Joukko taloustieteilijöitä vetosi perintöveron puolesta Helsingin Sanomissa. He kirjoittivat mm.: ”Perintö- ja lahjavero on oikeudenmukainen, toimiva ja tarpeellinen tulonlähde valtiolle, joka kattaa alijäämäänsä ulkomaisella velalla”.
Tämä vaikuttaa aika kummalliselta toteamukselta (varsinkin kun vetoomuksessa ei mainita laisinkaan tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä mielipiteelle), koska perintöveron kaikki hyvät ominaisuudet näyttävät olevan ehdollisia sille, että valtio ottaa velkaa ulkomailta. Kun tämä seikka ylipäänsä mainitaan, lienee turvallista olettaa, että perintövero ei näiden taloustieteilijöiden mielestä ole oikeudenmukainen tai toimiva tai ainakaan tarpeellinen tulonlähde, jos valtio ei ota ulkomaista velkaa. Mahtaako heidän ajatuksensa olla, että kun velka saadaan maksettua ja ei enää oteta ulkomaista velkaa niin ruvetaan antamaan perintötukiaisia, jotka kasvavat samalla kun ulkomaille annetaan lainaa?
Vetoomus on tietysti sitä vahvempi, mitä useampia perusteluja voidaan tarjota. Ilmeisesti tämä mielessä joukko taloustieteilijöitä tarjoaa lisäperustelun: Heidän mielestään olisi väärin, jos ”ansaitsematonta” perintö- ja lahjatuloa verotettaisiin kevyesti tai ei ollenkaan. Kantaansa he perustelevatkin työn korkealla verotuksella.
Missäköhän mielessä perintö- ja lahjatulo on ansaitsematonta? Jos vanhemmat haluavat jättää jälkikasvulleen perintöä, ei kai ole mitään syytä ajatella etteivätkö he olisi sitä ansainneet. Kenties he ovat käyttäytyneet hyvin ja olleet miellyttäviä ja tehneet asioita, joita vanhemmat ovat halunneet. Kenties he ovat jopa osallistuneet omaisuuden kartuttamiseen auttamalla vanhempiaan. Veikkaisin, että lähes kaikki perintöä saavat ovat osallistuneet omaisuuden kartuttamiseen voimallisemmin kuin lottoajat panostavat lottovoiton saamiseen. Kenties kummallisinta on näiden taloustieteilijöiden sokeus sille, että todellinen ongelma on korkea työn verotus. Eikö mieleen tule käyttää perintöveron tasoa perusteluna työn verotuksen alentamiselle?
Ehkä synkeintä koko vetoomuksessa on, että valtiontalouden kannalta on melko yhdentekevää onko perintöveroa vai eikö. Lisäksi monet taloustieteilijät tietävät, että verotus on tehokkainta silloin, kun sitä ei voida kiertää. Perintövero kuulunee helpoimmin kierrettäviin veroihin. Ja lisäksi, mitä vauraammasta henkilöstä on kyse, sitä helpompaa kiertäminen on.
Arvioisin kiertämisen olevan vaikeinta perheissä, joissa varallisuus on kiinni yhdessä asunnossa ja kesämökissä. Kenties tällaisten perheiden kannattaa realisoida kesämökkinsä ja käyttää ne koppaviin ulkomaanmatkoihin ja lasten muodikkaisiin vaatteisiin, samaan aikaan kun pelkän asunnon omistavat naapurit joutuvat hankkimaan lapsilleen vähemmän muodikkaita vaatteita ja lomailemaan Korkeasaaressa. Jos perintöverosta ei tarvitsisi huolehtia edelliset voisivat kenties kutsua jälkimmäiset viikoksi kesämökilleen. Perintö- ja lahjaveroilla on nimittäin ihan tutkitusti käyttäytymisvaikutuksia, ks. McGarry (2001) ja Ohlsson (2011).
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Klaus Kultti
KTT Klaus Kultti on taloustieteen professori Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Kultin tutkimustyö on lähinnä teoreettista, erityisenä kiinnostuksena immateriaalioikeudet.
7 kommenttia artikkeliin Vetoomus perintöveron puolesta
Perintövero, tulovero jne. täytyy asettaa niin, että niiden haitta talouskasvulle (ja sosiaaliselle liikkuvuudelle) ovat mahdollisimman pienet. Maksimi veroiisa on tietysti taso jolla veronkanto tuottaa eniten tuloja valtiolle (perintöverossa on puhuttu, että nykyisestä tasosta alentamalla veronkanto voisi olla suurempi).
Perintövero ei saa olla siis liian iso, mutta ei myöskään liian pieni, jotta sitä esim. tuloverolla kompensoitaessa joudutaan tilanteeseen, että Suomessa ”rikastumiseen” kuluu kaksi sukupolvea.
Perintö on perinnönsaajan näkökulmasta ansaitsematonta. Perintörahojen varassa laiskotteleva henkilö ei tuota yhteiskunnalle mitään työpanosta, jollei pääoman jonkinlaista allokointia pidetä työpanoksena – minä en pidä. Yhteiskunta toimii tehokkaimmin silloin, kun jokaisella yhteiskunnan jäsenellä on riittävät kannustimet osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja antaa oma työpanoksensa. Tämähän on juuri oikeiston kantava ajatus. Samalla tavalla tulonsiirtojen varassa laiskotteleva on pois työtä tekevästä väestöstä. Perintöveroa vastustavat tietysti argumentoivat, että perinnönjättäjän motivaatio kartuttaa varallisuuttaan katoaa, mikäli hän ei voi jättää jälkipolvilleen perintöä. Tämä argumentti on äärimmäisen heikko. Perinnönsaajan vuoksi varallisuuden kartuttaminen on varsin toissijainen ja heikko motivaatio kenellekään kartuttaa varallisuuttaan – varsinkaan oikeistolaiselle liberaalille, joka tyypillisesti ajattelee lähinnä omaa napaansa. (mikä sinänsä on täysin hyväksyttävää. Näin toimin itsekin.) Toki sitten eläkeiän kynnyksellä ihmiset alkavat jossain määrin miettiä, kuinka turvata jälkeläistensä hyvinvointi perinnön kautta. Varsinaisessa tuottavassa työiässä tällainen ajattelu ei ole ominaista kenellekään. Ja vaikka olisikin, niin 50% perintöveron kautta vielä puolet jää jokatapauksessa jälkeläisten hyväksi, ei perinnön kartuttaminen tällöin mitenkään 100% hyödytöntä ole, vaan ainoastaan 50%:sti. Perintöverosta on hyötyä sekä valtion kassalle, että taloudelliselle toimeliaisuudelle yhteiskunnassa.
Höpsis – kai se perintörahojen varassa laiskotteleva jotenkin käyttää perinnön? Huikea arvonlisävero iskee heti, siis HETI, jos käyttää senttiäkään. Jos pitää tilillä, talletuksissa tai sijoituksissa niin silloinhan tuo perintö tuotta sijoituksellaan (se kai pankkien idea on?). En nyt ihan äkkiseltään keksi miten Valpuri vääntää asian siten, että perintö (joka on jo moneen kertaan verotettu) on jotenkin pois yhteiskunnalta ja muilta kansalaisita, jolle se ei edes kuulu.
“Axel Niklas Herlin (1838–1906), kauppias ja juristi joka tunnettiin Suomen ensimmäisenä sosialistina.” (Wikipedia)
Harald (1874-1941). Heikki (1901-1989). Pekka (1932-2003). Suomen ensimmäinen kapitalisti?
”Jos vanhemmat haluavat jättää jälkikasvulleen perintöä, ei kai ole mitään syytä ajatella etteivätkö he olisi sitä ansainneet.”
Vanhemmilta ei kyllä liiemmälti kysytä. Ilman lakiosaa jättäminen on melkoisen hankalaa.
Markkinatalous. perintö ja -verotus
Onko perintötulo markkinatalouteen kuuluva tulo ? Markkinataloudessahan kaikkien toimijoiden tulisi olla samalla rivillä ja koska vanhempiaan ei voi valita markkinoilla perintö ei ole saajalle markkinatuloa niin pitäisikö perintöveron olla kapitalismissa 100% ? Kysymys on asetettu hassusti, mutta se on oikesti monella tavalla hankala, alla muutama.
1) Perintöä on monenlaista, osakepositio tai pankkitili tietokoneen muistissa, kivitalon pala arvokkaalla tontilla jne., mutta myös hyvä kotikasvatus, peritty asema esim politiikassa tai taloudessa tai tähtitaivaalla, hyvät geenit, täydellinen sävelkorva, jne. Pitäisikö niitä kaikkia pitäisi verottaa samalla tavalla?
2) Korkea perintöverotus tuo tullessaan tuhlailevaa käyttäytymistä perinnönantajien osalta. Jos varautta ei voisi antaa eteenpäin niin se pitää syödä, juoda tai matkustella nollille niin kauan siihen on kykyä tai se menee harakoille. Tällainen kuluttaminen ei ole oikeaa kuluttamista.
3) Aivan omassa sarjassaan ovat kysymykset, jotka liittyvät yritystoimintaan ja perimiseen. Olisiko kukaan kiinnostunut yritysten kehittämisestä ja uuden luomisesta jos ei voisi määrätä mitä sille tehdään hänen jälkeensä ?
1 on moraalinen kysymys, 2 ja 3 ovat myös reaalkäyttäytymistä koskevia väitteitä, ne ovat joko oikein tai väärin ja on helppo todeta, että ne ovat aika laajassa mitassa oikein. Korkealla perintöverotuksella olisi yhteiskunnan kannalta erittäin negatiivisia dynaamisia vaikutuksia. Kysymykseen perintöverosta ei ole tyhjentävää vastausta, on perusteltua väittää, että joku vero olla pitää, mutta se ei saa olla liian korkea. Periminen ei ole ongelma yhteiskunnassa niin kauan kuin perintönä saatavat tulot muodostavat varsin pienen osan kaikista tuloista. Jos halutaan perätä perimisen moraalia niin ehdottomasti on otettava huomioon 1-luokan perijät, joita on useita meidänkin maamme vaatimassa 2-3 perijöiden kynimistä edellyttäen, että heidät itsensä jätetään rauhaan.
Lapsellinen kirjoitus tiedemieheltä.