Tarvitaanko alkoholimonopolia

Tarvitaanko alkoholimonopolia

Euroopan Unionin keskeinen periaate on tavaroiden vapaa kauppa ja liikkuvuus. Suomi on hankkinut tästä erivapauden. Me ylläpidämme alkoholijuomien vähittäismyyntimonopolia. Perusteena se, että alkoholi on meillä poikkeuksellisen suuri ongelma. Vain Alko voi suojella raittiuden tieltä horjahtanutta juomaria. Tätä on vaikea ymmärtää.

Alkoholin kokonaiskulutuksen osalta Suomi ei poikkea Euroopan maiden keskitasosta. Juomatapojen haitallisuuden mukaan Suomi sijoittuu keskimmäiseen eli kolmanteen ryhmään viidestä. Alkoholin käyttöön liiittyvä kuolleisuus ja toimintakykyisten elinvuosien menetys ei Suomessa ole Euroopan suurin vaan lähempänä keskitasoa. Olemme ainakin tässä olleet hyviä harhauttamaan Brysselin päättäjiä.

Vaikka meillä on alkoholimonopoli ei se kuitenkaan ole oikea monopoli. Alko seisoo vain toisella jalalla. vain noin yksi kolmasosa kaikesta alkoholista myydään muualla kuin Alkoissa. Jos oltaisiin loogisia, keskiolutta ja muita yli 2,8% alkoholia sisältäviä juomia myytäisiin vain Alkossa.

Monopolia perustellaan ns. kokonaiskulutusteorialla. Sen mukaan alkoholihaittojen vähentämiseksi on pienennettävä kokonaiskulutusta, koska silloin haitat vähenevät. Kokonaiskulutus, siis yhteenlaskettuna kaikki alkoholi mitä Suomessa juodaan, vähenee kun alkoholipolitiikkaa kiristetään vaikeuttamalla juomien tarjontaa ja korottamalla hintaa. Kokonaiskulutus kyllä väheneekin, mutta vähennys kohdentuu pääasiassa kohtuukäyttäjiin. Alkoholistit eivät paljoa vähennä juomistaan muutoin kuin pakon edessä. Kansanterveys ei juuri muutu, mutta verotulot vähenevät.

Kokonaiskulutusmalli ei toimi kuten uskotellaan. Toimintakykyiset elinvuodet ovat kattavin kansanterveyden osoitin. Ne saadaan laskemalla yhteen ennenaikaisten kuolemantapausten vuoksi menetetyt elinvuodet ja sairauksista johtuvat toimintakykyä alentavat vuodet. Kireä alkoholipolitiikka ei vähennä alkoholista johtuvien toimintakykyisten elinvuosien menetysten määrää. Tähän viittaa 30 OECD-maan välinen vertailu. Näissä maissa alkoholin kulutus asukasta kohti ei ole missään merkitsevässä yhteydessä alkoholipolitiikan tiukkuuteen eikä toimintakykyisten elinvuosien menetyksien määrään.

Alkoholipolitiikasta ammattinsa tehneet väittävät kaikkien tutkijoiden olevan yksimielisiä siitä, että kireä alkoholipolitiikka on tehokasta. Perusteluksi esitetään joukko tutkimuksia joissa havaitaan kulutuksen tai kuolleisuuden muuttuvan hinnan tai tarjonnan myötä. Ne ovat valikoitu otos kaikista tutkimuksista. Ei kerrota että löytyy myös näyttöä vaikutuksen puutteesta. Ja joskus saadaan myös näyttöä siitä että hinnan aleneminen on vähentänyt kokonaiskuolleisuutta, koska sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on vähentynyt enemmän kuin alkoholiin liittyvä kuolleisuus enentynyt.

En keksi mitään järkevää syytä alkoholimonopolille.

Alkoholiverot voidaan kerätä kaikilta kauppialta samoin kuin muutkin kulutusverot Myyntiä voidaan valvoa yhtä hyvin kaikissa kaupoissa kuin Alkossakin. Myyntisääntöjä rikkoneita kauppiaita voidaan rangaista ja ottaa myyntilupa pois. Verkkokaupat voivat palvella koko maata kaupasta kotiovelle. Väärinkäyttäjille voidaan kieltäytyä myymästä. Vapautettu kauppa koituu kuluttajien eduksi. Monopoli on menneen ajan idea, josta on jo aika päästä eroon.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

24 kommenttia artikkeliin “Tarvitaanko alkoholimonopolia

  1. Itseäni on kyllä jo pitkään ihmetyttänyt monien liberaalien fetissi alkoholinkäytön helpottamiseksi. Kaikenkaikkiaan alkoholi on kuitenkin erittäin vaarallinen ja haitallinen päihde yhteiskunnalle. Sen vaikutuksen alaisena tehdään suurin osa henkirikoksista ja pahoinpitelyistä. Se ei yksinkertasesti ole erityisen sopiva päihde ihmisille.

    Paljon fiksumpaa olisi unohtaa kokonaan alkoholin vapauttaminen ja keskittää voimat huumeiden laillistamiseen.

    Kirjoitin aiheesta aikoinaan blogiini: http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145144-nostetaanpa-paihdekissa-poydalle

    1. Kedi sanoo:

      S. Pahalahti kirjoitti: ”Paljon fiksumpaa olisi unohtaa kokonaan alkoholin vapauttaminen ja keskittää voimat huumeiden laillistamiseen.”
      Alkoholi eli etanoli on toiseksi pahin riippuvuuden aiheuttaja heroiinin jälkeen. Mitä hyötyä olisi heroiinia lievempien huumeiden laillistamisesta. No, kun apteekista saisi kaupanpäällisiksi puhtaat neulat, niin vähenisihän siitä jotkut tarttuvat taudit. Onnelaa sekin!

  2. anarkisti sanoo:

    Karin kannattaisi opetella kirjoittamisen alkeita, rohkeita väitteitä ja viittauksia tutkimuksiin ilman asiallisia lähdeviitteitä. Mielenkiintoista olisi myös kuulla mikä on saanut Karin kääntämään takkinsa suhteessa aiempaan kirjoitteluunsa?

    http://www.iltalehti.fi/elintavat/2014042318233754_el.shtml

    1. Kari Poikolainen sanoo:

      Mikä saa minut muuttamaan näkemystäni? Uudet tutkimustulokset, edeltävien tutkimusten kriittinen analyysi ja niistä paljastuneet virheet. Aiemmin uskoin kireää alkoholipolitiikkaa kannattavien tutkijoiden kirjoituksia vaikka minulla oli vähäiset epäilykseni. Sain syyn muutokseen kun oli aikaa paneutua tavanomaista perusteellisemmin aiheeseen ja tehdä uutta tutkimusta.

      Kolmenkymmenen OECD-maan tutkimus on tuore ja minun tekemäni. Se on ilmestynyt lehdessä Alcohol and Alcoholism tänä vuonna http://alcalc.oxfordjournals.org/content/51/1/93.
      Tiivistelmä on internetsivulla http://atlasofscience.org/stern-alcohol-policies-fail/#more-3041.
      Hinta- ja veromuutoksia koskeva katsaus on myös kuluvalta vuodelta
      http://www.healthpolicyjrnl.com/article/S0168-8510%2816%2900032-4/abstract.
      Blogikirjoitukseeni oli jäänyt virhe. Vain noin yksi kolmasosa kaikesta alkoholista myydään Alkoissa (ei muualla kuin Alkoissa). Tämä arvio on kirjasta Pääasiana alkoholi (toim. Teuvo Peltoniemi, Lundbeck 2013) sivulta 181. En tiedä miten se on laskettu. Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan Alko myi 40 % kaikesta alkoholista vuonna 2014.

  3. Ulf Fallenius sanoo:

    Kaikki alkoholi ruokakauppaan ihan niin kuin muualla maailmassa.

  4. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei alkoholin kohtuukäytöstäkään ole mitään terveyshyötyä: http://www.hs.fi/tiede/a1458625192348

    1. Sokeririippuvainen sanoo:

      Ei sokerin kohtuukäyttökään ole terveellistä. Silti sitä saa rajattomasti ruokakaupassa sekä puhtaana että kaikenlaisissa tuotteessa ainesosana. Ehdotan sokerille valtion monopolikaupat ja kaikki sokeripitoiset ruuat pois ruokakaupoista monopolin perustettavien ”Sokru” kauppoihin. Johan saadaan kansanterveys kohenemaan.

      1. Uppa Jatura sanoo:

        Veit sanat suustani – ajattelin kirjoittavani jotakin samankaltaista. Luultavasti sokeri aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin alkoholi.
        Alkoholimonopoli, aivan kuten muut monopolit ovat tyhmiä ja tarpeettomia.

  5. @Aprikoitselija sanoo:

    Holhoamisella ei voiteta muuta kuin vain saadaan viinaan kielletyn hedelmän maku.

  6. anarkisti sanoo:

    Onko sinulla tieteellistä evidenssiä ”kieletyn hedelmän maku” efektille ja sen voimakkuudelle tässä kysymyksessä?

  7. Antisthenes Kyynikko sanoo:

    ”Kokonaiskulutus kyllä väheneekin, mutta vähennys kohdentuu pääasiassa kohtuukäyttäjiin. Alkoholistit eivät paljoa vähennä juomistaan muutoin kuin pakon edessä. Kansanterveys ei juuri muutu, mutta verotulot vähenevät.” – Tässä on Kari keskeinen ajatusvirheesi. Alkoholipolitiikan tavoite ei ole alkoholistien juomisen rajoittaminen, vaan alkoholistien määrän rajoittaminen.

    Kukaan ei etukäteen tiedä eikä päätä, että juuri minusta tulee alkoholin väärinkäyttäjä. Riski ajautua kohtuukäyttäjästä väärinkäyttäjäksi kasvaa suoraan suhteessa käytön määrään. Mitä enemmän juot, täysin riippumatta juotko annokset pitkin viikkoa tissutellen vai kertarysäyksellä yhtenä päivänä viikossa, sitä todennäköisemmin ylität alkoholismin rajan, jolloin et enää pystykään kontrolloimaan omaa juomistasi.

    Alkoholistien määrän rajoittaminen on paras mahdollinen kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen alkoholipoliittinen tavoite, sillä kustannukset aiheutuvat nimenomaan väärinkäytöstä ja väärinkäyttäjän saaminen takaisin raiteille on todella vaikeaa. Jos halutaan vähentää alkoholin väärinkäyttäjien määrää, käyttörajoitusten tulee nimenomaan kohdistua kohtuukäyttäjiin – jotta heistä ei tulisi vahingossa väärinkäyttäjiä. Väärinkäyttäjäksi ei nimittäin tulla millään muulla menetelmällä kuin vahingossa.

    Alkoholin vapauttamisideologit ovat todella vaarallisella tiellä, joka on kustannustasolla toteutettavissa vain siten, että myös julkisesti rahoitettu terveydenhoito, sosiaalitoimi ja lastensuojelu puretaan. Juopot tuhotkoot itsensä, lapsensa, perheensä ja lähiympäristönsä ihan ”vapaasti”, kunhan kustannukset eivät tule yhteiskunnan kustannettaviksi. Kylmäävää menoa.

  8. @Aprikoitselija sanoo:

    anarkistille

    Onhan tuo asia kaikille ajattelemaan kykeneville tuttu. Empiiriset menetelmät ovat tiedettä nekin.

    Kahdessa valtakunnassa, Suomessa ja Virossa asuvana tunnen ihmisten ajattelua ja suhtautumista viinaan. Virossa siitä ei puhuta enempää kuin vaikkapa perunan laadusta, elintarvikkeet muiden joukossa. Suomessa päättäjät pitävät asiaa otsikoissa jatkuvasti. Ajattelepa, mitä maksaisi vastaava mainoskampanja rahalla ostettuna. Päättäjien suhtautumista asiaan voisi verrata kissan hännän amputointiin. Päätetty on, että tehdään se nivel kerrallaan, niin sattuu vähemmän.

    Osuvimman luonnehdinnan asiasta kuulin joskus 60-luvulla erään nuoren rouvan suusta, kun hän puhui miehestään ja tämän kavereista:
    ”Kun joisivat. Mutta kun juovat ja tekevät siitä niin snan suuren numeron!”

  9. Kari Poikolainen sanoo:

    Herra Pahalahdelle: Väitteet alkoholin terveyshyötyjen kuolemasta ovat suuresti liioiteltuja ja perustuvat huonoihin tutkimuksiin. Voin kyllä muuttaa näkemystäni jos riittävä näyttö hyvin tehdyistä tutkimuksista saadaan.
    Herra Antisthenes Kyynikolle: En ole nähnyt 40-vuotisen tutkijanurani aikana uskottavaa näyttöä siitä, että kohtuukäyttäjien määrän suureneminen johtaisi alkoholistien määrän kasvuun. Voin kyllä muuttaa näkemystäni jos riittävä näyttö hyvin tehdyistä tutkimuksista saadaan.

    1. Antisthenes Kyynikko sanoo:

      Kari: Jos alkoholin kokonaiskulutus yhteisössä kasvaa, se voi realisoitua vain kolmella tavalla: 1) alkoholin käyttäjien lukumäärä lisääntyy (ts. osa absolutisteista ryhtyy kohtuukäyttäjiksi), ja/tai 2) se alkoholimäärä lisääntyy, jonka kohtuukäyttäjät per henkilö käyttävät, ja/tai 3) se alkoholimäärä lisääntyy, jonka alkoholistit per henkilö käyttävät.

      Alkoholismi on sairaus, jonka _määritelmä_ on se, että käyttää alkoholia niin _paljon_ että ei enää hallitse käyttöä. Ei voi olla alkoholisti nauttimalla yhden annoksen kuukaudessa. Ollakseen alkoholisti, täytyy nauttia _enemmän_ kuin mitä on kohtuukäyttö. Ei ole olennaista, mitä on ”kohtuukäyttö” grammoina puhdasta alkoholia, olennaista on nautitun määrän kasvun ja alkoholismiin sairastumisen riskin kasvun deterministinen suhde.

      Kyse ei siis edelleenkään ole kohtuukäyttäjien lukumäärästä (mistä keksit että väittäisin sellaista?), vaan kohtuukäyttäjien nauttiman alkoholin määrästä. Mitä enemmän kohtuukäyttäjät ryhmänä nauttivat alkoholia, sitä useampi heistä päätyy vahingossa alkoholistiksi.

      Yhteiskunnan kannattaa pyrkiä rajoittamaan kohtuukäyttäjien nauttimaa alkoholin määrää, jotta mahdollisimman harva kohtuukäyttäjä vahingossa päätyisi alkoholistiksi. Toistan vielä itseäni: alkoholisti on _määritelmällisesti_ entinen kohtuukäyttäjä, joka jossain vaiheessa nautti liikaa alkoholia. Ja niinkuin varmasti tiedät, alkoholismi ei ole sairaus, josta parannutaan parissa viikossa. Useimmilta menee pari vuosikymmentä, tai koko loppuelämä. Kustannukset ovat vähintään miljoonia per sairastunut.

      Kun olet nyt hyökännyt tätä terveen järjen teesiä vastaan, niin minusta sinulla on nyt kyllä todistustaakka.

      Todista, että

      1) tiukka alkoholipolitiikka (sisältäen henkilökohtaisen maahantuonnin rajoitukset) ei vähennä alkoholin kokonaiskulutusta, tai

      2) yhteisön tasolla alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu ei toteudu lainkaan ryhmässä kohtuukäyttäjät, tai

      3) yksilötasolla alkoholin kulutuksen määrällä ja alkoholismilla ei ole minkäänlaista yhteyttä, ts. kohtuukäyttäjän riski sairastua alkoholismiin ei kasva käytön määrän kasvaessa.

    2. Antisthenes Kyynikko sanoo:

      Sakelle, ähkylle ja muille. Minusta on mielenkiintoinen tuo teesi, että alkoholin anniskelun rajoitukset tuottavat ahdistusta, jonka seurauksena on pakko juoda alkoholia. On toki niin, että alkoholi on ahdistusta ja erityisesti syyllisyydentuntoa lievittävä aine, mutta kuinka hyvin tuo teesi on yhteensovitettavissa ”vapaan ja vastuullisen juojan” teesin kanssa? Jos jeppe ei sen vertaa pysty hillitsemään itseään, että jo pelkkä Alkon olemassaolo saa hänet ryyppäämään, niin eikö hän juuri ole sellainen jeppe, jota lähtökohtaisesti täytyykin holhota? Kuinka noin holtiton ihmistyyppi pystyisi kontrolloimaan omaa juomistaan, jos tiukkaa viinaa olisi joka kiskalla erikoistarjouksessa? Jos Alkon tiukkanutturainen myyjä saa hänet ratkeamaan, niin eikö myös viinamainosten isotissinen haavekuva aiheuta saman lopputuloksen? Ahdistaahan sekin, kun ei saa kaikkia niitä misuja, mitä mainoksissa on ja sitten alkaa ahdistaa sekin, kun tuli juotua niin paljon, vaikka olisi pitänyt mennä töihin. Kun oletetetaan näin holtiton kansakunta, niin varmaan kannattaa kuitenkin valita sellainen yhteiskunta, jossa tuon kansakunnan on mahdollisimman vaikea saada viinaa käsiinsä?

    3. Kedi sanoo:

      Karille:
      ”En ole nähnyt 40-vuotisen tutkijanurani aikana uskottavaa näyttöä siitä, että kohtuukäyttäjien määrän suureneminen johtaisi alkoholistien määrän kasvuun.”
      Mitä olisi uskottava näyttö. Kohtuukäytöstä puhuminen on mielestäni humpuukia, jos ei määritellä paljonko se on grammoina tai vakioannoksina päivässä ja litroina vuodessa alkoholijuomista saatua etanolia. Omien laskelmieni mukaan kohtuus on 5,5 – 8,2 litraa puhdasta alkoholia eli etanolia vuodessa juojaa kohti. Kun Suomessa ja muuallakin kulutus on noin 10 – 12 litran tasolla asukasta tai 15 vuotta täyttänyttä kohti, niin totean, että kansakunnat ryhmänä nauttivat ns. alkoholia kohtuuttoman paljon. Arvelen, että noin 10 % ns. kohtuukäyttäjistä päätyy alkoholisteiksi. Prosentteina määrä ei kasva, mutta lukumääränä kyllä ns. kohtuukäyttäjien lukumäärän mukaisesti. Käyttäjän polku on: totuttelu, toleranssi, riippuvuus, romahdus. Kohtuukäyttäjä pysyy totuttelutasolla.

      Antisthenes Kyynikolle:
      ”Mitä enemmän kohtuukäyttäjät ryhmänä nauttivat alkoholia, sitä useampi heistä päätyy vahingossa alkoholistiksi.” Olen samaa mieltä.
      Totena esitetään hokemaa: ”10 % kuluttaa puolet kaikesta alkoholista”. Suomessa kulutetaan 50,9 miljoonaa litraa 100 % alkoholia vuodessa. Siitä tulee tuolle 10 % väestön osalle noin 50 litraa juojaa kohti ja muille jää noin 5,5 litraa. Juojan polulla ollaan ensin totuttelutasolla, sitten kehittyy tai saavutetaan toleranssi, jota seuraa riippuvuus. Lopputulos on romahdus tai raittius.
      ”-kohtuukäyttäjät ryhmänä-”. Mikä olisi lukumäärä? Jos raittiita on 10 % ja ongelmakäyttäjiä 10 %, niin jäisi 80 % eli noin 4,3 miljoonaa ”kohtuujuojaa”. Silloin kullekin tulisi 5,9 litraa etanolia vuodessa. Tämähän on edellä esittämäni kohtuuslaskelman 5,5 – 8,2 litraa alarajan tuntumassa! Tulos on keskiarvo, todellisuus ei ole tasainen. Osa ”kohtuullisuusryhmästä” on totuttelutason tuntumassa ja osa siirtymässä toleranssivaiheeseen kohti alkoholismia.

  10. ähky sanoo:

    Parempi vaan että kielletään, koska potenttiaalinen juoppous. Kommentoinneista huomaa sen epäterveen suhteen alkoholiin. Ja vähintään ollaan huolissaan muista, koska olen huolehtija. Minä välitän muista (toki valikoidusti). ”Yllättäen” Suomi on viimeisimmän tutkimuksen mukaan EU:n holhousvaltio nro 1. Kiitos että todistatte tätä ihan oma-aloitteisesti.

  11. Sakke sanoo:

    Alkoholisti, kohtuukäyttäjä, tuurijuoppo, kuka tahansa tulee aina saamaan alkoholia oli siinä valtio mukana tai ei. Käyttäjien määrää ei voida rajoittaa mitenkään. Kireällä politiikalla vain lisätään salakuljetusta, laitonta valmistusta, mustanpörssin kauppaa jne. kaikkine lieveilmiöineen. Sallivammalla politiikalla saataisiin aikaiseksi terveempi suhtautuminen alkoholiin ja kilpailun kautta kuluttajalle parempiin tuotteisiin. Alkoholituotteiden valmistajat, kotimainen kauppa ja ravintolat työllistäisivät jatkossa enempi suomalaisia työntekijöitä ja sitä kautta valtio saisi lisää verotuloja. Siis miksi pitää yllä vielä satavuotta vanhaa järjestelmää, joka on osoittautunut epäonnistuneeksi ja on aiheuttanut mittavia kustannuksia Suomelle sekä sen kansalle ohjaamalla alkoholin käyttöä päihtymystarkoitukseen ja vahvoihin, halvalla tuotettuihin, suorastaan huonoihin tuotteisiin koko valtion olemassaoloajan.

  12. Ulf Fallenius sanoo:

    Alkoholistin ongelma ei ole koskaan alkoholin saatavuus koska sitä hän löytää aina meillä, jopa valtio maksaa juomarahat sosiaalitukien muodossa.

  13. Suomi on ainoa Euro-maa, jossa on alkoholin vähittäismyyntimonopoli.

  14. Kari Poikolainen sanoo:

    Kireä alkoholipolitiikka ei tutkimukseni mukaan näytä vähentävän alkoholin käyttöön liittyviä toimintakykyisten vuosien menetyksiä. Alkoholiriippuvuus ja sen seuraukset sisältyvät näihin menetyksiin. Kireä politiikka voi kyllä vähentää kokonaiskulutusta, en ole muuta väittänytkään. Mutta vähennys painottuu enemmän kohtuukäyttäjiin kuin alkoholisteihin. Kohtuukäyttäjä ei kasvata kulutustaan mainittavasti. Jos kasvattaa niin että tulee alkoholistiksi niin ei ole kohtuukäyttäjä. Jos nyt olisi todella niin että kireä alkoholipolitiikka on hyödyllistä niin kyllä sitä voidaan toteuttaa ilman alkoholimonopolia. Ei meillä ole tupakkamonopoliakaan.

    1. Kedi sanoo:

      ” Kohtuukäyttäjä ei kasvata kulutustaan mainittavasti. Jos kasvattaa niin että tulee alkoholistiksi niin ei ole kohtuukäyttäjä.”

      Tuossa on villakoiran ydin. Tarkastellaan laskuopin kannalta kulutusnopeutta, kulutuskiihtyvyyttä ja etanolin kertymää. Mielestäni kohtuunopeus on tasoa 5 – 12 litraa etanolia/vuosi. Alkoholisti kuluttaa vähintään 50 litraa/vuosi. Jos kulutus nousee 7 vuodessa nollasta 50 litraa/vuosi, niin kiihtyvyys on 7,14, ja tässä kiihdytysvaiheessa etanolikertymä on 175 litraa. Jos 50 litran vuositaso saavutetaan 20 vuodessa, niin kiihtyvyys on 2,5 ja kiihdytysvaiheen kertymä 500 litraa.

      Kun hitaampi kiihdyttäjä jatkaa juomista saavutetulla 50 litran vuositasolla 5 vuotta, niin kertymä 25 vuoden ajalta on yhteensä 750 litraa etanolia. Kun nopeampi kiihdyttäjä juo tasaisella 50 litraa/vuosi nopeudella 12 vuotta eteenpäin, niin kertymäksi tulee 775 litraa etanolia 19 vuodessa.

      Kohtuukäyttäjällä kertyisi 20 vuodessa 100 – 240 litraa etanolia ja 12 litran vuosikulutuksella 750 litran kertymä saavutettaisiin 62,5 vuodessa.

      Lujuuslaskelmatyyppisessä tarkastelussa elimistö kestää noin 700 litran etanolikertymän, poikkeusyksilöt jopa 3500 litraa.

      Mitä tekemistä näillä laskelmilla on alkoholimonopolin kanssa? Monopoli ei estä juopon Jepen juomista. Tähän asti on kysytty: ”Miksi Jeppe juo?” Kysytään: ”Miksi Jeppe ei ymmärrä olla juomatta?” Ongelma on se, että ns. kohtuukäyttäjistä noin yksi kymmenestä kiihdyttää kulutuksensa alkoholistitasolle. Mielestäni alkoholismi on kaksitahoinen sairaus: sosiaalinen ja somaattinen. Lujuuslaskelmat soveltuvat somaattisen puolen tarkasteluun ja ovat roheaa pragmatiikkaa. Sosiaalinen puoli on hienosyistä psykologiaa.

      Mielestäni alkoholismi on etanolialkoholin ominaisuus, se aiheuttaa osassa nauttijoissaan riippuvuuden. Pitää pohtia, miten alkoholimonopoli tai vapaa tarjonta vaikuttavat riippuvuusriskiin. Mielestäni vapaa tarjonta kohottaa riskiä ja monopolin säilyttäminen pitää sen entisellä, joskin haitallisella tasolla.

  15. Juha Tuomarla sanoo:

    Kokoomus ajoi monopolin purkua, kunnes saivat Alkon pääjohtajan paikan Ilkka Suomiselle. Siihen loppui Kokoomuksen monopolinvastaisuus. Iso palkka on sentäs paljon rahaa.

  16. Kari sanoo:

    Jotkut ajattelevat että kohtuukäyttäjäksi ryhtyneestä tulee pitkän päälle alkoholisti. Näyttöä tästä ei ole. Päinvastoin, tanskalainen tutkimus osoitti ettei kohtuuden miehellä ole riskiä alkoholisoitua.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa