Blogit

Vasemmiston ongelma: tyhmät äänestäjät?

Vasemmiston ongelma: tyhmät äänestäjät?

Arvoisa lukija, tiedätkö, missä on syy vasemmiston alennustilaan? Kaikkialla muualla paitsi vasemmistopuolueissa itsessään. Ennen kaikkea syy on tyhmissä äänestäjissä. Tämä viisaus käy ilmi Kansan Uutisissa julkaistusta valtiotieteilijä Mika Ojakankaan pitkästä haastattelusta. Ojakangas luettelee joukon syitä, miksi vasemmistolla menee huonosti. Juuri mikään niistä ei liity siihen, mitä vasemmistopuolueet ovat tehneet tai jättäneet tekemättä.

Ojakankaan mielestä suurin ongelma on se, että työläiset on huijattu äänestämään omaa etuaan vastaan. Ojakankaalla on myös ratkaisuehdotus. Vasemmiston on käännettävä viestinsä ”kansan kielelle”. Hänen mielestään ”sellaisella asiantuntijavaltaisella, älykkäällä johtamistyylillä, joka vetoaa esimerkiksi [Ojakankaaseen itseensä], ei kykene mobilisoimaan työläisiä.”

Kansankielelle käännettynä vasemmiston on siis tyhmistettävä sanomaansa niin, että yksinkertaiset työläisetkin sen ymmärtävät. Sanoma on muutettava selkokielelle ja huudettava tyhmän duunarin korvaan.

Muut Ojakankaan huomiot ovat yhtä erikoisia. Syypää Suomen vasemmiston ongelmiin löytyy milloin Reaganista, milloin oikeistolaiseksi muuttuneesta Yleisradiosta. Hän siteeraa Aristotelesta taloustieteellisenä auktoriteettina. Marksilainen sanavarasto proletaareineen ja porvareineen pitäisi Ojakankaan mielestä palauttaa käyttöön. Omistava luokka ja pääoma pitäisi taas nähdä vastustajina. Muinaisjäänne Jeremy Corbyn on muka tulevaisuuden mies.

Olen vahvasti sitä mieltä, että Suomi ansaitsee kunnollisen vasemmiston. Vasemmiston, joka kannattaa tulojen uudelleenjakoa, ajaa köyhän asiaa, edistää tasa-arvoa ja on sosiaalisesti liberaali, mutta samaan aikaan taloudellisesti lukutaitoinen. Jaan jossakin määrin huolen perinteisen työväenliikkeen korvautumisesta oikeistopopulismilla.

Ojakankaan reseptit veisivät kuitenkin vasemmistoa täsmälleen väärään suuntaan. Uskon, että taustalla on (akateemisen muumiomarksilaisuuden lisäksi) ainakin suureksi osaksi virheellinen diagnoosi siitä, että kaikki on äänestäjien typeryyden syytä.

Siksi esitän muutamia vaihtoehtoisia selityksiä vasemmiston huonoon tilanteeseen. Ne perustuvat tyhmän äänestäjän hypoteesin sijasta ajatukseen fiksusta äänestäjästä. Entä jos vasemmiston huono menestys perustuukin äänestäjien oikeaan, eikä väärään analyysiin?

Ehkä äänestäjät ovat huomanneet, että vasemmisto on lakannut ajamasta köyhän asiaa ja taantunut pelkäksi edunvalvontaliikkeeksi. Onko yhtään suomalaiseen yhteiskuntaan pesiytynyttä erioikeutta, monopolia tai keskiluokan tulonsiirtoa jota vasemmisto ei puolustaisi? Olivatpa kysymyksessä yliopisto-opiskelijoiden etuoikeudet, ay-liike, kolmikanta, Postin, Yleisradion tai Veikkauksen monopolit, ansiosidonnaiset sosiaalietuudet, vasemmisto tukee kaikkia refleksinomaisesti välittämättä lainkaan siitä, että nämä hyödyttävät hyväosaisia köyhien kustannuksella.

Vasemmisto asettuu myös aina tuottajan puolelle köyhää kuluttajaa vastaan. Julkisen sektorin työntekijöiden asema huolettaa enemmän kuin palvelujen käyttäjien. Valinnanvapaus on kirosana, tuotannon julkinen omistus on pääasia. Tärkeintä on se miten ja kuka palvelut tuottaa, ei se millaista palvelua kansalaiset saavat. Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokas nähtiin jo tukiaisia ja kallista ruokaa ajavalla traktorimarssillakin. Voiko työväen etujen ajamisesta enää kauemmaksi ajautua?

Tai sitten äänestäjät havaitsivat, ettei vasemmistolla ole mitään ajatuksia siitä, miten Suomen talouden ongelmat pitäisi ratkaista. Vasemmiston politiikkavaihtoehto näyttää olevan, että paisutetaan julkista sektoria loputtomasti, ei uudisteta mitään, eikä edes ajatella sitä, miten julkiset menot rahoitetaan pitkällä aikavälillä. Tätä markkinoidaan sitten ”elvytyksenä”.

Toinen ehdotettu vaihtoehto on se, että ei tehdä mitään ja toivotaan, että joku innovoisi jotain hienoa vietäväksi maailmalle. Sitten paheksutaan, kun yritykset maksavat osinkoa, eivätkä investoi rahojaan kannattamattomasti, sen sijaan että mietittäisiin miksei kannattavia investointikohteita ole.

Ja nämä ovat niitä järkevimpiä ajatuksia. Pahimmillaan on näyttänyt siltä, että vasemmiston talousajattelu on eksynyt patomäkeläiseen tai ”jälkikeynesiläiseen” fantasiamaailmaan. Ehkä äänestäjät eivät pitäneet tätä uskottavana.

Ehkä työttömät äänestäjät päättelivät, että heidän asiansa ei kiinnosta vasemmistoa. Vasemmisto vastustaa työmarkkinoiden uudistamista, ihan sama vaikka 200 000 ihmistä on työttömänä. Ehkä harras toive uusista innovaatioista, ”kysyntälaman” voivottelu ja loputon jänkkääminen naapurimaiden työvoimakustannuksista ei työttömien äänestäjien mielestä sittenkään muodosta uskottavaa työllisyyspolitiikkaa.

En tiedä olenko väärässä ja Ojakangas oikeassa. Kaikki voi tietysti johtua siitä, että äänestäjät äänestävät omaa etuaan vastaan. Viimeaikaiset gallup-luvut voivat tarkoittaa, että viestiä ei tarvitsekaan muuttaa. Mutta toivoisin, että vasemmistopuolueissa edes mietittäisiin päinvastaista mahdollisuutta. Sitä, että vika ei ole äänestäjissä, vaan tarjotussa politiikassa.
Tämä kirjoitus on toivottavasti osa vasemmistoa käsittelevää vähintään kaksiosaista sarjaa. Pääsiäisloman jälkeen yritän ehtiä kirjoittaa Timo Harakan ajatuksista. Nehän ovat ensimmäisiä ajatuksia, joita SDP:stä on kuultu pitkään aikaan.

Blogit

Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.

Kommentoi

37 kommenttia artikkeliin Vasemmiston ongelma: tyhmät äänestäjät?

  1. Henkka sanoo:

    Marxilainen on sana, marksilainen ei ole.

    1. Ollie sanoo:

      Onko tuo kommentti vasemmistolaisen diskurssin parasta antia?

    2. Visa sanoo:

      On, ihan kuten darvinismikin.

  2. Mikko sanoo:

    Medialla on kovin suuri rooli ja siten vastuu siitä miten ihmiset ajattelevat. Keskivertoäänestäjä ei jaksa paneutua kovin syvällisesti taustoihin tai talousteorioihin. Puhumattakaan niistä jotka eivät jaksa edes äänestää paitsi silloin tällöin.

    Onkin traagista, kuinka älyllisesti laiskaa ja vastuutonta Suomen(kin) media on.

  3. Riku sanoo:

    Pitsa ja Pizza maistuu ihan samalta. Napakkaa tekstiä!

    1. Petri Haapa sanoo:

      Pitsa on sana, mutta marksilainen ei sitä edelleenkään ole.

  4. Mikko2 sanoo:

    Onko vasemmiston taudinkuva sama myös muissa maissa. Pahoin pelkään, ettei ole. Kyseessä taitaa olla Suomen uniikki ongelma ja siksi niin pirun hankala korjata.

  5. Pete sanoo:

    Erittäin napakkaa tekstiä. Asia jonka näen juuri näin. Medialla on toki vastuu niinkuin Mikko kirjoitti!

  6. Patamusta sanoo:

    Työväenliike ei ole korvautunut oikeistopopulismilla, sitä vain kutsutaan oikeistopopulismiksi.

  7. Karmea olkiukko! Ei mulla muuta.

    1. klaus kultti sanoo:

      Hyvä/Paha Raatikainen, luulin, että ihmiset, joiden status on ikään kuin tieteilijän tuppaavat perustelemaan väitteensä/mielipiteensä, mutta ei sitten. Kenties seuraavaksi panostat siihen, onko väitteen esittäjän iho hyvä- vai huonokuntoinen; tiedätkö finnejä ja sillain. Eimullamuutasoritästä.

  8. Henkka sanoo:

    Marksilaiset [monikko]: kannattajat, jotka seuraavat Karl Marksia, ajatuspaja Liberan suosituinta olkiukkoa.

  9. Frank sanoo:

    Itse olen työtön köyhä, mutta en kyllä kaipaa tähän maahan enää yhtään työpaikkaa lisää, jolla ei tule toimeen. Tämä on jo arkea pk-seudun asuinkustannuksilla. Pelkillä tuilla eläminen on näköalatonta ja toivotonta elämää, mutta ainoa asia, mikä on huonompaa kuin olla näköalaton köyhä, on olla näköalaton työssä käyvä köyhä. Ja tuet eivät todellakaan ole liian suuret, uskokaa pois. Tai jos näin kuvittelette, niin antakaa hyväpalkkainen duuninne minulle ja vaihdetaan paikkaa, niin saattaa ääni muuttua kellossa.

    Seuraavissa vaaleissa äänestänen jotain vasemmistopuoluetta ihan vittuillakseni tälle uusliberaaliselle kurjistamiselle, jolle ei oikeastaan ole tukenaan mitään empiiristä dataa, vaan pelkästään ideologista huttua.

  10. eki. sanoo:

    Työntekijän nettopalkka on noin työnantajalle aiheutuvasta kustannuksesta. Palkkaus on kallista, mistä seuraa hyödykkeiden korkea hintataso. Se laskee ostovoimaa, mikä näkyy ihan kaikkien palkansaajien vaikeutena nauttia kyvystään tuottaa lisäarvoa. (paitsi niiden julkkarin kampaviinerinpurijoiden, joiden tuottama lisäarvo on raskaasti negatiivinen. Heille mikä tahansa ostovoima on yli ansaitun)

    Mistä tämä johtuu? Ennakonpidätys ja sivukulut ovat veroa eli vastikkeeton otto julkkarille. Korkeat verot poistavat sekä ostovoiman että työllistämiskyvyn. Tämä on tärkeä havainto. Kaiken verotuksen suurin vaikutus on työllisyyden heikentyminen.

  11. eki. sanoo:

    Niin, nettopalkka on noin kolmannes tyävoimakustannuksesta. Työntekijän pitää tuottaa vähintään neljä kertaa nettopalkkansa ennen työpaikan syntymistä.

    1. Joutomies sanoo:

      Matematiikka on ihmeellistä ja siksi se on niin vaikeaa itse kullekin. Työntekijä ei tiedä, ja tuskin on edes kiinnostunut, paljonko hän kustantaa työnantajalle ja paljonko hänen pitäisi tuottaa uutta jaettavaa, että edes hänestä aiheutuvat kustannukset tulisivat peitetyksi. Työnantajalle työvoimakustannusten peittyminen ei tietenkään riitä sillä yrityksellä on monia vähintään yhtä tärkeitä tarpeita kuten tuotekehitys, töiden suunnittelu, kiinteistökulut, sähkö, mahdolliset ajoneuvot, laiteinvestoinnit, lainojen korot jne. jne. Jos sitten kaiken tuon jälkeen yritys kuitenkin tekee voitollisen tilinpäätöksen, niin verottajan käsi kahmaisee politikkojen oikeaksi harkitseman osuuden, jonka yritys oikeasti tarvitsisi investointiensa rahoittamiseen. Eteläinen naapurimme Eesti on tämän rahoitusasian ratkaisut toisin ja monet suomalaiset ovat siirtäneet yhtiönsä Helsingin eteläpuolelle. Siltä suunnalta ei ole kuulunut negatiivisia kommentteja.

      Meillä ei nyt ole hallituksessa vasemmistoa eikä vihreitä, joten vaikka taloustilanne on vähintään tukala, niin nyt olisi tilaisuus aloittaa Suomen talouden kohennus. Tietenkin ay-liike voi asettaa kapuloita rattaisiin kuten asetaakin mutta siitä huolimatta seuraavien kolmen vuoden aikana halltituksen on saatava negatiivisen kehityksen suunta muutettua ja Sipilän mukaan näin tullaan tekemään. Muutoin nenä ei nouse pinnalle ja senhän tiedämme miten siinä käy ja esimerkki löytyy Kreikasta.

      1. tp ranta sanoo:

        ”seuraavien kolmen vuoden aikana halltituksen on saatava negatiivisen kehityksen suunta muutettua ja Sipilän mukaan näin tullaan tekemään. Muutoin nenä ei nouse pinnalle ja senhän tiedämme miten siinä käy ja esimerkki löytyy Kreikasta.”

        viimeiset 13 vuotta on pääministeripuolueena ollut joko kokoomus tai keskusta. koska tässä ajassa ei ole kehitystä saatu muutettua, niin alkaa olemaan aika väistyä ja antaa vastuu niille, jotka kansantalouden päälle jotain ymmärtävät. kaiken maailman insinöörit, bernerit, stubbit ja hjallikset kun siihen eivät todistetusti ainakaan kykene

        olet kuitenkin oikeassa, esimerkki katastrofista löytyy kreikasta. ja me olemme hallituksen toimien ansiosta todellakin kreikan tiellä. kreikassa on viimeiset 6 vuotta harrastettu radikaalia oikeistolaista leikkauspolitiikkaa ja maa on surkeimmassa jamassa ikinä. miten kreikka ajautui tuohon tilaan? mm. usalais-, sakalais-, ranskalais- ja hollantilaispankkien sekä valtioiden avustuksella. hehän näkivät todellisen taloustilanteen peittelyssä tilaisuuden tienata, ja kun totuus kreikan tilanteesta tuli ilmi, lainakorot räjähtivät pilviin. toki siinä vaiheessa, kun lainoja ei saatukaan takaisin, yksityisistä veloista tehtiin julkisia ja koko eu:n veronmaksajat valjastettiin yksityisen pääoman pelastajiksi.

        bernie sandersin sanoin: on wall street, fraud is not exception to the rule. it is the rule.

  12. Ulf fallenius sanoo:

    Jos vasemmisto kummallinen niin ei Kokoomus oikeistokaan ihan terveeltä näytä ,lähinnä narsisti hulluja siinäkin puolueessa.

    1. Patamusta sanoo:

      Kokoomuksen ministerit ovat kaikki vasemmistolaisia, aivan kuin puheenjohtajansakin, koska se on ollut ministeriyden vaatimus.

  13. Robert Huppunen sanoo:

    Kirjoitus sisältää räikeitä asiavirheitä. Kirjoittaja luettelee ensin mitä työmarkkinauudistuksia vasemmisto haluaisi toteuttaa ja heti perään väittää että vasemmisto vastustaa työmarkkinoiden uudistamista. Mikä logiikka tässä on? Vasemmistohan on esittänyt kaikkein suurimpia uudistuksia työ- ja rahoitusmarkkinoille. Työmarkkinoiden alakulohan johtuu suomessa nimenomaan rahoitusmarkkinoiden ongelmista ja mm. siitä että oikeisto on vastustanut yhdessä yrittämistä ja yhdessä rahoittamista.

  14. Rivonaattori sanoo:

    Olipas älyllisesti laiskaa tekstiä, joka keskittyi lähinnä Pursiaisen omien vasemmistoantipatioiden esittelyyn ja niiden avulla vasemmiston alemmuustilan selittelyyn. Tekstistä oikein huokuu se oletus, että vasemmiston äänestäjät ovat vaihtaneet leiriä perussuomalaisiin niistä samoista syistä, joista Pursiainen itse ei äänestä vasemmistoa.

    Jaottelu tyhmiin ja fiksuihin äänestäjiin lienee pelkästään Pursiaisen omaa silmänkääntötemppua, koska Ojankankaan analyysissä viitataan ihan samaan ongelmaan kuin minkä myös Pursiainen tunnistaa vasemmiston alamäen perimmäiseksi heikkoudeksi: vasemmisto kyvyttömyys tarjota äänestäjille sitä, mitä äänestäjät haluavat.

    Ero analyyseissä on vain siinä, että mitä niiden äänestäjien väitetään haluavat. Pursianen katsoo, että äänestäjät haluavat lähinnä köyhän kuluttajan etua palvelevaa, talouskriisin ratkaisuja esittävää puoluetta. Ojankangas puolestaan puhuu identiteettipolitiikasta ja sen yhdistävästä vaikutuksesta. Mielenkiintoista on kuitenkin huomata, että Pursiainen epäonnistuu havaitsemaan oman ehdotuksensa ja Ojankankaan ehdotuksen välisen samankaltaisuuden: molemmat kriitikot näkevät vasemmiston ongelmien ratkeavan, mikäli vasemmisto onnistuu yhdistämään köyhiä yhden lipun taakse. Jostakin kumman syystä kuitenkin tämä yhteinen maa on Pursiaisen tekstissä hautautunut käsittämättömän olkiukkosirkuksen taakse.

    Pursiaisen analyysin heikkous tulee ilmi myös pohdittaessa sitä, mitä PerSut ovat julkisuudessa tarjonneet. Onko Timo Soinin puolue esimerkiksi puhunut valinnanvapauden puolesta ylistävään sävyyn? Ei ainakaan SoTe-uudistuksen yhteydessä, vaan huoli on ollut samankaltainen kuin vasemmistoliitollakin:

    ”– Saimme tällä viikolla neljä ehdotusta, miten ns. terveydenhuollon valinnanvapaus voitaisiin toteuttaa. Meitä perussuomalaisia huolestuttaa, onko valinnanvapaus suurten monikansallisten terveystalojen päiväuni. Tässä pitää olla tarkkana, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila.”

    https://www.suomenuutiset.fi/mattila-terveydenhoidon-valinnanvapaus-toteutettava-tarkasti/

    Entäpä sitten elvytyspolitiikka? Siinäkin nähtävästi ollaan samankaltaisilla linjoilla vasemmistoliiton kanssa:

    ”– Herrojen pitää ryhtyä töihin, muuten tulee liittokierros. Pahoin pelkään, että se johtaa sellaiseen eriytyvään kehitykseen, että ei tule mahdollisimman hyvää ratkaisua, Soini varoitti Ylen haastattelussa.
    Soinin mielestä palkansaajien ostovoimaa pitäisi nostaa maltillisesti 0-1 prosenttia. Samalla pitäisi pienentää työvoimakustannuksia esimerkiksi alentamalla työnantajien sosiaaliturvamaksuja.”

    https://www.suomenuutiset.fi/soinin-laakkeet-tupo-ja-elvytys/

    Entä Postin monopolioikeus? Aika rankalla kädellä tunnutaan sitäkin puolustavan:

    ”Perussuomalaiset olisivat valmiit viemään pörssiin Postin ulkomaantoiminnot. Puolueen mukaan ne pitäisi eriyttää Postin kotimaantoiminnoista, jotka pidettäisiin täysin valtion omistuksessa.”

    http://www.talouselama.fi/uutiset/puolueet-postia-ei-pitaisi-yksityistaa-3473977

    Entä Liberan parjaamat opiskelijoiden etuudet? Sielläkin näyttäisi olevan, ihme kyllä eliitivastaiselta oikeistopopulisteila, samankaltaista laulua kuin Vasemmistoltakin

    ”Perussuomalaiset ovat valmiit sitomaan opintotuen indeksiin jo ensi vuonna. Samalla on
    panostettava yliopistojen laatuun sekä ammatilliseen koulutukseen koko maassa. Hallituksen
    vastuuttomat leikkauslistat johtavat pidemmällä tähtäimellä tappioihin. Myös yleissivistävään
    koulutukseen tarvitaan lisäsijoituksia, jotta jatkuva lähikoulujen lakkauttaminen ja ryhmäkokojen
    paisuminen voidaan pysäyttää.”

    https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2013/04/Perussuomalaisten_varjobudjetti_2012.pdf

    Näiden esimerkkien varjolla voidaan huomata, että PerSut, joihin suurin osa vasemmiston äänestäjistä ovat siirtyneet, eivät ole tarjonneet sellaista politiikkaa, joilla Pursiainen kuvittelee vasemmiston nousevan nykyisestä kannatussuostaan. Sen sijaan Perussuomalaiset ovat julkisuudessa tehneet samankaltaisia esityksiä, kuin mitä vasemmistokin on tehnyt. Pienellä taustatyöllä tämä fakta olisi tietenkin ollut kaivettavissa esiin, mutta toisaalta, Pursiaisen tarkoitus ei liene faktojen levittäminen vaan posketon demagogia oikeistohegemonian puolesta.

    Tässä mielessä täytyy todeta, että Ojankankaan analyysi on ansiokkaampi. Hän nimittäin kykenee kaivamaan esille sellaisia asioita, jotka aidosti erottavat PerSut vasemmistosta. Identiteettipolitiikka on Perussuomalaisilla erilaista kuin vasemmistolla, jolloin se on paljon uskottavampi selitys vasemmiston äänestäjien leirinvaihdolle kuin Pursiaisen hypoteesi (olkiukko) fiksusta äänestäjästä.

  15. Pasi Uoti sanoo:

    Napakasti ja oivaltavasti kirjoitettu, ja surullisen totta. Väärin menee mielestäni vain siinä, ettei seuraavia vaaleja ole vielä pidetty, eikä vasemmistoa voida vielä sanoa kovin kuolleeksikaan.

    Voi olla, että tyhjä elvytyspuhe ja uudistamisen demonisointi tuottaa vielä jonkinmoisen vaalivoiton. Katsotaan kumpi ehtii ensin, Antti Rinne pääministeriksi vai Fitchiltä kahden pykälän luottoluokituksen lasku.

  16. Anarkisti sanoo:

    ”Tyhmät” äänestäjät on ehkä liioittelua, lähinnä kyse on siitä että toisaalta kansa on ei ole kovin tietoinen talouden mekaniikasta ja yhteiskunnan toimivuudesta. Toisaalta ymmärrettävistä syistä rikas eliitti käyttää koko valtaansa ja varallisuutta tämän kaltaisiin propagandantuottajiin, joiden tarkoitus on levittää disinformaatiota ja ajaa ihmisiä äänestämään ja toimimaan eliitin etujen mukaisesti. Toisaalta toki tunnettu tosiasia on että yhteiskunnan heikko-osaisimmat passivoituvat, eivätkä usko enää siihen että toivoa paremmasta olisi, toisaalta myös heillä on niin vakeaa jokapäiväisessä elämässään ettei aikaa ja energiaa riitä asioihin perehtymiseen, puhumattakaan aktivismista. Toivoa onneksi aina paremmasta on ja tulevaisuudessa on hyvinkin mahdollista että myös sorrettu yhteiskuntaluokka purkaa pikkuhiljaa riistonsa kahleita pala palalta ja pääsemme tulevaisuudessa maailmaan jossa yksilönvapauksia kunnioitetaan eikä riistetä hirviömäisesti, toisin kuten maailmassa jota tämäkin kirjoittaja ajaa.

  17. Juha sanoo:

    Marskilaisena olen huolestunut pienistä vihreistä miehistä, jotka askeltavat tasatahtia vieraaseen maahan – marssilaisia sanon minä.

    Karl Marx taas tunnetaan teoksestaan Das Kapital (Pääoma). Sen mukaan vapautus työn orjuudesta tulee sosiaalisen nousun kautta: työväenluokasta omistavaan luokkaan.

  18. Ulf Fallenius sanoo:

    Lisäisin vielä että onko viisas kun äänestää Kokoomuksen Stubbia ja onko hänellä edes jotain pätevyyttä missään asiassa?

    1. Patamusta sanoo:

      Äänestämällä Stubbia ei profiloidu sen enempää vasemmistolaiseksi, kuin äänestämällä jonkin muun puolueen ehdokasta, joten kysymyksesi ei ole erityisen relevantti. Kahden käden sormet riittää eduskunnassa olevien oikeiston edustajien laskemiseen, joten ongelma on selvästi laajempi, tyhmiä äänestäjiä riittää kaikille puolueille.

      1. anarkisti sanoo:

        Voit toki kertoa miksi määrittelemäsi oikeiston äänestäminen tekee ihmisestä älykkään?

      2. Patamusta sanoo:

        Parahin anarkisti, mainitsin tyhmiä äänestäjiä riittävän kaikille puolueille. Pursiaisen mukaan Ojakangas näkee ongelman huijatuksi tulemisessa, jota en ole erikseen linkistä tarkistanut, mutta uskotaan, kun molemmat ovat vasemmistolaisia. Huijatuksi tuleminen on aina tyhmyyttä tai vähintään varomattomuutta, jota on vaikea erottaa tyhmyydestä, josta päästäänkin jo kysymykseesi. Ne muutamat oikeiston edustajat eivät kohtaa väitteitä siitä että, ennen vaalipäivää olisivat väittäneet muuta eli oikeiston äänestäjät eivät ole tulleet huijatuksi, joten eivät ainakaan sillä perusteella ole tyhmiä.

      3. Ulf Fallenius sanoo:

        Siis suurin osa äänestäjistä on tyhmiä.

  19. anarkisti sanoo:

    Pitää miettiä vähän suhteellisuutta, ennen kuin alkaa ihmisiä tyhmiksi kutsumaan. Mikä yleensä onkaan todennäköisyys, että äänelläni on jotain merkitystä sen suhteen tuleeko äänestämäni ehdokas valituksi, tai mikä onkaan ääneni merkitys kokonaisuudessa. Kumpaankin vastaus on olematon. voidaankin kysyä onko suurempaa typeryyttä käyttää merkittävästi aikaansa tausttatyöhön, vain varmistuakseen että tekee mahdollisimman oikean päätöksen ja minimoi huijauksen todennäköisyyden asiassa, jolla ei ole juuri mitään merkitystä. Voidaankin kysyä onko äänestämässä käymisessä enemmän vaivaa ja ajankulua kuin hyötyä kun loppujenlopuksi suurin osa vallasta on virkamies ja lobbarikoneistolla joka vähentää äänesi merkitystä olemattomasta vieläkin marginaalisemmaksi.

    1. Patamusta sanoo:

      Tässä nyt on lainattu Pursiaisen terminologiaa sen enempää analysoimatta absoluuttista tai suteellista tyhmyyttä, mutta kiva että kolahti.

  20. popula sanoo:

    Miksi kykypuolue oikeistoenemmistöineen on ajanut Suomen tähän fantastiseen liberahumppaan?

  21. akateeminen työtön vasemmalta sanoo:

    Erikoista. Kirjoittaja ei tuonut esille, että kokoomus ja oikeistokeskustalainen kepu ovat olleet käytännössä poliittisessa johdossa viimeiset 15 vuotta. Nyt meillä on puhtaasti porvarihallitus, joten oikeistolaisen markkinaliberaalin yhteiskunnan pitäisi parhaillaan kukoistaa. Niin se kukoistaakin. Köyhien, alle toimeentulominimin alapuolella eläviä on melkein miljoona, työttömyys on ennätyslukemissa ja kansantaloutemme on syvässä taantumassa. Onko se suomalaisen vasemmiston vika? Älyllinen spekulointi on kivaa, mutta kansalaisten todelliset elinolot puhuvat totta, ainakin sille joka saa seisoa leipäjonoissa. Kolmannes äänioikeutetuista jättää äänestämättä. Sekin on hyvä pitää mielessä.

  22. Kielikello 2 sanoo:

    ”Suomen kielen lautakunta kannatti Suomenkielen perussanakirjan toimituksen esitystä, että sanakirjaan otetaan hakusanoiksi sekä ks:lliset että x:lliset muodot marksilainen ja marxilainen, marksilaisuus ja marxilaisuus, marksismi ja marxismi jne. Päähakusanaksi tulee ks:llinen muoto.”
    Kielikello 3/1989 http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=1041

  23. Juha sanoo:

    Mark kaimoineen: marksilaiset?

Tietoa kirjoittajasta

Pursiainen Heikki

Heikki Pursiainen

Hallituksen jäsen

Heikki Pursiainen on ekonomisti, valtiotieteiden tohtori ja palkittu kirjailija. Hän on tehnyt merkittävän uran tutkijana, ajatuspajahenkilönä, mediayrittäjä- journalistina, ja toimii nyt Helsingin kaupungin kaupunkitietopalveluiden päällikkönä. Pursiaisen väitöskirja käsitteli taloustieteen matemaattisia menetelmiä virallisten tilastojen laadinnassa.

single.php