Kim Väisänen

Tällä viikolla Blancco Groupin Kim Väisänen vastaa Liberan kolmeen kysymykseen Suomen tulevaisuudesta.

Yrittäjä Kim Väisänen on vuonna 1997 perustetun tiedonhävityksen ja tietokoneiden uusiokäytön globaalin markkinajohtajan Blancco Groupin toimitusjohtaja ja perustaja-omistaja. Yhtiö toimii useassa maassa ja työllistää n. 120 henkilöä. Sekä Blancco että Väisänen ovat useasti palkittuja. Väisänen kirjoittaa säännöllisesti eri suomalaisiin sanomalehtiin, IT-alan julkaisuihin ja sähköisiin julkaisuihin. 

Mikä on Suomen suurin haaste?

– Suomen suurin haaste on historiallinen kivireki, joka on lastattu ylisuurella julkisella sektorilla, työmarkkinoiden jäykkyydellä, työnteon kannustamattomuudella ja yleisellä muutosvastarinnalla. Kyynikko voisi väittää, että Suomella on takanaan loistava tulevaisuus. Todellisuudessa ihan näin huonosti ei ole, mutta Sixten Korkmania mukaillen, Suomella voi olla loistava tulevaisuus, mutta lähitulevaisuus on varsin haastava, jopa synkkä.

Kotimainen väestöpyramidi on muistuttanut keskivartalolihavaa, jonka pullea keskiosa on nyt pikkuhiljaa valumassa varsin hyvin eduin eläkkeelle, ja laskun maksajien määrä suhteessa elätettäviin ei ole terve. Tekeviä käsipareja suhteessa huolehdittaviin on vain niin kovin vähän seuraavat 15-20 vuotta. Tilastollisen analyysin mukaan homma helpottaa 2030 –luvun alkaessa. Sinne on vain niin kovin pitkä matka, että epäilen epäreiluuden enemmän kuin harmittavan nykyhetken kolmekymppisiä, joille lasku lankeaa. Tilannetta osaltaan oikaiseva eläkeratkaisu saadaan esimerkiksi valmiiksi aikaisintaan 2017. Silloin se lihava keskivartalo on jo kokonaisuudessaan livahtanut nauttimaan saavutetuista eduista. Olen miettinyt miltä näyttää esimerkiksi 50 vuoden päästä kun tutkija huomaa, että Suomen yleinen eläkeikä oli vuodet 2005-2017, suurten ikäluokkien eläköitymisen ajan, 63 vuotta. Sitä ennen se oli virallisesti 65 vuotta, ja vuoden 2017 jälkeen todennäköisesti lähempänä 67.

Mikä on Suomen suurin mahdollisuus?

– Koulutettu, dynaaminen ja kansainvälinen nuoriso. Suomi on pullollaan upeita nuoria, jotka esimerkiksi ovat kiitettävästi perustaneet startup –yrityksiä, joista osa tulee menestymään millä tahansa mittareilla mitattuna. Nuorissa on aina ollut tulevaisuus, niin nytkin. Annetaan heille kaikille mahdollisuus, eikä päästetä ketään syrjäytymään. Ennaltaehkäisy on aina kymmenen kertaa edullisempaa kuin vahinkojen korjailu. On helppo naureskella ”tavallisille tarinoille” ja kritisoida niitä, mutta sen varaan tuudittautuminen, että julkinen sektori kyllä hoitaa tämänkin ongelman ei juurikaan vie eteenpäin. Nuorten työllistäminen tulee tehdä mahdolliseksi esimerkiksi sosiaaliturvaa ja osa-aikaista työntekoa yhdistämällä.

Minkä yksittäisen asian muuttaisit heti?

Suomen pitäisi siirtyä blokki/listapohjaisiin vaaleihin, joissa äänestäjä tietäisi etukäteen mitä saa äänellään. Nykyisessä mallissa lopputulos on se, että neljän vuoden välein valitaan ainoastaan 3-5 apupuoluetta RKP:lle. Ns. vaaliohjelmien kuluttajansuoja on täysin olematon, koska hallitusohjelmassa voidaan sopia täysin äänestetyn puolueen lupausten vastaisesti. Ruotsissa ja Tanskassa on pystytty tekemään oikeita poliittisia päätöksiä, koska hallitusohjelma on ollut tiedossa jo äänestyshetkellä. Poliitikot eivät ole siis voineet paeta mystisen hallitusohjelman taakse vaan ovat joutuneet sitoutumaan asioihin ennen hallituksen kasaamista. Sekä Ruotsin että Tanskan BKT per capita on noin 10% Suomea korkeampi ja siihen varmasti osasyynä on paremmin toimiva poliittinen järjestelmä. Yölinnun riimittelyn mukaisesti niissä molemmissa toteutuu: sitä saa mitä tilaa. Suomessa taas saa sitä, mitä ei varmasti tilannut.