Suomen verojärjestelmä suurremontin tarpeessa

Suomen verojärjestelmä suurremontin tarpeessa

Kansainväliset lehdet, kuten Financial Times ovat alkaneet ihmetellä, miten Suomi on voinut pudota nopeasti Euroopan huipulta heikoimmin kasvavien maiden joukkoon. Kokonaisveroaste on Suomessa maailman korkeimpia, joten velalla elämistä ei voida jatkaa. Julkinen velka-aste on noussut huomattavasti jo vuosia. Finanssipoliittista elvytysvaraa ei Suomessa ole lainkaan. Suuret rakennemuutokset koko yhteiskunnassa ovat tarpeen, jotta Suomesta saadaan uudelleen menestyvä ja dynaaminen markkinatalous. Verojärjestelmän uudistaminen onkin keskeisessä roolissa rakennemuutoksessa. Rakennemuutosten toteuttaminen vienee 10-15 vuotta. Verouudistuksen lähtökohtana on pidettävä hyvän veropolitiikan periaatteita, jotka ovat seuraavat

  1. Veropohjan tulee olla laaja, jolloin verokannat voidaan pitää matalina
  2. Nimellisten (lakisääteisten) verokantojen tulisi olla mahdollisimman lähellä todellisia eli efektiivisiä verokantoja
  3. Pääomatulojen verotuksessa tavoitteena on oltava kaikkien pääomatulojen yhtäläinen verokohtelu (neutraalisuus)
  4. Arvonlisäverotuksessa olisi päästävä yhteen verokantaan
  5. Haittaveroja tulee käyttää vain todellisten haittojen torjuntaan
  6. Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutetaan progressiivisella ansiotulojen verotuksella ja omaisuuden kohtuullisella verotuksella, jossa kansainvälinen tilanne otetaan huomioon
  7. Kokonaisveroaste (kaikki verot / bruttokansantuote) ei saa olla liian korkea

Suomen verotuksen pohjaa kaventavat huomattavasti julkiset verotuet. Ne ovat verovähennyksiä ja alennettuja verokantoja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvion mukaan verotukia on peräti noin 190. VATT arvioi niiden vaikutuksen olevan noin 20 miljardia euroa menetettyinä verotuloina. Verotukien edes osittainen poistaminen myös lähentäisi nimellisiä ja todellisia verokantoja, jolloin tuotantoresurssien kohdentuminen tehostuisi. Myös monet erityiset vähennykset, kuten ay-jäsenmaksun vähennys, voitaisiin poistaa – ei välttämättä kerralla, vaan vähitellen niin kuin asuntolainojenkin korkovähennys.

Pääomatulojen verotuksessa on painetta alaspäin kansainvälisen verokilpailun seurauksena. Nykyistä alempi verotus houkuttelisi ulkomaisia sijoituksia Suomeen. Yhteisöverotuksessa voidaan säilyttää ainakin toistaiseksi nykyinen järjestelmä. Viron nollaverotukseen ei ole tarvetta mennä. Toisaalta pääomatulojen verotuksessa tulisi palata meillä aiemmin vallinneeseen tilanteeseen, jossa yritysten voittojen ja muiden pääomatulojen verotus (osingot, korot ym.) olisivat samalla tasolla. Uudistus voitaisiin aloittaa esimerkiksi 25 prosentin tasolta. Sijoittajille ja omistajille osinkoverotus ja myyntivoittojen verotus ovat tärkeämpiä kuin yritysverotus.

Haittaveroja on Suomessa käytetty kasvavassa määrin vain verotulojen keräämiseen. Haittaverot tulisi suunnitella huolella ja kohdistaa vain todellisten ympäristö- ja terveyshaittojen torjuntaan.

Veronmaksajain Keskusliiton selvitysten mukaan Suomi on kansainvälisesti vertaillen ankaran palkkaverotuksen maa. Seuraavan hallituksen tulisi alentaa Ruotsin esimerkkiä seuraten palkkaverotusta vähitellen. Verotuksen progressiivisuus on Suomessa poikkeuksellisen jyrkkä. Sitä olisi syytä lieventää jonkin verran. Myös kunnallisverotuksessa on yllättävän jyrkkä progressiivisuus vähennysten seurauksena.

Arvonlisäverotuksessa (ALV) tavoiteltava malli on yksi verokanta. Verotusta ei ylipäänsäkään tulisi käyttää sosiaalipolitiikan välineenä. Sosiaalipolitiikka tulee hoitaa tulonsiirroilla (toimeentulotuki, asumistuki jne.). Elintarvikkeiden alhaisesta ALV:sta hyötyvät nyt kaikki eli myös keskituloiset ja varakkaat ihmiset.

Perintöverotus voitanee säilyttää Suomessa ainakin toistaiseksi, jos se palautetaan aiemmalle 13 prosentin tasolle. Lisäksi yritysten sukupolvenvaihdoksia haittaavat verotuksen kohdat tulisi korjata. Nykyinen kiinteistöjen verotus toimii hyvin.

Entä miten verouudistus rahoitetaan? Se rahoitetaan osaksi verotukia karsimalla, jolloin verokantoja voidaan myös jonkin verran laskea, mikä elvyttää taloutta. Toiseksi, esitetyn kaltainen verouudistus elvyttäisi kasvua ja työllisyyttä, jolloin verotulot kasvaisivat. Kasvu voi olla yllättävän suurtakin. Kolmanneksi, julkisia menoja tulee karsia vähitellen aikaa myöten. Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat nyt EU:n korkein. Karsimisen varaa löytyy helposti jos on halua. Toistaiseksi hallituksilta on tämä halu puuttunut tyystin.

Esitetty verouudistus yksinkertaistaisi ja selkiinnyttäisi verotusta olennaisesti. Tällöin verotus ei vääristä taloutta eikä verosuunnittelulle ole enää suurta tarvetta. Suomi tarvitsee tällaisen laajan ja selkeän verouudistuksen, jotta se elpyisi pitkittyvästä taantumasta ja muuttuisi aidoksi dynaamiseksi markkinataloudeksi, jossa on kannustimet yrittämiseen, työntekoon, sijoittamiseen ja riskinottoon. Pitkäjänteisyys ja vakaus ovat verotuksessa tärkeitä.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

41 kommenttia artikkeliin “Suomen verojärjestelmä suurremontin tarpeessa

  1. Pauli Suurmunne sanoo:

    Pelkkää asiaa. Löytyykö toteuttajia?

  2. Jussi sanoo:

    ”3.Pääomatulojen verotuksessa tavoitteena on oltava kaikkien pääomatulojen yhtäläinen verokohtelu (neutraalisuus)”

    Neutraalius tarkoittaa omistamisen kokonaisverotuksen vaikutus eli yhteisövero + pääomavero on samalla tasolla omaisuuslajista riippumatta. Osakeyhtiöiden osalta tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi pääomaveron 70 – 75 % huojennuksella. Silloin päästään 28 – 29 % kokonaisverotukseen.

    Veropohjan mahdollinen laajennus voidaan toteuttaa esimerkiksi luopumalla yleishyödyllisyydestä.

    Holding-yhtiön verovapaus, joka on nyt voimassa yli 10 % pörssiyhtiöstä omistaville, voidaan laajentaa koskemaan kaikkia yhtiöitä omistusosuudesta riippumatta.

    1. Juuso sanoo:

      Entä kiinteistövero, se kohdistuu pääomatuloihin ja on tyypillisesti 10% kiinteistön tuottamasta tulosta eli vuoden 2015 alusta kuorma on 33% + 10% =43%. Ja tätä kutsutaan matalaksi verotukseksi. Paljonko se pitäisi olla, jotta sitä ryhdyttäisiin kutsumaan korkeaksi.

      1. Risto sanoo:

        Kiinteistövero lienee asuinkiinteistöillä 2-5 % kiinteistön tuottamasta tulosta, toimitilakiinteistöillä huo-mattavasti enemmän.

      2. Risto sanoo:

        Asuinkiinteistöjen saamat verotuet ovat suuremmat kuin kiinteistöveron tuotto.

      3. Juuso sanoo:

        Verotuet? Tarkoitatko aliarvostuksia verotusarvoissa suhteessa markkinahintaan?

      4. Juuso sanoo:

        Asuinkiinteistöjen tuotot ovat matalia verrattuna liikekiinteistöihin, että jos asuinkiinteistön verotusarvo on lähellä reaaliarvoa, niin matalammasta veroprosentista huolimatta kiinteistövero rasittaa tulosta hyvinkin 10% tuotosta. Vajaakäyttöisissä kohteissa tuotot eivät välttämättä riitä edes kattamaan kiinteistöveron määrää, jolloin verokuorma ylittää 100% tuotosta.

      5. Risto sanoo:

        Tarkoitin muita tukia, esim. asuntolainojen korkovähennys ja asuntotulon verottomuus.

        Asuinkiinteistöjen verotusarvot ovat noin 30 % käyvistä arvoista, tosin suhteen hajonta on suurta. Liikekiinteistöjen verotusarvot ovat lähempänä käypää ja veroprosentti korkeampi. Liikekiinteistöjen tuottovaatimus on korkeampi kuin asunnoilla, mutta onko myös toteutunut tuotto?

        Kiinteistövero on vain pieni palanen ”suurremonttia”, ja tuntuu kelpaavan Järviselle ja Koskenkylälle sellaisenaan. Ihan niin hyvä nykyinen kiinteistövero ei ole ja sen rooli voisi olla isompikin.

      6. Heikki Koskenkylä sanoo:

        Juusolle
        Verotuet on VATT:n käyttämä käsite, mutta myös Valtiontalouden tarkastusvirasto käyttää sitä. Verotukia on noin 180 kpl. Niitä ovat erilaiset vähennykset verotuksessa ja alennetetut verokannat. Vähennyksiä on hyvin paljon ansiotulojen ja pääonmatulojen verotuksessa mutta myös muualla. Alennettuja kantoja on esim. ruuan alvi, joka on paljon alle yleisen alvin 24%. Verotulojen menetys on verotukien johdosta yli 20 mrd. euroa. Asuntolainojen korkovähennystä on alettu vähentää, mutta ei juuri muita vähennyksiä ole karsittu. Yksin ay-jäsenmaksun verovähennyksestä aiheutuu satojen miljoonien verotulojen menetys valtiolle.

      7. Hantte sanoo:

        Tyhmien ei kannata arvuutella veron suuruudesta suhteessa kiinteistön tuottoon, koska moista suhdetta ei ole olemassa.
        Paljonko omakotitalo omalla tontilla tuottaa per vuosi riihikuivaa kukkaroon? Ilman vuokratuloja 0 euroa.
        Ja monellako omakotitaloasujalla on vuokratuloja? Hyvin harvalla.
        Joka vuosi Helsinki lähettää kiinteistöverolappunsa meille ”suurkapitalisteille” ja valittaa saatekirjeessään, ettei vieläkään ole saanut nostettua verotusarvoja markkinahintojen (huippu)arvojen tasolle, mutta lupaa työskennellä nostaakseen kiinteistöveroa entisestään…

        Ja alla olevalle Risto-nimiselle asiantuntijalle: Paljonko minä saan verohelpotuksia puolen miljoonan euron kiinteistölleni, kun se on velaton? Luettele numeroita ja tukilähteitä, niin pääsen nauttimaan

      8. Risto sanoo:

        Hantte, jos olet sitä mieltä, että omassa käytössä oleva asunto ei tuota mitään, niin olkoon sitten niin. Velaton asuinkiinteistö ei saa asuntolainan korkovähennyksiä, kuten tiesitkin.

      9. Juuso sanoo:

        Hantte!
        Ei, sitä ei todellakaan tarvitse arvuutella, se on yksinkertaista matematiikkaa ja suhde voidaan laskea halutessa usean desimaalin tarkkuudella kullekin kohteelle, mutta nollalla ei voi jakaa. Omakotitalon kiinteistövero on pieni ja vanhalle kerrostalohuoneistolle jyvitetty kiinteistövero olematon. Itselleni tulee kiinteistöverolappuja jokunen kymppitonni joka vuosi ja kun siihen lisätään muut tulosta rasittavat verot, niin tuloksesta menee yli 50% veroihin. Näin siis ”matalan” pääomaverotuksen Suomessa.

      10. Risto sanoo:

        Asuinkiinteistöjen saamat verotuet ovat suuremmat kuin kiinteistöveron tuotto.

      11. Juha sanoo:

        Hieman radikaalimpi kiinteistöveroehdotus tulee georgisteilta: http://en.wikipedia.org/wiki/Georgism

        Jos verokeisari Augustukselta kävisi käsky, että koko maa on verolle pantava, saataisiin Suomen valtion verotulot kokoon 15 sentin neliömetriverolla (n. 50 mrd euroa = 0.15 euroa/m2 x 330 000 km2).

        Tai sitten ne jäisivät valtion maksettavaksi.

      12. Juuso sanoo:

        Ehdotus se järjetönkin ehdotus. Maanomistuveroa on pidetty yllä Edistyspuolueen oikeudenmukaisuusperversioissa. 1ha vero 0.15 €/m2 on sitten 1500 €/a, joka 75 vuodelle 112500€, josta päätehakkuulla, jos hyvin sattuu menemään 12500€. Miksi ei siirrytä suoraan kommunismiin?

      13. Juha sanoo:

        Kiinteistöveroilla taitaa olla 3000-vuotinen historia. http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinteist%C3%B6vero

        Tiiviisti rakennetuissa kaupunkivaltioissa (Hong Kong) sillä on kerätty kohtalaisen iso osuus verotuloista.

        Pääoman verottaminen on toki aina ongelmallista. Ei vähiten liikkuvuuden vuoksi. Maa ei muuta maata.

      14. Juha sanoo:

        Tuohon kysymykseen kommunismista vastasin jo aikaisemman blogin kommentissa (24.9.2014):

        Karl Marx julkaisi kaikkien kapitalistien Raamatun vuonna 1867: Das Kapital (Pääoma).

        Teos tunnetaan erityisesti teoriasta, joka käsittelee työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriitaa ja -taistelua. Siinä Preussin suuri poika jakaa ihmiset ilkeästi työläisiin (proletariaatti) ja kapitalisteihin.

        Vapautus työn orjuudesta tulee sosiaalisen nousun kautta: työväenluokasta omistavaan luokkaan.

  3. Juuso sanoo:

    1. Sanan oikeudenmukaisuus käyttö pitäisi kieltää
    2. Progressiivinen verotus on ihmisoikeusloukkaus
    3. Verotuksen pitäisi olla regressiivinen, jotta sen kanssa voisi elää

  4. Markku sanoo:

    ”Entä miten verouudistus rahoitetaan?”
    Julkista sektoria karsimalla nyt heti!
    Siis tänään eikä ”vähitellen ajan myötä” !

  5. Jouni Nordman sanoo:

    Jos karsittaisiin yritysten sosiaalitoimistot (Tekes, Sitra ja finfera) ja sijoitettaisiin näille menevät rahat Vironkaltaiseen yhteisöveron, niin yritykset itse voisivat omat investoinnit hoitaa tehokkaammin, kuin mitä hoituu näiden byrokratia laitosten kautta, jossa säästetään olisi vain finfera vientitakuiden osa.

    Eli kun mietimme mitä mikäkin maksaa kun se tuotetaan julkisella puolella, niin varsinkin kaikki mikä liittyy yrityksiin ja yrittäjien, kannattaa mielummin veroja alentaa sillä summalla heiltä kun sen tuottaminen maksaa julkisenapalveluna.

    1. Heikki Koskenkylä sanoo:

      Verouudistus rahoitetaan kuten kirjoituksessa on todettu. Karkeasti kolmannes rahoituksesta tulee kun talous elpyy, työllisyys kohenee ja veronkiertokin(harmaa talous) vähenee. Kolmannes tulee verotukien vähenemisen myötä, tällöin veropohja laajenee ja osin käytetään verokantojen laskuun. Kolmannes rahoitetaan karsimalla julkisia menoja esim. vastikkeettomat yritystuet pois, YLE-veroa alennetaan 100 milj.e, kehitysapua, osin sosiaaliturvaakin jonkin verran, puoluetukea, tukea sadoille järjestöille jne. Rahoitus tulee loppujen lopuksi varsin helposti kasaan, jos poliitikkojen happi riittää!

      1. Juuso sanoo:

        Talous ei elvy moneen vuoteen, koska iso osa pääomista on kerätty pois valtion huomaan ja niillä on rahoitettu äänestäjien kulutusta ja loput pääomat ovat suojautuneet muuttamalla maasta. Valtiontalous olisi velaton, jos Nokian nousun tuomat varat olisi käytetty lainan lyhennyksiin, hyvinvointikuplan pumppaamisen sijaan. Talous olisi voitu laittaa kuntoon viimeisen 15 vuoden aikana milloin tahansa, mutta koska asioista päätetään demokraattisesti poliitikkojen voimin, niin se ei ole toteutunut, eikä toteudu vastakaan.

  6. Pentti Pikkarainen sanoo:

    Verojärjestelmän selkeys ja yksinkertaisuus olisi tärkeää myös hallinnollisten kustannusten minimoinnin kannalta. Mitä monimutkaisempi verojärjestelmä on, sitä enemmän tarvitaaan verohallinnossa virkamiehiä järjestelmän pyörittämiseen ja verokonsultteja neuvomaan verotuksen optimoinnissa. Monimutkaisesta verojärjestelmästä aiheutuu myös korkeat IT-kustannukset, joita ei pitäisi vähätellä. – Vaikeissa olosuhteissa toimiva verohallitus on tehnyt erinomaista työtä toimintansa kehittämisessä ja vähentänyt henkilökuntansa määrää merkittävästi. Heille pitää nostaa siitä hattua.

    Hyvästä verojärjestelmästä on tehty monia selvityksiä, esim. Hetemäen työryhmä ja VATT:in tutkimukset. Niistä ei ole puutetta. Yleensäkin talouspolitiikassa pitäisi nojata enemmän tutkittuun tietoon ja kunnolliseeen analyysiin kuin hetkelliseen innostukseen.

  7. Juha sanoo:

    ”Kansainväliset lehdet, kuten Financial Times ovat alkaneet ihmetellä, miten Suomi on voinut pudota nopeasti Euroopan huipulta heikoimmin kasvavien maiden joukkoon.”

    Suomi putosi puusta kuin ylikypsä omena. Apple amerikaksi. Suomen teollisuustuotannon osuus BKT:stä romahti elektroniikkateollisuuden yms. kuihtumisen myötä. Vienti ei vedä, kun vientiteollisuutta ei ole.

    Rahapolitiikka siirtyi Frankfurtiin. Finanssipoliittinen pelivara käytettiin syömävelan kerryttämiseen. Elinkeinorakenteen muutokset etenevät etanan vauhtia.

    Korjaantuuko tilanne verotusta viilaamalla? Vai tarvitaanko radikaalimpia rakennemuutoksia?

    Aikaa ei ole 10-15 vuotta (paitsi ehkä virka-aikaa). Ennen kurki kuolee kuin Suomi sulaa.

    1. Juuso sanoo:

      Tarvittaisiin radikaalimpia rakenneuudistuksia, mutta ongelmaa ei ratkaista sosialisoimalla maaomaisuus maanomistuveron avulla, joten unohda se, ellet halua sytyttää sisällissotaa.

  8. Verotuki on paitsi käsite myös korjausliike. Jos jaetaan kansat ja päättäjät kahteen ryhmään – enemmän viisaisiin (EV) ja vähemmän viisaisiin (VV) – tulee EV-kansa toimeen ilman verotuksia. Se osaa säätää itselleen neutraalin verojärjestelmän ja sopivat verokannat, joita ei tarvitse laimentaa verotuilla. VV-kansa tarvitsee ylikorkeita verokantoja, joita on laimennettava ns.verotuilla. Muuten kansantalous tukehtuu veroihin.

    1. Juuso sanoo:

      Verotuki tarkoittaa siis vähemmän raippaa. Terminologisesti olisi syytä siirtyä käyttämään sanaa veroraippa ja sen astetta voisi säätää muilla sanoin.

      1. Juusolle

        Verotuki on minunkin mielestä veronmaksajaa loukkaava käsite. Jos halutaan loukata vieläkin enemmän, asetetaan raja sataan (100) prosenttiin ja ryhdytään kutsumaan kaikkia 100 prosentin alituksia nimityksellä verotuki. Kysymys on (liian) korkeiden verokantojen korjaamisesta.

  9. Anssi sanoo:

    ”Verotuksen oikeudenmukaisuus toteutetaan progressiivisella ansiotulojen verotuksella”

    Samalla ansiotuloveroprosentilla suurempituloinen maksaa enemmän veroa. Eikö siinä muka jo oikeudenmukaisuus toteudu? Ruoka ostetaan euroilla, eikä prosenteilla. Ja verot maksetaan euroilla, eikä prosenteilla.

    Verratkaa esim. vuodessa 10 000 euroa ansiotuloa saavan ja vuodessa 100 000 euroa ansiotuloa saavan maksamia ansiotuloveroja, jos molempien ansiotuloveroprosentti on 20, eikä mitään vähennyksiä tai verovapaita osuuksia ole. Ensin mainittu maksaisi 2000 euroa ja toinen 20 000 euroa! Eikö se riitä, että maksaa jopa 18 000 euroa vuodessa enemmän veroa ansiotuloistaan? On se nyt ihme ja kumma, jos tällainen ei riitä.

    Millä järkevällä perusteella ensin mainittu voisi väittää, että toisen pitäisi maksaa esim. 40 000 euroa veroa 100 000 euron tuloista, kun hän itse pääsee niinkin vähällä kuin 2000 euron veroilla? Ei tuollaista voi järkevästi perustella mitenkään. Kyllä tässä aina tullaan siihen, että kateus se on, joka tuota progressiivista järjestelmää ylläpitää.

    Ja yleisesti ottaen meidän pitää pyrkiä POISPÄIN sellaisesta, että verotuksella HILLITÄÄN opiskelua ja työntekoa. Progressiivinen ansiotuloverotus on pahimpia ihmiskunnan keksimiä jarruja opiskelumotivaatiolle ja työskentelymotivaatiolle. Meidän pitää LISÄTÄ työnteon määrä RAJUSTI, eikä hillitä sitä ylläpitämällä progressiivista ansiotuloverotusta.

    1. Juha sanoo:

      Bill Gatesin nimiin on pantu ehdotus, että kaikki valtion verotulot kerättäisiin pelkästään arvonlisäverolla, jotta taloudellista toimeliaisuutta ei rankaistaisi tulo- ja varallisuusveroilla yms. Kuluttaja on (vero)kuningas.

  10. Neutraali verojärjestelmä on eräänlainen ihannetila, jossa verotus ei vaikuta kulutus-, investointi-, sijoitus-, rahoitus-, sijainti yms. päätöksiin. Pienen ja syrjäisen maan tarvitsema kannustavuus ilmenee neutraalissa verojärjestelmässä kohtuullisina verokantoina ja -prosentteina. Neutraliteetin rajat eivät ole yhteneväiset valtakunnan rajojen kanssa. Esimerkiksi perintöveron neutraliteetti suhteessa neljään naapurimaahamme toteutuu vasta verokannalla 0. Samoin yhtiöverotuksen suhteessa Viroon. Neutraliteettia tässä laajemmassa mielessä on vaikea saavuttaa. Tärkeätä olisi, ettei Suomen kaltainen pieni ja yksipuolinen talous keikkuisi kansainvälisten verotilastojen kärjessä, kuten nykyisin tapahtuu.

    1. Juuso sanoo:

      Suomessa ei päästä neutraaliin tilaan verotuksessa, se tulee olemaan aina perversio oikeudenmukaisuudesta.

    2. Juha sanoo:

      On helppo olla samaa mieltä siitä, että Suomen ei soisi keikkuvan kansainvälisten verotilastojen kärjessä. Kokonaisveroaste pitää saada alas.

      Sen jälkeen verotuksen optimointiongelma problematisoituu. Mihin (tärkeys)järjestykseen periaatteet asetetaan? Lähtisin liikkeelle lopusta:

      1. Kokonaisveroaste (verot / BKT) alas [7.]. Mutta ”taseen” toista puolta ei silloin voi unohtaa. Valtion tulo- ja menoarvion täytyy tasapainottua. Unohtamatta taseen ulkopuolisia eriä.

      2. Laaja veropohja [1.].

      3. Pääomatulojen verotuksen neutraalisuus [3.].

      Sitten vaikeutuu. Progressiivinen ansiotuloverotus, progressiivinen arvonlisäverotus ja voimakkaan progressiivinen haittaverotus ovat mielestäni oikein. (Nimellinen ja efektiivinen veroprosentti taas on pikemminkin määrittelykysymys.) Optimointi on iterointia vaatimusten ristipaineessa.

      1. Heikki Koskenkylä sanoo:

        Juhalle
        Tämä on hyvä järjestys. Progressiivinen alvi ei ole järkevä ehdotus. Sama alvi kaikille tuotteille ja palveluille. Tätä ehdottaa myös VATT ja Norjan verokomitea udessa verouuudistuksen mallissaan, ilmestyi marraskuussa. ALV:n avulla ei tule suosia jotain kulutusta kuten ruokaa. Tukemiset pitää hoitaa sosiaalipolitiikalla. Sama alvi kaikille ei vääristä markkinoita. ALV voidaan ehkä pudottaa 24% tasolle mikä auttaa huomattavasti pk-sektorin yrityksiä.
        Nimellisen ja efekttiivisen verokannan ero ei ole määrittelykymys. Jos nämä ovat samoja, niin verosuunnittelun tarve vähenee,verotus yksinkertaistuu, byrokratia vähenee ja allokaatio ei vääristy. Tämä on ydinkysymyksiä. Ehdottomasti tulee tavoitella lakisääteisen ja todellisen verokannan samansuuruutta. Tähän ei tarvita teorioita,jokainen havaitsee asian kun tekee veroilmoituksen. Virallinen veroprosentti kertoo silloin paljonko veroja tulee.

      2. Heikki Koskenkylä sanoo:

        Korjaus ed. viestiini Juhalle! Jos ALV laitetaan samalle tasolle eli yksi verokanta kaikille tuotteille niin yleinen ALV voidaan laskea noin 22 % tasolle, mistä koko talous hyötyisi. PItkän päälle tulisi päästä 20 prosentin tasolle,mutta se ei heti onnistu ottaen huomioon julkisen sektorin huono tilanne. Ratkaisevaa on miten paljon julkisia menoja saadaan karsittua. Tämän ei pitäisi olla vaikeaa, esim. kaikki vastikkeettomat yritystuet pois,koska eivät kuulu markkinatalouteen( säästö yli yksi mrd.e), puoluetukea ja yleensä tukea sadoille järjestöille vähemmän( säästö helposti 200 milj.e), YLE-veroa alas 100 milj.e, maataloustuesta pois 200 milj.e, julkisten palkkojen jäädytys noin 3 vuoden ajaksi( suuri laskennallinen säästö). lomia lyhennettävä 2 viikkoa( on nyt maailman pisimmät lomat!!), työaikaan 2-3t/vk pidennys, lomarahat puolitetaan( säästöt ovat miljardeja näistä kohteista), jonkin verran sosiaaliturvan vähennystä( esim 500 milj,e). Nämä ovat kohtuullisia vaatimuksia kun kaikki tuet on ylimitotettu Nokian kulta-ajan mukaan). Saadaan helposti kasaan 5-8 mrd. säästöt. Kataisen ja Stubbin hallitukset päässeet vain noin 500 milj.e säästöihin. Ns. julkisen sektorin sopeutus on hoidettu jo 2011 lähtien noin 80 prosenttisesti veronkorotuksilla. Tämä oli Sailaksen ja EK:n arvio. Hallitus on epäonnistunut täysin tavoitteisseen. Katso Valtiontalouden tarkastusviraston tuore arvio, PÖysä, on tyly arvio hallituksen toimista. Ei ole ennen nähty vastaavanlaista arviota. Katainen ei suostunut edes kommentoimaan ko raporttia.

      3. Juuso sanoo:

        Tähän maahan tarvitaan Vientiluotto ja Vientirauha. Läskiä julkissektorilla on helposti todettavissa 15 mrd/a, kyse on vain haluttomuudesta korjata tehdyt virheet. Maataloutta ei pitäisi joutua tukemaan lainkaan ja väestömäärä pitää mitoittaa sen mukaan, mitä valtakunnassa pystytään ruokaa tuottamaan. Meillä on vain yksinkertaisesti liikaa ruokittavia, jotka haluavat korkeamman elintason, kun heidän tekemänsä työ kattaa. Maatalouden tukemista kutsutaan tukemiseksi, mutta julkissektorin tukemista kutsutaan hyvinvointiyhteiskunnaksi ja alle 100% veroa kutsutaan verotueksi. Että sellainen yhteiskunta!

      4. Juha sanoo:

        Meriittihyödykkeiden kulutusta on varmaankin parempi tukea julkisella terveydenhoidolla, koulutuksella, kirjastoilla tms. kuin olemattomalla tai negatiivisella ALV-prosentilla. Taikka sitten lainsäädännöllä (pakolliset rokotukset, oppi- ja asevelvollisuus yms.).

        Tupakalle, alkoholille, huumeille jne. mätkäyttäisin rapsakat haittaverot. Bensa, ruskohiili ja muut fossiiliset polttoaineet saisivat saman kohtelun. Haittaverot hillitsevät ja kompensoivat negatiivisia ulkoisvaikutuksia.

        ALV-prosenttien lukumäärä on ongelmallisempi ongelma – 1, 2 vai monta? Luksustuotteet vs. välttämättömyyshyödykkeet; sokeri, suola ja silava vs. vesi, vihannekset ja hedelmät; pienyritysten ALV-vapaa liikevaihto, jne.

      5. Juuso sanoo:

        Haittavero ei poista haittaa, se on vain yksi rahastuksen muoto.

        ALV-prosentien lukumäärässä ei ole mitään ongelmaa, niitä voi olla yksi tai ei yhtään. Poliitikkoja ei pidä päästää määräämään mikä on luksustata ja mikä on välttämätöntä, ei auta vaikka ryhmätyrannit kutsuisivat itseään Edistyspuolueeksi.

  11. Kari sanoo:

    Miten määritellään verotuki? Mikä on oikea vero jonka alle menevät ovat tuettuja. Miksi esim bensiinin vero olisi oikeampi kuin dieselin. Jos bensiinin veroa laskettaisiin niin verotuet vähenisivät samoin valtion tulot. Miksi tuulivoimalle ei lasketa verotukea? Kivihiilellä ja öljyllä tuotetulle tulee korkea vero ja tasapuolisuuden vuoksi luulisi tuulivoiman nauttivan verotukea.
    Onko verotuki vain VATT:in keksintö vai onko siihen jokin teoreettinen määritelmä?

    1. Heikki Koskenkylä sanoo:

      Karille, mitä on verotuki, miten se määritellään? Vastaus: Verotukia ovat verovähennykset ja alennetut verokannat. Määritelmä yleisesti käytössä ainakin pohjoismaissa. Verovähennysten arvo oli Suomessa noin 40 mrd.e eli huikea summa, niiden joukossa oli mm eläketulovähennys ja ansiotulovähennys yht noin 18 mrd.e. Näitä kahta ei lueta verotukiin jostakin syystä( ks Verohallinto ja Valtiontalouden tarkastusviraston raportit), joten vähennyksistä on verotukia noin 22 mrd.e. Niitä on monta jo palkkatuloista yksin ja myös pääomatulosta. Alennettuja verokantoja on mm ruuan alvi ja listaamattomien yritysten osinkojen verotuksessa jne. Eli verotukia ovat poikkeamat ns nimellisistä verokannoista. Verotukien johdosta nimelliset verokannat poikkeavat todellisista eli efektiivisistä mistä seuraa resurssien allokaation vääristymiä eli tehottomuutta. Tietysti myös verotulot vähenevät kun veropohjaa näin murennetaan.

  12. matleena keskitalo

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa