noin puolet sisäänototosta otettaisiin suoraan ylioppilaskokeen perusteella, ja loput pääsykokeen korvaavien, kesäaikaan järjestettävien MOOC-kurssien perusteella. Hyväksytysti suoritetusta MOOC-kurssista saisi kirjattua opintopisteet vapaavalintaisiin opintoihin vaikka ei sisäänpääsyyn oikeuttaviin huippupisteisiin pääsisikään, ja toisaalta oikea kurssi antaisi paremman kuvan siitä mitä sillä halutulla alalla oikeasti opiskellaan (ja arvottaisi paremmin pitkäjänteistä opiskelua) kuin pelkän muutaman tunnin pääsykokeen oksentaminen paperille.

  2. hitaasti kypsynyt sanoo:

    Kirjoitus on täysin oikeassa: anekdootit eivät riitä todisteeksi. Kirjoitus myös suositti järjestelmää, jossa ihmisiltä ei mene vuosia pääsykokeisiin lukemiseen joka alalle erikseen vaan mieluiten ylioppilaskirjoituksia voi täydentää kokeilla, joihin ei voi valmistautua. Tällaiset kokeet eivät haaskaa miestyövuosia.

    Toissijaisesti ehdotettiin mahdollisuutta korottaa ylioppilaskirjoitusten arvosanoja. Sekin on tehokkaampaa ajankäyttöä, koska se auttaa kaikkiin pääsykokeisiin eikä vain yhteen. Hyvää järjestelmää ei ole, mutta tuo olisi nykyistä parempi. Pelkkä siirtyminen ylioppilaskirjoituksiin olisi huono, koska se syrjii vielä enemmän hitaasti kypsyviä.
    http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/parempi-tapa-valita-korkeakouluopiskelijat

  3. vai onko kyse posetiivisesta syrjinnästä sanoo:

    Tai ehkä Bad Baby.

    https://www.youtube.com/watch?v=TaO1AUKryJQ

  4. OJ sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Mutta miksi meidän pitäisi tyytyä vain juristin, lääkärin ja arkkitehdin paikkojen täyttämiseen lukiotodistuksilla?

    Yritykset käyttävät valtavia summia rekrytointeihinsa. Tämä on turhaa. Riittäisi, kun avoimiin paikkoihin haettaisiin koulutodistuksilla ja ne täytettäisiin paremmuusjärjestyksessä. Samoin Eduskunnan voisi muodostaa koulumenestykseltään parasta kansanedustajaksi haluavaa. Säästöt olisivat valtavia ja saataisiin parhaat kyvyt yritysten ja maan johtoon.

    1. Amos Ahola sanoo:

      Heh – mielenkiintoinen ajatusleikki kieltämättä. Yrityksillä on toki oikeus päättää mikä heidän valintatapansa on, mutta demokraattisella päätöksellä eduskuntapaikat voisi jakaa ylioppilastodistusten perusteella.

      Uskon että lopputulos olisi nykyistä parempi, vaikka minulla ei eduskuntaan olisikaan asiaa.

    2. Amos Ahola sanoo:

      ”Menestyksenne kun saattaa hyvinkin olla merkki nimenomaan sen haitoista.”

      Tämä väite on tietysti tosi.

      ” Tai ehkä tuo sinua lahjakkaampi nuori nainen ei jaksanut lukea Allardtin Sosiologiaa yhtä monta kertaa.”

      Tämä taas ei ole – se nuori nainen ei ollut minua lahjakkaampi, selvästikään kun ei päässyt sisään.

      Heikki, miten määrittelet lahjakkuuden?

    3. Habedi sanoo:

      ”Yritykset käyttävät valtavia summia rekrytointeihinsa. Tämä on turhaa. Riittäisi, kun avoimiin paikkoihin haettaisiin koulutodistuksilla ja ne täytettäisiin paremmuusjärjestyksessä.” Valitettavasti hyvät arvosanat ei tee hyvää työntekijää tai johtajaa. Tiedän montakin ihmistä, jotka pärjäsi paljon paremmin koulussa kuin minä, mutta ei heistä tule ikinä hyviä johtajia, projektipäälliköitä tai esimiehiä. Keskiverto koululainen, jolla on hyvät sosiaaliset taidot ja osaa toimia tehokkaasti, on paljon parempi johtaja kuin kirjaviisas tuppisuu.

  5. Rogue sanoo:

    Miksei vielä selvästi YO-kirjoituksiakin kevyempää vaihtoehtoa eli älykkyystestejä (SAT jenkkityyliin tms)? Niistä valtava tutkimusnäyttö että mittaavat jotain relevanttia ja erityisesti myös muuta kuin perselihaksia. Lukiolaispojilla perselihakset monesti aika heikossa hapessa enkä nää syytä suosia valinnoissa perselihaksia muiden ominaisuuksien kustannuksella.

    On ihan jees että laudatur-ihmiset pääsee todistuksella sisään, mutta miksei ohella voisi olla fiksuille mutta nuorena vähän heikkoperseisemmille tyypeille älykkyystestiväylää?

    1. ksee sanoo:

      Ääni tälle. Samalla loppuisi ikuinen kitinä kalliiden valmennuskurssien vääristävästä vaikutuksesta – ÄO:ta kun ei hirveä paljoa voi treenata (toki harjoittelu vaikuttaa jonkun verran, mutta siihen riittää varmasti esim. ilmaisten nettitestien kokeileminen ja pulmapelien peluu kännykällä).

      Tai no – tästä varmaan alkaisi itku siitä, ettei yksi tunnissa suoritettava testi voi mitenkään mennä yli jo esikoulusta alkaneesta hikipinkoilusta…

  6. Chris Kylander sanoo:

    Koulutodistus on yleensä tietyn ryhmän välisen dynamiikan aiheuttama positio ja siitä ponistettu lopputulos. Joku on ryhmän kaunein, joku herkin, joku kovaäänisin, joku hiljaisin, joku aina ajoissa, joku aina myöhässä, joku reilu, joku kiusaaja ja näistä ryhmän tuomasta muutosvoimasta kumpuaa oppimista, joissa toisille tulee mahdollisuus nostaa imagoaan lähes itsestään ja toisten on jatkuvasti suojattava itseään ja näin myös koulutodistuksen saama motivaatio ja energia, oivallusten määrä ja kaikki mikä kuuluu hyvään oppimiseen näkyy vuorovaikutusten, energian ja sinnikkyyden tai sen puutteen lopputuloksena, omana tai siivellä toisten tai tunnettujen vanhempien (tai vastaavan statuksen) kautta.

    Arviointi ei ole koskaan objektiivinen sillä opettajakin saa kuvitelmia päähänsä, joutuu vaikutuksen alaiseksi, saa omat lellinsä ja inhokkinsa jne. Subjektiivisuus alusta loppuun vaikka tietynlaiset oppilaat saattavat luovia senkin sisällä taidokkaasti.

    1. varjo sanoo:

      https://yle.fi/urheilu/3-9792819 vaikutus ja arviointi ovat siirrettävissä. Ihmisen kyky ymmärtää on aina best guess kun kyseessä on kokonaistilanne.

  7. Antti sanoo:

    Asperger-syndroomaiset valtaan!

  8. HOL sanoo:

    Ainakin pääsykoevalmentajat hierovat odottavaisina jo käsiään; kohta pääsee valmentamaan koko lukion ajan. Pohjolan Japani näyttää taas kyntensä.

  9. Koeteltu tapa sanoo:

    Eiko olisi jo aika siirtyä mannermaiseen tapaan: kaikille halukkaille yo-kirjoitukset suorittaneille opiskelupaikka yliopistoon (joku takaovikin voisi olla), aluksia massaluennot ja eteneminen ratkaisee oikeuden jatkaa. Tehokasta, aika ei mene hukkaan, koska alaa voi vaihtaa sujuvasti ja aina oppii jotkain.

  10. Kasipuolen poika sanoo:

    Hei kympin tyttö ja anteeksi, että vein opiskelupaikkasi suositulla alalla.

    Olen pahoillani, että (Hessun kertomuksessa kuvaillut ominaisuutesi eli) varhainen kypsyytesi, määrätietoisuutesi ja mittava lahjakkuutesi eivät tällä kertaa riittäneet. Älä lannistu. Se, ettet saanut nyt opiskelupaikkaa, johtuu luultavasti vain huonosta onnesta. Näin siksi, että varhainen kypsyys, määrätietoisuus ja mittava lahjakkuus ovat mitä suurin etu myös yliopistojen valintakokeissa.

    Muista, että onneen – joko hyvään tai huonoon – ihmiset törmäävät elämässään jatkuvasti. Se vaikuttaa geeneihin, sikiöajan tapahtumiin, perhetaustaan, asuinpaikkaan, sairastumisiin, tapaturmiin, päiväkotiin, peruskouluun, parisuhteisiin, ja jopa ylioppilaskirjoituksiin ja yliopistojen valintakokeisiin. Yritä tunnistaa elämästäsi ja itsestäsi ne tekijät, joiden uskot olevan parhaiten hallinnassasi, keskity niihin, ja yritä olla ajattelematta onnea. Onnen ajattelemisesta vain masentuu.

    Hessun tarinassa on aika terävä sanoma, ja se voi herättää sinussa katkeriakin tunteita. Toivon, ettet kohdista niitä minuun, vaikka veinkin opiskelupaikkasi. Koeta ajatella asiaa niin, että toi tyyppi – maamieheni ja veljeni – analysoi järjestelmän kannustimet ja reagoi niihin.
    Siihen aikaan, kun minä kirjoitin ylioppilaaksi, järjestelmän kannustimet menivät niin, että erinomainen yo-menestys takasi riemukkaat yo-juhlat; erinomainen pääsykoemenestys taas takasi opiskelupaikan suositulta alalta. Lienee siis selvää, kummalla menestyksellä on ikään kuin parempi tuotto käytettyä tuntia kohti tulevaisuudestaan huolestuneen nuoren ihmisen silmissä.
    Tästä seuraa se, jos kannustimet olisivat olleet omana abivuotenani ja lukioaikanani toisenlaiset, niin olisin varmaan reagoinut niihin vastaavasti toisella tavalla, mutta suunnilleen samalla huolella.

    Ai niin!

    Muista, että minä en ikinä katsonut sinua alaspäin koulussa. Minä en aliarvioi tai halveksi ketään varhain kypsynyttä, määrätietoista ja lahjakasta nuorta naista, joka vielä kirjoittaa järjettömän määrän laudatureja. Älä usko kaikkea, mitä Hessu tuossa ylempänä mussuttaa.

    Pyydän vielä kerran anteeksi, että vein opiskelupaikkasi. Toivottavasti kaikki on sinun ja minun välillä ok. Nähdään ensi vuonna tiedekunnassa. Olet lämpimästi tervetullut.

  11. Ulf Fallenius sanoo:

    Kokoomus satsaa vaan ja ainoastaan matalapalkkatöihin ja sen vahvaan tulemiseen niin ei ole kohta väliä oletko 10 tyttö tai poika.

  12. Jaakko Virta sanoo:

    Ja että ylioppilastodistusko kertoo kaiken ihmisen älykkyydeestä ja pätevyydestä.
    Halutaanko Suomessa palata niihin 30-40-luvun elokuvissa oleviin kesällä ylioppilaslakkia päässään pitäviin nuoriin urpoihin joilla ei sitten olekkaan mitään muuta kokemusta mistään muusta jota tulevassa opiskeluissa ja työelämässä tarvitaan.

    Lukio menee monelta ulkoluvulla mutta matemaattiset ja tekniset aineet yliopistoissa eivät. Ja varmasti löytyy muitakin esimerkkejä.

    1. Juha-kummi sanoo:

      Löytyy. Esimerkiksi ylioppilas Jarmo Larvanto.

  13. Sanni Bachmann sanoo:

    Meinaatteko ihan tosissanne, että ne kympin tytöt ovat jääneet ilman yliopistopaikkaa?

  14. Niilo N sanoo:

    Se, että kympin tyttöjen menestys työelämässä ei vastaa peruskoulun ja lukion menestystä on todellinen ongelma sekä yhteiskunnan resurssien hyödyntämisen että oikeudenmukaisuuden kantilta ja hyvä että siihen on herätty, mutta ei se siirtämällä painotusta pääsykokeista ylioppilastodistukseen parane: se lahjakkuus, kärsivällisyys ja pitkäjänteinen työnteko joka tuottaa hyviä lukiotodistuksia tuottaa nimittäin aivan yhtä lailla menestystä pääsykokeissa. Ja yliopisto-opiskelussa. Tytöt pärjäävät selvästi poikia paremmin koko koulutuspolun läpi ala-asteelta yliopistotutkintoon.

    Todellinen ongelma, miksi meillä on pörssiyhtiöiden hallituksissa enemmän Juha-nimisiä cis-heteromiehiä kuin kaikkia muita sukupuolia yhteensä on vain vähäiseltä osin kouluissa ja yliopistoissa, ja enemmän työelämässä. Asenteissa, verkostoissa, yhteiskunnan piilotetuissa heteropatriarkaalisisssa misogynistisissä valtarakenteissa joita ei ole kirjoitettu sääntöihin, vaan jotka elävät meidän pääkopassamme. Se on ongelma jota on vaikea ratkoa koska näennäistasa-arvoinen kirjoitettu säännöstö muun yhteiskunnan ja kirjoittamattomien normien ollessa kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen tuottaa epätasa-arvoa työelämässä. Tällöin vastaukseksi on vaikea nähdä muuta kuin tuoda jonkinlaiset kiintiöt julkisten organisaatioiden ja suurempien yksityisten yritysten johtoportaisiin. Nuoruusiän asennekasvatusta unohtamatta.

    1. A.Häkli sanoo:

      Jakaisitko statistiikkaa tästä ”piilotetusta” heteropatriarkkaalisesta ja misogynistisestä valtarakenteesta? Joku linkki tai kattava PUOLUEETON tutkimus aiheesta olisi erittäin mielenkiintoista luettavaa.
      Olen myös erittäin skeptinen väitteitäsi kohtaan, koska miksi naisia valittaisiin missään firmassa johtoasemaan, jos seksismi ja misogynia olisivat normi? Miksi niin iso osa esimiehistäni ovat olleet naisia, jos yhteiskunnallinen normi ei sitä hyväksy?
      Karataanpa vähän aiheesta ja siirrytään Suomen oikeusjärjestelmään. Miksi naiset saavat lievempiä tuomioita rikoksista? Onko sekin misogyniaa, vai siirrytäänkö siinä jo misandrismiin?

    2. Juha-kummi sanoo:

      Sattuneesta syystä katsoin aiheelliseksi esittää tarkentavan kysymyksen.

      ”Todellinen ongelma, miksi meillä on pörssiyhtiöiden hallituksissa enemmän Juha-nimisiä cis-heteromiehiä kuin kaikkia muita sukupuolia yhteensä on…työelämässä”

      Onko tuo todellinen ongelma? Vai se, että tädillä on munat (Caster Semenya)?

  15. Maria sanoo:

    Mulla oli aika haasteellinen lapsuus ja levoton koti. Kannoin murhetta perheeni asioista ja kärsin masennusoireista. Musta ei ollut kympintytöksi, koska en pystynyt rauhassa keskittymään vain opintoihini. Kävin mm. töissä ja huolehdin sisaruksistani. Myös aiemmissa kommenteissa mainitut kannustimet L-suoraan olivat olemattomat.

    Silti valmistuin yliopistosta erinomaisin arvosanoin ja olen työllistynyt hyvin. Koen ansaitsevani paikkani. Lukioikäinen on vielä lapsi, jonka mahdollisuudet pärjätä ovat osittain sidoksissa kodin olosuhteisiin. Me emme halua yhteiskuntaa, jossa menestyvät lapset, joille on mahdollista omistautua täysin opintoihin. Väitän, että se suosii parempien lasten perheitä, vaikka poikkeuksiakin varmasti löytyy.

  16. Tuomas P sanoo:

    Mikäli pääsykokeet poistettaisiin ja yliopistoon pääsisi vain ylioppilaskirjoitusten tulosten perusteella, voisi olettaa ylioppilaskirjoitusten uusimisen yleistyvän valtavasti. Mikäli ylioppilaskirjoitusten uusiminen yleistyy valtavasti, myös kilpailu korkeimmista arvosanoista tiukkenee: ylioppilaskirjoitusten arvosanat kun annetaan prosentuaalisina osuuksina kokeeseen osallistujista.

    Käytännössä voi siis hyvinkin käydä niin, että pelkällä lukion oppimäärällä ei enää jatkossa saakaan korkeimpia arvosanoja, kun ne ysipuolen tytöt jotka eivät päässeet ensimmäisellä yrityksellä lääkikseen tulevat kilpailemaan rajallisesta määrästä korkeimpia arvosanoja. Ja sitten ne lukion kolmatta vuotta käyvät kympin tytöt saavatkin laudaturin sijaan eximian, ja joutuvat seuraavana vuonna osallistumaan uudestaan kokeisiin…

    Kaikissa opiskelijavalintaan liittyvissä asioissa perusongelma on se, kuinka saadaan pakotettua nuoret opiskelemaan jotain muuta alaa kuin sitä mitä he ensisijaisesti haluavat. Tähän ei auta mikään pääsykriteerien rukkaaminen, vaan ainoastaan valtavan paljon nykyistä parempi ohjaus ja tiedottaminen.

  17. Ville sanoo:

    Ettei nyt vaan olisi Hessu lipsahtanut hieman mustavalkoinen blogautus? Luulen, että kellokäyrällä edustetuimmalla porukalla ei valitettavasti ole noin raflaavia taustoja (”Kympin tyttö” vs. ”Kaljaa juova luova kaveri”).

  18. Nick Nolan sanoo:

    Pursiaisella olisi kykyjä muuhunkin kuin Tuomas Enbusken matkimiseen.

    Kärkevät kommentit ilman kunnon analyysiä. Kympin tytöt eivät jää rannalle koska pääsykoe. Ylioppilaskokeeiden painotus vaikuttaa lähinnä keskinkertaisten ylioppilaiden ja pääsykokeeseen skarpanneiden suhteeseen. Lisäksi on yllättävän suuri osa opiskelijoita jotka eivät ole suorittaneet ylioppilastutkintoa.

  19. Teemu sanoo:

    En edes viitsi lukea koko artikkelia, koska tiedän että kirjoittaja on kateellinen koulurotta. Facebookin perustajalla, Mark Zuckerbergilla ei ollut edes college papereita ja perusti yrityksen josta tuli satojen miljardien arvoinen… Ja samanlaisia menestystarinoita on muitakin. Kouluarvosanat eivät kerro yksilön älykkyydestä mitään. Sehän on vaikeaa ymmärtää ihmisille, jotka tuhlasivat aikaansa hallinnon indoktrinaatio leireillä sen sijaan että olisivat kulkeneet omaa polkuaan.

    Itse lopetin lukion kesken ja aloin sijoitella pörsseissä ja kryptovaluutta markkinoilla. Olen tehnyt huomattavasti enemmän rahaa kuin ikäiseni lukion ja yliopiston käyneet…. Voit vapaasti itkeä, että se on sattumaa ja onnea, mutta jos ei uskalla ikinä yrittää mitään niin ei sitä ikinä tule onnistumaankaan… Oli vaikka mikä professori. 10-15 vuoden päästä on vaikeaa nähdä, että kouluja on edes olemassa ainakaan nykymuodossaan. Internetissä on koko maailman tieto, kunhan vaan osaa etsiä. Avuttomat koulutytöt ja pojat eivät sitä osaa vieläkään hyödyntää.

    1. Henkka sanoo:

      Toisaalta lukionsa loppuun käyneet oppivat ainakin kirjoittamaan yhdyssanat oikein – quod ad demonstrandum, kuten et todistettavastikkaan sanoisi.

  20. Antti sanoo:

    Voitko laittaa linkin siihen dataan, mistä nähdään, että nykyisenmuotoinen järjestelmä suosii poikia. Tälläisenään Heikki, tämä kirjoitus antaa sinusta aika faanaattisen vaikutelman.

  21. ksee sanoo:

    Eikös korkeakouluihin hakua muutettu vast’ikää ensikertaisia suosivaan suuntaan – tarkoituksena vähentää välivuosien määrää? Kuitenkin seurauksena taisi olla se, että nuoret ottavat suosiolla ainakin yhden välivuoden hakematta minnekään ja varaamalla kokonaisen vuoden pääsykokeisiin varautumiseen.

    Luulenpa, että pääsykokeiden romuttamisella ei saada nuoria valmistumaan sen nuorempana, koska seurauksena on kirjoitusten hajauttaminen usealle vuodelle. Varman päälle pelaaja lähtenee siitä, että kokeita suoritetaan vain yksi per lukukausi. Näin lukio revähtääkin helposti viisivuotiseksi + päälle vielä mahdollisesti pari välivuotta, jolloin koitetaan korottaa arvosanoja. Tässäkään ei moni taatustikaan halua hätiköidä, koska ainakin nykyisten sääntöjen mukaan(?) hyväksytyn kokeen saa uusia vain kerran.

    Tietysti mukaan tulevat ne valmennuskurssit…

    Toinen asia, josta voidaan toki keskustella, että onko sellainen tunnollisuus, kiltteys ja pikkutarkkuus, jota ”kympin tytöksi” pääseminen edellyttää, mikään osoitus kelpoisuudesta nykytyöelämän tarpeisiin. No, ehkä jossain kirjanpitäjän, rivijuristin – ja ilmeisesti valtiotieteilijöiden hommissa, mutta vähänkin lahjakkuutta ja innovatiivisuutta vaativissa hommissa luottaisin enemmin ”vitosen jätkään”, joka preppaa itsensä kuukaudessa parissa pääsykokeeseen ja pääsee heittämällä läpi ensimmäisellä yrittämällä korkeat pisteet vaativaan paikkaan.

  22. Juuh sanoo:

    Blogissa on veretseisauttava määrä lyhytnäköisyyttä ja ajatusvirheitä.

    1) Mikäs kympin tyttö se on joka ei pääsykokeissa pärjää?

    2) Opiskelijavalintauudistuksessa ei korjata mitään olemassaolevaa ongelmaa. Ne kympin tytöt pääsee edelleenkin joko papereilla suoraan opiskelemaan, tai hyödyntävät totuttuja opiskelurutiineja läpäistäkseen pääsykokeet.

    3) Eikö kirjoittaja oikeasti päässyt opiskelemaan haluamaansa alaa koska ei pärjännyt motivaatiota mittaavissa pääsykokeissa yhtä hyvin kuin elämänsä vasta armeijan käytyään kuntoon saanut lukiossa kaljaa kitannut alisuorittaja?

    4) Vaikka onkin oma kokemus: harva tuntemani ns. Kympin tyttö pärjäsi korkeakoulussa. Pahimmat tapaukset jättivät koko homman kesken koska ensimmäistä kertaa piti oikeasti taistella suorittaakseen.

    5) Pidän erikoisena väitettä että yhteiskunta voisi paremmin jos yo-kokeissa menestynyt, mutta korkeakoulussa epäonnistunut kympin tyttö tekisi minun työtäni. Edellisen esimerkin mukaan harva tuntemani Kympin tyttö kestää painetta, ja sitä paineensietokykyä ne pääsykokeetkin mittaa, motivaation ja soveltuvuuden lisäksi.

    5b) Omakohtainen kokemukseni oli syrjäytyneenä nuorena mielenterveys- ja päihdeongelmat. Että sain lukion jälkeen vasta elämäni raiteilleen ja aloitettuani kunnolla opiskelut on yhteiskunnallisesti huomattavasti parempi asia kuin se, että olisin vieläkin päihdeongelmainen, ja pahimmassa tapauksessa pikkurikollinen. Toki korkeakoulun tehtävä ei ole paapoa kansalaisia.

    6) Ne kympin tytöt pääsee edelleenkin korkeakouluun. Miksei kirjoittajan logiikkaa sovelleta pidemmälle, ja annetaan hyvin yo-kokeissa pärjänneille Kympin tytöille kurssisuorituksia perustuen toisen asteen opintomenestykseen? Palkittaisiin, eikä tarvitsisi nähdä vaivaa, onhan sitä jo yo-kokeissa ponnisteltu koko elämän edestä.

    7) YO-kokeet mittaa enemmän suorittajan perheen tukea opiskelulle kuin minkäänlaista osaamista. Tämä pätee myös korkeakouluopintojen arvosanoihin, ja mm. EY luopui rekrytoinnissaan taannoin opintojen keskiarvovaatimuksestaan, koska se suosii paremmista olosuhteista tulleita yksilöitä, vaikka empiria osoittaa, ettei edes korkeakoulututkintokaan ole hyvä indikaattori osaamisesta tai menestyksestä työelämässä. Allaolevista linkeistä lisää tästä seikasta.

    https://www.google.com/amp/s/www.theatlantic.com/amp/article/406576/

    https://www.google.com/amp/www.independent.co.uk/news/education/education-news/ey-firm-says-it-will-not-longer-consider-degrees-or-a-level-results-when-assessing-employees-10436355.html%3famp

    https://www.google.com/amp/s/amp.theguardian.com/careers/2015/sep/01/graduate-jobs-employers-degree-result

    YO-kokeet eivät mittaa kuin yleissivistystä, eikä sitäkään kovin hyvin. On ikävää että bloggari näki niiden eteen ilmeisesti kohtuuttoman paljon vaivaa, eikä saanut siitä ilmeisesti odottamaansa hehkutusta. Lähes kaikki kirjoittavat kuitenkin nykyään ylioppilaiksi, eikä se ole mikään meriitti, kuten ei myöskään arvosanat.

    Argumentteja yo-kokeiden puolesta pääsykokeiden sijaan on varmasti olemassa. Valitettavasti ne paremmat argumentit eivät löytäneet tietään tähän blogikirjoitukseen.

    P.S. YO-kokeita ei ole pakko kirjoittaa päästääkseen lukiosta. Lukion päättötodistus puolestaan on todiste lukion suorittamisesta, mutta mikään valtakunnan pakko maksulliset yo-kirjoitukset eivät ole, vaikka yliopistoon ei ilman sitä pääse. Miksi ällien määrä painaa enemmän kuin lukion päättötodistus? Tätä ei bloggari kuitenkaan aja, vaikka blogissa esitettyjen argumenttien perusteella tämä olisi loogisempaa.

  23. Jukka pee sanoo:

    Valmennuskurssien avulla nousee esiin ehkä nykyisin tärkein lahjakkuuden ala taloudellinen lahjakkuus. Joka on muiden lahjakkuuksien tapaan periytyvää.

  24. Henkka sanoo:

    ”luottaisin enemmin ”vitosen jätkään”, joka preppaa itsensä kuukaudessa parissa pääsykokeeseen ja pääsee heittämällä läpi ensimmäisellä yrittämällä korkeat pisteet vaativaan paikkaan”

    Ihqufantsua Forrest Gump-romantiikkaa! Tämä juttu tapahtui siinä leffassa, jonka näin televisiosta! Lisää tämmöistä kreisibailufantasiaa, hei me tienataan tällä!

    Alan työntekijänä tosin olen oppinut, että ne ”vitosen jätkät” eivät edes löydä tietä sinne pääsykoepaikkaan. Se kun vaatisi vähintään ne kutosen tiedot mantsasta ja yhteiskuntaopista.

    1. ksee sanoo:

      Konditionaalin merkitys hakusessa?

      Toki kuvailemani tyypit lienevät yhtä harvassa kuin rehelliset poliitikot, mutta kyllä ”selektiivisesti motivoituneiden” yksilöiden saavutukset ovat parempi indikaatio kyvykkyydestä kuin joku tasainen rivi kymppejä. Ei suomalainen koulu nyt niin vaikea ole, etteikö ”kympin tytöksi” pääsisi silkalla sitkeydellä.

      Tunnollisella puurtamisella ei taas nykymaailmassa monessakaan hommassa kovinkaan pitkälle pötkitä – ennemmin päädytään manailemaan lasikattoa ja ihmettelemään hämmästyneenä miten pomo ei huomaa virheetöntä ja pyyteetöntä ahkerointia.

      Monasti myös tuntuu, että kaikkein lahjattomimmat, mutta omasta erinomaisuudesta edelleen vakuuttuneet, ihmiset löytyvät juuri tästä kilttien puurtajien joukosta – tosin erinomaisuutta on alkanut myrkyttää viha ja katkeruus siitä, miten se oma menestys antaa edelleen odottaa itseään ja miten kaiken maailman laiskurit tuntuvat menevän ohi vasemmalta ja oikealta.

  25. Juha-kummi sanoo:

    Tässähän ovat teoriaherrat pyöritelleet opiskelijavalintaruletin mekanismeja.

    http://blog.hse-econ.fi/?p=6691

    DA-algoritmille sanoisin NJET. Taktikoinnin taito on arvokasta osaamista.

  26. Ove Stenmark sanoo:

    Olet terävä jätkä, Henkka! Mitä olet oppinut ja millä alalla?

    Jatketaan. Oikeastaan kympin tytöt voisivat omaksua ajatuksen, että antavat viisi numeroa todistuksestaan tulonsiirtona vitosen saaneille hölmöille pojille, jotka nyt pääsevät parempiin tehtäviin. Kympin tyttö teki työt, mutta tollot verottavat. Vai onko niin, että kympin tytöt jäivät elämässään luokalle ja tollot maksavat?

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa