Suomessa on hyvä elää. Olemme onnistuneet kehittämään elämää Suomessa ällistyttävän hyvin ainakin neljän viimeisen vuosikymmenen aikana. Meillä kasvaa ensimmäisiä sukupolvia, joilla itsellään ja heidän vanhemmillaan on aina mennyt hyvin. Kaikki mitä on yrittänyt on onnistunut. Millaisen yhteiskunnan olemme saaneet aikaiseksi?
Hyvinvointivaltion rakentaneet loivat hienoja ihanteita katajaisen kansan kasvattamiseksi. Ilmainen koulutus, terveydenhoito, työpaikkoja kaikille ja tasavertainen yhteiskuntajärjestelmä. Kaikkea kaikille ja jokaiselle yhteiset mahdollisuudet elää ja yrittää Suomessa. Oli lottovoitto syntyä suomalaiseksi. Vähintäänkin neljä oikein ja hyvä valmiudet elämässä selviytymiseen. Millaisia ihmisiä hyvinvointivaltio synnyttää?
Suomalainen on opetettu odottamaan ja vaatimaan itselleen asioita valmiina. Meille kerrottiin kaikkien saavan koulutuksen, mahdollisuudet ja työpaikat valmiina jostakin. Kaikkea pitää saada koko ajan enemmän, eikä saavutetuista eduista luovuta mistään hinnasta. Poliittinen järjestelmä keskittyy hyvinvoinnin jakamiseen eikä hyvinvointiin tarvittavan rahan kehittämiseen. Sirpaleinen kuntatalouskin nojaa kuluttamiseen ja kulujen synnyttämiseen eikä verotuloja tuottavien kansalaisten rekrytointiin tai tulojen rakentamiseen. Olemme synnyttäneet hirviömäisen julkisen rahanjakokoneen, joka toimii pelkkään kuluttamiseen uuden rakentamiseen sijaan.
Suomalainen pitää yrittämistä hyvänä ideana, mutta ei itselleen vaan jollekin toiselle. Itselle yrittämisen kohtalo tuntuu liian vaativalta. Hyvinvointia on suotu ilman uhrauksiakin joten, miksi turhaan yrittää määräänsä enemmän? Jokainen hyvinvointijärjestelmän läpi kouluttanut oppii odottamaan loistavaa työuraa sellaisen luomisen sijaan.
Odotamme kädet ristissä uutta Nokiaa. Jostain pitäisi tulla miljardiluokan yrityksiä ja tuhansia uusia työpaikkoja. Pienet yritykset tai uudet ideat eivät kiinnosta, koska eihän yksi kerrallaan työllistävä voi tuhansia ihmisiä koskaan työllistää. Ei kannata yrittää, eikä mitään ole tehtävissä, kun vastausta ei tule jostain valmiina. Välillä ihmetyttää miten tämä kansa on onnistunut näinkin loistavasti, kun tämän päivän asenteet muistuttavat eineksiltä, joita itseemme ahtaamme.
Suomalaisen pitää saada töitä. Hyvinvointivaltio rakensi harhan toimivasta työmarkkinasta. Työpaikkoja syntyy jos ei muuten, niin ainakin julkiselle sektorille ja jokainen saa varman paikkansa ja eläke-etunsa. Missään ei opeteta tai kerrota jokaisen olevan itse vastuussa oman elämänsä johtamisesta tai työpaikkansa luomisesta. Päinvastoin meille opetetaan, ettei tarvitse yrittää. Yhteiskunta yrittää muka puolestamme.
Hyvinvointivaltio on valmis. Suomalainen on haluton investoimaan uusiin, tuntemattomiin asioihin. Kehitämme asioita joissa olimme ennen hyviä, emme uusia asioita. Palveluyhteiskunta ei kehity koska olemme haluttomia myymään asioita tai palvelemaan toisiamme. Palveluyrityksiä ei arvosteta, koska palveluita pidetään itsestään selvinä. Palvelusta ei halua juuri kukaan maksaa. Olemme tottuneet istumaan valmiissa pöydässä tarhassa, koulussa, kodeissa ja työpaikoilla. Meitä on palveltu, eikä itsestään selvästä kannata erikseen maksaa, vaikka sen tuottaminen kalliiksi tuleekin.
Suomalainen on muukalais- ja muutosvastainen. Vaikka maailman painopisteet, kehittäminen ja kasvu siirtyvät Aasian kautta Afrikkaan, suomalainen haluaa työtä Suomessa. Vauraan Venäjänkin kanssa rakentaminen tuntuu vastahakoiselta. Tuovat tänne erilaisia ajatuksia ja uutta yrittämistä. Häiritsevät hyvinvointivaltion tasapainoa rakentamalla uusia yrityksiä.
Onneksi Suomi ja suomalaiset ovat hyviä asioiden kriisiytyessä. Onnistumme muutoksissa pakon edessä. Suomalainen herää päättämään, yrittämään ja toteuttamaan kun navetta on tulessa. Pakon edessä pelaamme yhteen maaliin. Kuinkahan huonoon jamaan hyvinvointivaltion on vietävä ennen kuin saamme aitoa muutosta aikaiseksi?
Rakentaessamme seuraavaa versiota hyvinvointivaltiosta, pidetään huolta, että laitetaan vastuu itsestä, yrittämisestä ja yhteiskunnasta kaiken keskiöön. Passiivisuudesta kasvoi hyvinvointivaltion peikko, joka tuli meille aivan liian kalliiksi. Päästetään peikosta ja päättämättömyydestä irti. Annetaan tilaa ja arvoa suomalaiselle yritykselle.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Ville Tolvanen
Ville Tolvanen on yrittäjä, blogaaja, yrityskonsultti ja Digitalist Network-verkoston perustaja. Tolvanen on intohimoinen rakentaja, kehittäjä ja suomalaisen yritysmaailman uudistaja.
16 kommenttia artikkeliin Hyvinvointivaltion peikko
Komppaan Villen kirjoitusta
Meille tekisi kunnon kriisi hyvää, ei olla taidettu olla samalla asialla sitten 40-luvun.
Näin pienen kansan on ymmärrettävä, ettei meillä ole tulevaisuutta muuten kuin yhteen hiileen puhaltamalla, toisiamme tukemalla ja katsottava koko maailmaa sisämarkkinana.
Liian kauan on mennyt yhtäjaksoisesti hyvin, jolloin hyvinvoinnin pienestäkin notkahduksesta tulee aivan mahdoton tehtävä, jota ollaan valmiita puolustamaan aivan millä hinnalla tahansa.
Kiitos Ville,
Sanasi ovat osuvia ja kannustavia – olen mielelläni avuksi tässä hommassa. Kaikkia tarvitaan, muuten on paljon vaikeampaa. Yhdessä tästä tulee hyvä.
Jukka
—
What you leave behind is not what is engraved in stone monuments, but what is woven into the lives of others.
-Pericles
No, kerrankin Ville, eipä juuri ole lisättävää. Yhdyn sanoihisi, hyvä kirjoitus kerta kaikkiaan, that’s a keeper!
Hyvin laitettu Ville, hyvinvointi, itseasiassa tasa-arvoiset mahdollisuudet siihen, on puolustamisen arvoista. Aiemmin luodut rakenteet eivät, jos ne eivät ole hyvinvoivia. Navettapalossakaan ei ensimmäinen pelastettava ole navetta…
Ongelman kuvaus on hyvä, mutta kovin vähän tässä oli konkreettisia keinoja tilanteen korjaamiseksi.
Kuulin ensimmäistä kertaa Ville Tolvasesta. Googlettamalla löytyi hänen blogi jossa näyttää olevan ei mitään muuta kuin näitä tällaisia peikkoja kirjoitus toisensa jälkeen. Itsepromootiolta vaikuttaa. Yrityskonsultti näkee peikkoja siellä täällä jotta häneltä kysyttäisiin apua.
Missä pellossa tämä Ville Tolvanen oikein elää? Mies ei näytä löytävän mitään muuta kuin negatiivista joka puolelta. Itsellä ainakin on täysin päinvastaisia kokemuksia ja havaintoja, ja niin on puolella tusinaa muitakin, joilta asian äskettäin varmistin. On edelleen lottovoitto syntyä Suomeen. Siksi sitä syntymistä lottovoitoksi kutsutaan, on siis lottovoittoa kun olosuhteemme ovat tietyllä tasolla. Tuo tietty taso antaa sitten oikeuden odottaa tiettyjä asioita valmiina, joita ovat koulutus, terveydenhoito jne. Tolvasen kirjoituksesta jää täysin epäselväksi mitä hän tahtoo yleensä sanoa? Sitäkö että meillä suomalaisilla ei olisi oikeutta odottaa mitään valmiina, vaikka on lottovoitto syntyä Suomeen ja vaikka verotuksemme on säädetty niin kireälle juuri siksi, että meillä on tietyt asiat valmiina?
Yrittäjyysasenteeseen liittyvä argumentti Tolvaselta oli myös yhtä outo. Yrittäjyyttä pidetään hyvänä asiana vain toiselle? Mitä tämä tarkoittaa? Yrittäjä on aina yrittäjä itselleen ja palvelut tarjotaan muille, ei itselle. Siitähän yrittäjyydessä on kysymys. Vai onko Tolvasella jokin täysin muunlainen näkemys yrittäjyydestä? Mielenkiintoista olisi kuulla mikä se mahtaa oikein olla, kun mies kerran on yrityskonsultti. Ketä tällä ajattelulla oleva konsultti sitten konsultoi olisi myös mielenkiintoista tietää.
Ja mistä seuraavasta hyvinvointivaltioversiosta Tolvanen oikein puhuu?
Koko kirjoitus olin niin suomivastainen, että hiukan ihmetyttää miksi tämä kirjoitus on yleensä julkaistu Liberan blogissa.
Ohessa linkki selvitykseen jossa viittasin lausellani ”yrittämistä pidetään hyvänä ajatuksena muille.” http://yle.fi/uutiset/tutkimus_yrittaminen_ei_houkuta_suomalaisia/6820092
Itse näen tämän luodun virkakoneiston juuri päin vastoin. Juu, koulutus, terveydenhoito, heikkoa ei jätetä ovat kaikki hienoja tavotteita, joista pitäisi sivistysvaltiossa pitää kiinni.
Mutta jotenkin tämä valtiomosnteri, jota hyvinvointivaltioksi kutsutaan, ja jonka kohtalosta kaikki tuntuvat olevan niin huolissaan, on muuttunut pahoinvointia tuottavaksi hirviöksi. Tutkikaa vaikka lastensuojelun nykytilaa.
Meillä on maailman korkein veroaste ja silti raha ei riitä. Kaiken tuhoavalla julkisella sektorilla emme ilmeisesti onnistu saavuttamaan näitä jaloja toiveita, koska toteutus on menninkäisten käsialaa.
Tottakai kirpaisee, kun julkisen sektorin osuus nykyiseltä kansantasavalta tasolta pudotetaan järkeväksi.
En näe mitään syytä lykätä päätöstä. Vaikka meillä olisi edelleen se vanha teollinen pohja, ei ole mitään järkeä elättää nykyistä pahoinvointivaltiota ja sen siivellä eläviä virkamiehiä.
Totta, että Ville elää pellossa. Mutta sitä peltoa hän yrittää äestää, möyhiä ja kylvää siihen siemeniä, jotta uusi satoaika koittaisi. Kirjaimellisesti sanottuna. – Ville tekee erittäin ansiokasta työtä jakamalla ajatuksiaan ja haastaa lukijat miettimään itse uusia vaihtoehtoja ja toimintamalleja. Ville on ikäänkuin hyvä konstruktivistinen ja oppilaaseen uskova opettaja, joka kertoo näkemästään ja kokemastaan ja haastaa kuulijan miettimään ratkaisuja itse. Villen tehtävä ei olekaan antaa valmiita vastauksia vaan ne on jokaisen itse tehtävä omassa päässään. Vastauksia ja ratkaisuja on monenlaisia niin kuin moniarvoisessa yhteiskunnassa tuleekin olla. Hyvä Ville! Jatka meidän herättelyä ja unohda nämä vanhakantaiseen oppimiskäsitykseen nauliutuneet urputtajat, jolla ei ole kykyä ajatella itse omilla aivoillaan.
Olen samaa mieltä. Olen tutkinut kymmeniä vuosia yhteiskuntamme kehittymistä ja viime vuosikymmenen internetin kehittymistä. Olen pitkälti samaa mieltä kaikkien ketjun kommentoijien kanssa siitä, että meidän on ryhdistäytydyttävä ja alettava kaskeamaan sitä peltoa. Mennään takaisin sinne peltoaikaan ja kyseenalaistetaan kaikki. Noustaan sieltä, kasketaan, kynnetään ja viljellään uusia ajatuksia mieliimme ja näytetään naapurivaltioista alkaen, että meistä on johonkin. Kun naapuriivaltiot on selätetty älyllisesti, jatketaan orgaanista kasvua ja aloitetaan sitä vientiä Piilaaksoon, jossa isot rahoittajat asustavat. Siellä Nokiallakin oli osasto, mutta huonolla menestyksellä. Huonosta menestyksestä ei tule johtaa automaattisesti ajatusta hyvään menestykseen ainakaan siten, että se vaikuttaisi uskomukseen negatiivisesti.
Monissa yhteyksissä on tullut esiin se, että katajainen kansamme on melankolista ja taipuvaista pessimismiin. Onko todella näin? Onko tämä vain sellainen puheasteen päätelmä, jolla ei ole tieteellistä perustaa? Missä on se perusta? Jos sitä ei ole niin otetaan ja heitetään nämäkin menemään. Onko esimerkiksi internet ja kaupankäynnin sähköistyminen niin pelottava asia kuin luullaan? Miten olisi jos otettaisiin yhteiskuntaamme niskasta kiinni ja keskityttäisiin siihen mikä näkyy edessä. Ei kuikuilla sinne horisonttiin vaan katsotaan sitä pihan katajaa. Marjoja kasvaa katajapensaassa. Poimitaan ensksi marjat, tehdään hillo, purkitetaan se ja myydään tuote ulkomaille. Ja myydään se perhanan purkki netissä! Ei missään vanhassa kaupanrohjossa vaan netissä, jossa ikkunat ovat aina puhtaat ja hinnat kohdillaan.
Totta on sekin, että suomalaisia vaivaa laiskuus. Työvoimatoimistot ovat täynnä työkykyistä henkilöä, jotka ovat juurtuneet kaavoihin. Jos insinööri on työtön muutaman vuoden niin kyllä suomalaisen pitää silloin älytä herätä ja kouluttautua uudelleen. Miten on medikaalimatkailu? Miksi hammaslääkärit ja silikoni-implantit ovat Viron kova valtti kun meilläkin on samat tuotteet? Tarvitseeko tosiaan mennä porauttamaan hammasta Tallinnaan, kun sen voi tehdä Hyvinkäällä? Ja silikoni-implantit asentuvat nekin kätevästi Rolfin klinikalla, joka on maailman johtavia alalla.
Ajattelen samalla tavalla. Avataan ne silmät ja ei mennä sinne merta edemmäs kalaan. Kalastetaan ihan aluksi ne lähialueen ahvenet ja tehdään niistä oikein kunnon kalasoppa.
Hyvä Ville! Tästä on hyvä jatkaa, mahtava veto!
”Monissa yhteyksissä on tullut esiin se, että katajainen kansamme on melankolista ja taipuvaista pessimismiin. Onko todella näin?”
Ei ole. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat yksi onnellisimmista kansoista. Yleisesti vedotaan myös esim. suomalaisten suuriin itsemurhalukuihin kun halutaan todistella Suomalaisten kansaluonnetta. Sekään ei pidä paikkaansa. Etelä-Euroopan katolisissa maissa itsemurha on suuri synti, joten sen kirjaamista kuolintodistuksiin vältetään. Jos ihminen hyppää Venetsiassa kanavaan ja henkilöllä on todettu masennus, niin kuolintodistukseen saatetaan kirjata kuolinsyyksi masennus, eikä itsemurha. Asiaska kirjoittaa kirjassaan mm. Itä-Suomen läänin entinen oikeuslääkäri Kari Karkola. Suomessa tilastot ovat todempia ja asettavat meidät suotta huonommiksi.
Kiitos tästä kommentista! Se oli kovin imarteleva, lämmitti mieltäni päiväkausia! Kumarrus, V
”Jos hallitus oikeasti haluaisi tukea yrittäjyyttä, se muuttaisi ensimmäiseksi työttömyyspäivärahan myöntämisperusteita siten, että yrittäjiksi ryhtyviä kohdeltaisiin tasavertaisesti muiden kanssa. Uusia yrityksiä perustettaisiin varmasti enemmän ja työttömiä ammatti-ihmisiä olisi varmasti vähemmän, ellei oman yrityksen perustaminen merkitsisi loikkaamista kaikkien turvajärjestelmien ulkopuolelle.”
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talta-tuntuu-olla-koyha
Mitä tekemistä työttömyyspäivärahalla on yrittäjäksi ryhtymisen kanssa? Jos ei uskalla ottaa riskiä ja ryhtyä yrittäjäksi ilman työttömyyspäivärahamahdollisuuden olemassaoloa, ei silloin usko liikeideaankaan riittävästi.
Nimimimerkki Yrittäjänä jo yli 10 vuotta
Ohessa omia ajatuksiani yrittämisen tukemisesta http://www.villetolvanen.com/2013/09/12/palkitaan-yrittamisesta/ #V