Torstaina uutisoitiin Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien, Donald Trumpin ja Vladimir Putinin huippukokouksesta, jonka sijainniksi valikoitui Helsinki. Vastaanotto Suomessa on ollut jopa koomisen innostunut. Huippukokous on “valtava mahdollisuus” Suomelle ja tekisi Suomesta “hetkeksi maailman keskipisteen”. Tosiasiallisesti asiassa on kuitenkin juuri tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa enemmän riskejä kuin potentiaalisia hyötyjä Suomelle.
Tunnustan heti alkuun, että on toki olemassa hyötyjä huippukokouksen isännöimisestä. Presidentti Sauli Niinistö tapaa luultavasti molemmat presidentit kahdenvälisesti, mistä totta kai on aina pienelle maalle hyötyä, jos ei muuten, niin ainakin tiedonsaannin näkökulmasta. Vaikka Trump ja Putin kumpikaan ei ole tehnyt mitään ansaitakseen kansainvälisen yhteisön luottamusta – päinvastoin – ei ole täysin poissuljettua, että kokouksen järjestämisellä Suomi voi myös ansaita jonkin verran poliittista pääomaa. Ja tuleehan Helsinkiin muutamaksi päiväksi sadoittain toimittajia, virkamiehiä, ja muita merkkihenkilöitä nukkumaan hotelleihimme ja syömään ravintoloihimme. Helsinkiläisenä veronmaksajana olen toki iloinen tästä lisäyksestä pääkaupungin yhteisöverokassaan.
Innostuminen siitä, että Helsinki valikoitui isäntäkaupungiksi perustuu ainakin osittain harhaluuloon, johon vielä valitettavan usein törmää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Tämän kollektiivisen harhaluulon mukaan Suomella on jonkinlainen erityissuhde Venäjään ja Suomea pidetään Vladimir Putinin poliittisten päämäärien tulkkina. Tässä kontekstissa on täysin loogista uskoa, että Suomella olisi lisäarvoa annettavana kokouksen sisältöön.
Oikeasti huippukokouksen isännöinti on kuitenkin aika merkityksetön asia. Isäntämaan rooli on toimia käytännön asioiden järjestäjänä, tarjota puitteet ja varmistaa, että kokous ja siihen liittyvät järjestelyt etenevät turvallisesti ja sujuvasti. Suomi ei tule osallistumaan itse neuvotteluihin eikä toimimaan minkäänlaisena välittäjänä. Kuinkakohan paljon hyötyä Singaporelle oli isännöidä Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim-Jong Unin tapaamista viime kuussa?
Helsinki valikoitui kokouksen sijainniksi luultavasti lähinnä käytännön syistä: Trumpilla on muutama päivä ennen Helsingin kokousta toinen huippukokous, mahdollisesti paljon merkittävämpi sellainen Naton päämajassa Brysselissä ja Putin taas on Moskovassa seuraamassa jalkapallon maailmanmestaruuskisojen finaalia edeltävänä päivänä. Suomi on sopivasti Brysselin ja Moskovan välissä.
Mitä riskejä huippukokouksen isännöimisellä sitten on?
Lähestytään asiaa esimerkin kautta: Maailman ehkä arvostetuimman lehden New York Timesin huippukokouksen pitopaikasta kertovan jutun otsikko oli: Finnish Neutrality Key to Helsinki Hosting US-Russia Summit eli vapaasti käännettynä Suomen puolueettomuus oli avainasemassa USA-Venäjä tapaamispaikan valinnassa.
Mutta sitähän me emme ole. Olemme viimeistään Euroopan unioniin liittymisen jälkeen 1995 olleet poliittisesti liittoutuneita muiden EU:n jäsenmaiden kanssa. Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta on myös täysin naivia uskoa, ettei Suomi olisi Venäjän näkökulmasta selkeästi osa läntisten demokratioiden yhteistä rintamaa, vaikka olemmekin sotilasliittoon kuulumaton maa.
Tässä piileekin mielestäni aito riski Suomen näkökulmasta. Taitava virkakoneisto ja tietyt poliitikot ovat viimeiset pari vuosikymmentä tehneet kovaa ja johdonmukaista työtä poliittisen yhteistyön syventämiseksi länsimaisten ystäviemme kanssa, sekä sen mielikuvan kirkastamiseksi myös maailmalla. Mutta Suomen resurssit ovat valitettavan rajalliset ja vanhat Kylmän sodan aikaiset harhaluulot elävät vielä vahvasti.
Normaalina aikana en kantaisi liian suurta huolta tällaisesta asiasta. Se, että maailmalla ei laajasti tiedetä globaalilla tasolla aika merkityksettömän Suomen suhteesta muihin maihin on ehkä vain nöyrästi hyväksyttävä.
Mutta emme elä normaalissa ajassa. Elämme maailmassa, jossa rasistinen, seksistinen ja autoritäärinen tosi-tv julkkis on Yhdysvaltojen presidentti. Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten mukaan hänen pääsemistään siihen tehtävään edesauttoi heinäkuussa Helsingin neuvottelupöydän toisella puolella istuva Vladimir Putin. Putin taas on viime vuosina muun muassa miehittänyt eurooppalaista valtiota, tappanut toimittajia ja poliittisia vastustajia ja vainonnut eri vähemmistöjen edustajia. Niin ja sekaantunut läntisten demokratioiden vaaleihin ja kansanäänestyksiin ja käynyt aggressiivista informaatiosotaa länsimaita vastaan, tavoitteena murentaa länsimaiden yhtenäisyyttä.
Vanhat pelisäännöt eivät siis enää päde ja molempien maiden johtajien strategiset päämäärät, siinä määrin missä sellaisia ylipäätään on, ovat Suomen näkökulmasta vaarallisia. Trump totesi sisäpiirilähteiden mukaan G7-kokouksen suljetussa kokouksessa, että “Nato on yhtä paha kuin Nafta”. Tähän kiteytyy valitettavan hyvin todella iso riski näiden kahden välisen valtiopäämiehen huippukokouksessa: he vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että länsimaisten demokratioiden syvenevä poliittinen yhteistyö on huono asia.
On siis mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että Trumpin ja Putinin huippukokouksen anti ei ainakaan tule olemaan myönteinen Suomen tai muun Euroopan näkökulmasta. Mitä, jos Putin ja Trump sopivat, että länsimaiden Venäjälle asettamat sanktiot poistuvat tai lieventyvät? Tai, mitä jos Trump lupaa, että NATO ei laajene 20 vuoteen? Silloin Suomi on itse ollut mukana fasilitoimassa tilannetta, jossa oma ulkopoliittinen liikkumavara kapenee (lue: ”NATO-optio” katoaa). Silloin Suomen, jo nyt maailmalla puolueettomaksi koettu asema, sementoituu entisestään. Tämä mahdollinen uusi todellisuus on jo lähtökohtaisesti Suomelle riski. Meidän ei tarvitsi vielä nostaa omaa häntäämme roolistamme uuden, huonomman maailmanjärjestyksen rakentamisessa. Vaikka se rooli aidosti ja oikeasti onkin pieni.
Olemme viimeisten vuosien aikana nähneet kuinka häikäilemätön Putinin hallinto on hyödyntämään informaatiovaikuttamista poliittisten tavoitteidensa edistämiseksi. Annoimme juuri yhden työkalun lisää, jolla Venäjä voi yrittää heikentää Euroopan maiden välistä luottamusta.
Paras lopputulos Suomen kannalta olisi todennäköisesti, että Putin ja Trump eivät sittenkään löytäisi yhteistä säveltä. Vaikka yleensä uskon diplomatiaan demokraattisten maiden työkaluna myös autoritaaristen valtioiden kanssa, en ole ihan varma, että on Suomen intresseissä isännöidä kahden autoritaarisen johtajan välistä tapaamista. Varsinkin kun siinä tapaamisessa mahdollisesti tehdään Suomen turvallisuudelle haitallisia päätöksiä. Toivottavasti minun pelkoni osoittautuvat vääriksi.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Patrik Gayer
Kirjoittaja on konsultti ja on aiemmin toiminut puolustusministerin erityisavustajana
23 kommenttia artikkeliin Donald Trump, Vladimir Putin ja sotilasliittoon kuulumaton Suomi
Mahdollisuuksia on monia.
44 vuotta sitten saatiin aikaan liennytystä, 1990 Bush ja Gorba, 1997 Clinton ja Jeltsin.
Näillä kokouksilla on ollut kaikilla eheyttävä vaikutus maailmaan. Liekö kysymys sitten henkilöistä vai paikasta, paha sanoa, mutta neutraaiksi koettu maaperä tälläisille on aina hyvä asia.
arhaassa tapauksessa maailma rauhoittuu, huonoimmassa siellä tehdään jotain ribbentrop-sopimuksia taas kerran.
Mutta mitä ikinä tapahtuukin, se tapahtuisi Helsingistä huolimatta, ei sen vuoksi.
Siksikin, näen kansainvälisen näkyvyyden hyvänä asiana. Me emme jää tuntemattomaksi peräpohjolaksi vaan tulemme tunnetuksi myös aktiivisen, puolueettoman diplomatian maana, kuten aina ennenkin.
Ei Trump ole rasistinen, seksistinen eikä autoritäärinen. Kynäilijän uskottavuus meni välittömästi. Kaikenlaisia soijapoikia puolustusministeriöön päästetäänkin, vaikutat turvallisuusuhalta.
Kyllä kirjoittajan olisi pitänyt myös muistaa mainita ”valehteleva”, nyt jo muutaman tuhannen valheen edestä.
Viimeisin esimerkki Trumpin väite, ettei hän ole painostanut republikaaneja äänestämään tiukemman siirtolaislain puolesta. Minkä kumoamiseen riittää kun selaa Trumpin omaa tviitti-virtaa 3 päivää taaksepäin.
Hyvin sanottu. Pöllämystyin itse tuosta samasta.
On oikeastaan aika ihmeellistä, että nykyaikana kun on Internetit ja vaikka mitä niin tuntuu kuplautuminen olevan tuhdimpaa kuin ennenvanhaan…
… lisäys, ettei mene sekaisin.
Tarkoitin, että nimimerkki »Sanrafaelgables» kirjoitti hyvin.
Kommentoin viime viikolla satiirisesti:
”Sielunveljekset” tapaavat Helsingissä! Helsingin hengen ja liennytyksen innoittamana Trump antaa lupauksen, että USA hoitaa asiat niin, että Nato ei enää laajene. Kaunis jatkokertomus Helsingin henkeen.
Miksi arvostelette vain Trumpia??? Onko siis Putin täysin puhdas pulmunen!!? Muistakaa myrkyttämiset , toimitrajien tapot, hyökkääminen Georgiaam, Moldovaan ja Ukrainaan, josta ryösti Krimin ja käy yhä sotaa Ukrainassa!!!
Olipa nyt taas tällainen mitäpä jos -kirjoitus. Mitäpä jos Libera antaisi tilaa jollekin kirjoittajalle, joka vaivautuisi edes perehtymään aiheeseensa?
P.S. Brysselin ja Moskovan välissä ovat Saksa, Puola ja Valko-Venäjä. Koskaan vilkaissut Euroopan karttaa?
Hei, Analyysi on vähintään puutteellinen. Suomi on ”jo” täysin digitaalisesti miehitetty tarkoittaen, että Suomen hallinnon päätöksentekoprosessit ja henkilöresurssien eli kansalaisten ja virkamiesten käyttäytymismallit (medical, Psycholigical, psycho-social, social networks ja cognitive-neural) on mikro- (ja aggregoiden) makrotasolla louhittu päätöksentekoketjujen ennakoinnille (kaikissa optioissa). Tätä kutsutaan nimellä tietojohtamiseksi (knowledge management). Suomi on vapaaehtoisesti ja monista varoituksista huolimatta lähtenyt toteuttamaan ”EU Visiota2020” ymmärtämättä huippujen strategiat: Suomi on jo vasalliasemassa. Kataista ja Stubbia sopi kiittää (vaihtoehtoisesti heidät sopii saattaa sotaoikeuteen. Kysessä on enemmän kuin tyhmyys 2010-) Tiina Ison, tietojohtamisen asiantuntija
Spekulaatiot siitä, että Trump poistaisi Venäjän vastaiset pakotteet tuntuvat vähän kummalisilta. Käytännössähän tilanne on ollut se, että Trump:n hallinto on lisännyt pakotteita – ja että EU-johtajat ovat suoraan irtisanoutuneet näistä laajennuksista. Lisäksi suurin hinku pakotteiden lieventämiseksi – tai suoranaiseksi purkamiseksi – tuntuu tulevan EU:n sisältä eikä ”rasistisen seksistin” hallinosta.
Mitä tulee Putinin väitetystä tuesta Trumpille, niin missähän se savuava ase oikein on? Tähän menessä käteen on jäänyt pari harkitsematonta tapaamista (jotka eivät ilmeisesti johtaneet yhtään mihinkään) ja epäily demokraattien sähköpostipalvelimen korkkaamisesta. Toisaalta taas tiedetään, että venäläiset ovat myös tukeneet erinäisiä demokraatteja lähelläolevia tahoja ja mm. Black Lives Matter -liikettä.
Todennäköisintä lienee se, että Putin on vain pyrkinyt luomaan mahdollisimman paljon sekasotkua, epäilyjä ja riitoja – ja tässä venäläiset ovat onnistuneet varmaankin paremmin kuin ovat edes osanneet unelmoida. Ainakin nk. liberaali ”oikeinajattelijoiden” blokki ei ole Trumpin voiton (ja eurooppalaisen ”äärioikeiston” nousun) jälkeen kyennyt muuhun kuin jatkuvaan agenttijahtiin ja vastustajiensa alatyyliseen sättimiseen.
Kannataisi ehkä hetki rauhoittua miettimään ja pohtia, että vastustaako putinistien päämääriä parhaiten tuhlaamalla kaiken energiansa olemattomien jahtaamiseen – vai arvioimalla rehellisesti sitä, että olisiko tappioiden taustalla muutamia omiakin virheitä ja että olisiko syytä jotekin uudistaa agendaansa paremmin vastaamaan tämän päivän haasteita?
Kirjoittaja on oikeilla jäljillä. Tosin kuin vastaavissa aikaisemmissa US-Venäjä/NL-tapaaamisissa, on nyt venäläinen osapuoli aidosti revansistinen. Niinpä sinisilmäinen ajatus siitä, että Venäjän ja Lännen väliset ristiriitaisuudet olisivat seurausta jonkinlaisesta suuresta väärinymmärryksestä osapuolien välillä ja, että kunhan ”istutaan ala samaan pöytään ja keskustellaan rehellisesti”, niin sopu palaa, on yksinkertaisesti väärä tilannetulkinta. Putin pyrkii aktiivisesti kumoamaan niin paljon kuin mahdollista entisten saltelliittiensa (Suomi ml.) Kylmän sodan jälkeen saavuttamaa vapaampaa asemaa ja Trumpin kaltainen amatööri vastapuolena on meille suomalaisille kyllä aito riski…
Kuinka onnistuneena Trumpia edeltänyttä Nobelin rauhanpalkinnon voittanutta ”ammatilaista” voi pitää? Jos keskitytään nyt pelkästään Venäjään, niin Obama antoi Putinille täysin vapaat kädet huseerata Ukrainassa, kääntää Syyrian konflikti Assadin eduksi jne. Jos ”rationaalinen” ulkopolitiikka on sitä, ettei reagoi mihinkään provokaatioihin konfliktin eskaloitumisen pelossa, minun puolesta voidaan välillä kokeilla tätä ”irrationaalista” vaihtoehtoa välillä.
”Obama antoi Putinille täysin vapaat kädet… kääntää Syyrian konflikti Assadin eduksi”
Höpönlöpöt eli fakenews. Riadin miekkatanssija Trumpin suosikkivaltio Persianlahdella eli Saudi-Arabia piti Turkin, Qatarin, UAE:n ja Jordanian kanssa huolen siitä, että sota muuttui lähes jihadistiseksi uskonsodaksi opposition puolellla. Saudi-Arabia, tuo sunnilaisuutensa puolesta AlQaidan, ISIS:ksen ja talibaanien kanssa samaolemuksellinen valtio ei paljoa Obamasta välittänyt. Tämän kehityksen myötä Yhdysvaltojen hallinto alkoihin sitten satsaamaan Syyriassa kurdeihin.
Ja nyt Trump sitten aikoo auttaa ”meitä” taistelussa ääri-islamia vastaan pyrkimällä aikaansaamaan regimechangen -Bibin, mutta erityisesti saudien iloksi- aikaan shiialaisessa Iranissa. Trump ja otaksuttavasti Saudi-Arabia ja Israelkin, ottavat sitten vastuun tämän projektin tuottamista pakolaisista ja heitä ei ala virtaamaan tänne Eurooppaan(?)
“Jos ”rationaalinen” ulkopolitiikka…välillä kokeilla tätä ”irrationaalista” vaihtoehtoa välillä.”
Myönnettäköön, luulin aluksi että sije olet joku seksuaaliterapeutti tai trendikäs sisustusarkkitehti, mutta havahduin nopeasti näkemään että oletat aidosti olevasi Suomen ja EU:n ulkopolitiikkaa ja etua realistisesti ajava kansalainen. Eniveis, ollaan kuitenkin nyt vähän v-i-l-l-i-n irrationaalisia päällä ja sovitellaan kontekstiin tätä sun jutskaa.
Voisiko tämä ”irrationaalisuus” kenties olla jotain sellaista, että sanktioidaan, auotaan päätä ja uhitellaan omille liittolaisille ja ystäville? Vaaditaan niitä olemaan toimimatta omien taloudellisten ja turvallisuusintressien mukaisesti? Pakotetaan ne hyväksymään (jälleen!) yhden Lähi-idän maan destabilisoiminen ja tuhoaminen, josta on niille vääjämättä turpo-ekonomisesti esim. pakolaisten ja lisääntyvän terrorismin muodossa suurta haittaa? Toki kaikki tämä kuulostaa monista meistä aika epäisänmaalliselta ja anti-eurooppalaiselta, mutta jatketaan samalla ”luovan” järjettömälllä linjalla.
Iranistahan ja Trumpin feivimuslimeista eli saudeista olen jo faktat esittänyt, mutta voisiko näin Trumpin ja Putinin Helsinki-tapaamisen kynnyksellä olla mielestäsi kohtuutonta ajatella sellaista järjetöntä vaihtoehtoa, että Trump tekisi Krimin suhteen myönnytyksiä Putinin suuntaan, koska hän on kuitenkin sallinut Netanjahunsa liittää Jerusalemin itseensä, sen lisäksi että hän sallii saman mielittynsä jatkaa palestiinalaisten maiden anneksoimista Israeliin siirtokunnillaan Länsirannalla?*
Tämän taustan muistaen siis, kysynkin; olisiko sijusta kohtuutonta, yllätyksellistä tai liian järjetöntä jos Trump, Moskovaankin hyvät välit omaavan Netansa takia antaisi sen Krimin Putinille?
—-
*Varppia lienee myös se että Donald näyttää vihreää valoa israelilaiselle ekstremistilleen hänen liittäessään kansainvälisoikeudellisesti laittomasti -vai pitäiskö sanoa “putinisoidessaan?”- miehittämänsä osan Syyrialle kuuluvasta Golanin kukkoloista..
”Elämme maailmassa, jossa rasistinen, seksistinen ja autoritäärinen tosi-tv julkkis on Yhdysvaltojen presidentti. Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaisten mukaan hänen pääsemistään siihen tehtävään edesauttoi heinäkuussa Helsingin neuvottelupöydän toisella puolella istuva Vladimir Putin.”
Joo, on kyllä Liberan blogistien taso pudonnut. Vaikka Trump onkin tehnyt paljon huonoja päätöksiä huonojen perään, ei hän yhä edelleen ole julkisesti sanonut mitään rasistista. Tahallinen väärinymmärtäminen taitaa olla historiallisessa kuplassa. Autoritäärisyydessäkäään hän ei mitenkään eroa edeltäjistään. Pressat nyt ovat yleensä tupanneet olemaan tavalla tai toisella autoritäärisiä.
Näillä tiedusteluviranomaisilla ei vieläkään ole ollut antaa mitään näyttöä kolluusiosta Venäjän ja Trumpin kampanjan välillä. Sen sijaan ainakin FBI:ssä näyttää vaalien alla tapahtuneen merkittävää politisoitumista ja nimenomaan Trumpia vastaan. Olisihan Trump sitä paitsi surkein nukkepressa koskaan, sillä maiden suhteet ovat aivan jäätävät. Aivan irrationaalista soopaa, joka jotenkin ei vain katoa.
Sen kyllä jotenkin ymmärtää, että omaan rajattomaan ylimielisyyteensä kompastuneen Hilaryn pitää löytää joku pään kasassa pitävä tarina selitykseksi ”varman voiton” lipsumisesta käsistä. Samoin jo esivaaleissa likaisiin temppuihin tukeutuneen Demokraattien puoluekoneiston tarve löytää sopiva syyllinen oman piirin ulkopuolelta on varsin ilmeinen.
Sen sijaan sitä on vaikea ymmärtää miten tästä harhaisesta hattivattien ja möhköfanttien metsästyksestä on kasvanut jonkinlainen globaali joukkopsykoosi. Olisiko ehkä niin, että OikeinAjattelijoiden ”faktojen jälkeistä aikaa” edeltävällä valtakaudella päätökset eivät kuitenkaan perustuneet faktoihin ja rationaaliseen päättelyyn vaan hyvään tarinaan (mutta perusteettomaan) omasta oikeassaolosta ja vilpittömyydestä. Jos näin, niin eipä ihme, että juhlien loputtua krapula on paha ja pitkäkestoinen.
Asiantuntevasti Venäjästä, mutta suosittelisin nuoria liberalismin, demokratian, globalismin, kulttuurisen diversiteetin ärkoopeeläisiä, kokoomuslaisia ja sinivihreitä kannattajia kartoittelemaan tänä keskinäisriippuvuuden aikakautena Kaakkois-Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Latinalaisessa-Amerikassa mikä näiden alueiden valtioiden kannalta oli se ”0808”? Tai tapahtuma, joka yhä varjostaa niiden elämää? Ja mikä liberaali demokraattinen suurvalta on mahdollisesti ollut ”putinistisesti” asialla. Suurvalta, joka yhä kenties katsoo niiden kuuluvan ”etupiiriinsä”?
Tai edes pohtimaan millaisia turvallisuuspoliittisia haasteita ja ongelmia Yhdysvaltojen Lähi-Idän-politiikka on kasvavassa määrin tuottanut EU:lle? Ja hahmottelemaan myös niihin niitä eurooppalaisia ratkaisuja.
Vaikuttaa nimittäin -valitettavasti- siltä, että mainitunlaiset poliittikot verkkouutisineen ja liberoineen kanssamatkustavat kovaa wilsonlaisuutta edustavien (esim. McCain, Booth, Weiss ja tietysti Herra Ilves) mukana kauemmas siitä realistisesta ja meidän eurooppalaistenkin kannalta rakentavammasta amerikkalaisesta turpoperinteestä, jota esim. Kennan, Niebuhr, Fulbright, Morgenthau ja Arendt edustivat.
Kovilla wilsonlaisilla on tunnetusti turpotalossaan vain yksi ikkuna, se itään, Kremlin suuntaan avautuva. Isänmaallisella, aidosti eurosentrisellä turpoilijalla on kuitenkin oltava talossaan ison, itään suunnatun ikkunan lisäksi hyvä näkymä myös sivustoille ja selustaan. Ja tietysti se peili itseään varten.
Vielä siivu Trumpin roguemaisen hallinnon pyrkimyksestä saada hallinto vaihdetuksi Teheranissa. Alexander”0808” Stubb on varmasti pannut merkille, että Yhdysvallat pyrkii saavuttamaan tämän tavoitteensa mm. sellaisen järjestön kuin MEK tai The People’s Mujahedin of Iran avulla.
Kyseessähän on marxilaisuudesta ja shiialaisuudesta oppinsa ammentava 1960-luvulla Iranissa syntynyt terroristijärjestö, joka tarkoituksena oli syrjäyttää shaahi, taistella fasismia, sionismia ja lännen imperialismia vastaan. 1970-luvulla MEK murhasi useita amerikkalaisia terrori-iskuissaan. Sen edustajat osallistuivat myös Yhdysvaltojen Teheranin suurlähetystön valtaamiseen vuonna 1979. Pikkuhiljaa MEK joutui kuitenkin Teheranin uskonnollisten päämiesten epäsuosioon, joka pakotti sen jäsenet maan alle. Suurin osa MEK-aktiiveista pakeni Ranskaan ja Irakiin.
Irakissa MEK:läiset liittoutuivat diktaattori Saddam Husseinin kanssa ja osallistuivat mm. Saddamin turvallisuusjoukkojen kanssa kurdien kansannousun kukistamiseen ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeen vuonna 1991. Vuonna 1999 he olivat puolestaan verisesti kukistamassa shiiojen kansanousua Saddamin tukena. MEK:in tiedetään olleen yhteistoiminnassa Israelin turvallisuuspalvelun Mossadin kanssa, jonka rahoituksen ja koulutuksen turvin sen uskotaan toteuttaneen iranilaisten tiedemiesten ja kouluttajien salamurhia.
MEK on sittemmin pyrkinyt siistiytymään ”rauhanomaiseksi” Iranin hallintoa arvostelevaksi oppositioliikkeeksi ja onnistunutkin saavuttanut lobbauksellaaan monien länsimaisten poliitikkojen huomion ja tuen. Maryam Rajavin (s.1953) johdolla tämä n. 5000-10 000 -henkinen järjestö on pyrkinyt profiloitumaan erityisesti naisten tasa-arvoa ajavana maltillisena iranilaisena oppositioliikkeenä. Iranin Kansan Mujahedinin ehdoton “juhlavuosi” oli 2012 jolloin Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton pudotti sen USA:n terroristijärjestöjen listalta. Tämän jälkeen pääasiassa Yhdysvaltojen ”kovat wilsonlaiset” kuten Newt Gingrich, John Bolton ja Saudi-Arabia ovat osoittaneet avoimesti tukeaan MEK:lle. Sitä tukeviin tapahtumiin on osallistunut mm. senaattori John McCain.
Meitin idealisti ja naivi hupsuttelija Alexander Stubb on kuvannut MEK:iä Iranin hallintoa kritisoivaksi ihmisoikeusjärjestöksi ja EU:n parlamentin konservatiiviryhmässä istunut Piia-Noora Kauppikin toimi järjestön puolesta suositellessaan MEK:in tiputtamista EU:n terroristijärjestöjen listalta. EU-parlamentissa kenties näkyvimmin Iranin Kansan Mujahedin asiaa ajannut skotlantilainen, Stubillekin tuttu konservatiivimeppi (1999-2014) Struan Stevenson. Stevenson on jopa kirjoittanut Maryam Rajavia ja hänen työtään ylistävän kirjan: Self Sacrifice: Life with the Iranian Mojahedin.
Lännessä imagoaan kiillottamaan onnistunutta MEK:iä ei asiantuntijoiden keskuudessa kuitenkaan pidetä uudistuneena tai vakavastiotettavana oppositiovoimana. Lähi-Idän ja Iranin historian tutkija Ervand Abrahamianin ja ex-MEK:läisen Massoud Banisadrin mukaan järjestö on enemmänkin Maryam Rajavin ympärille muodostunut totalitäärinen kultti kuin oppositioliike. Banisadrin mukaan Rajavin esilläpitämä naisasia tai feminismin on pelkää fasadia. Useat Teheranin nykyistä hallintoa kritsoivat amerikan-iranilaiset järjestöt ja jopa shaahin kannattajat ovat yhtä lailla ilmaisseet huolensa länsimaisten poliitikkojen MEK:ille osoittamasta tuesta.
Miltäköhän Allusta nyt tuntuu, kun Herra Trump on MEK:inkin avulla aloittanut Iranin vyöryttämisen? Iranin kansa ja uudet Eurooppaan sieltä saapuvat pakolaiset (Huom. Iranissa on 1-1,5 miljoonaa afganistanilaista pakolaista, joista osa lähtee varmasti myös liikkeelle!) tulenevat kiittämään Alluakin vapaudestaan ja demokratiastaan, jonka he pian saavuttavat MEK:in avulla.
Sije Patrik ja muut Eurooppa-ympyröissä pyörivät selkärankaiset poliitikot ja analyytikot voisitte kuitenkin nostaa MEK:in takaisin kepin nokkaan ja vaikuttaa siihen, että se palautettaisiin takaisin terroristijärjestöjen listoille EU:ssa. Samalla voisitte sanoa Albanialle, että lennättävät MEK:läiset maastaan majailemasta vaikka Washingtoniin?
Eikös MEK vaihtanut nimensä Visit Finlandiksi? 😉
No, Iranin kanssa tehty sopimus oli niin typerä kuin länsimaisilta johtajilta voi vain odottaa. Taustalla ovat ne perinteiset syyt – eli maailman historiaan havittelevilla itseään merkittävänä pitävillä johtajilla (mm. Obama, mufti Merkele) oli pakottava tarve saada edes joku vähänkin hyväksyttävältä näyttävä sopimus tehdyksi – ja mukana hännystelevät opportunistit (mm. Suomen poliittinen eliitti) hinkuivat Iranin avautuville markkinoille niin pahasti, että olisivat antaneet oman äitinsäkin voitelurahana sopimuksen syntymisen takaamiseksi.
Käytännössä solmittu sopimus sitoo Irania varsin näennäisesti ja mm. kv. tarkistuskäyntien ehdot ovat sellaiset, että iranilaiset kerkiävät aivan hyvin siirtämään kaiken mahdollisesti laittoman piiloon ja ehostamaan paikat näyttämään siltä kuin niitä ei olisi sopimuksen solmimisen jälkeen käytetty mihinkään. Tosin tämä lienee pelkkää spekulointia, koska mitään laajamittaisia yllätystarkistuksia ei edes ole yritetty.
Sen sijaan sopimus näyttää ikään kuin vapauttaneen Iranin sotkeutumaan naapureidensa asioihin entistä törkeämmin ja leikittelemään suursodan – tai mahdollisen Lähi-Idän ydinsodan riskillä sijoittamalla merkittävässä määrin joukkojaan Syyriaan ja tukemalla Hamasia entistä agressivisemmin.
Iranin kanssa tehtyä sopimusta ei olisi nykymuodossa missään nimessä pitänyt solmia ja EU-eliitinkin pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja todeta, ettei Lähi-Itään voi toivoa vakautta niin kauan kuin yksi alueen merkittävimmistä maista on agressiivisen ja ekspansiivisen teokraattisen juntan komennossa.
“Eikös MEK vaihtanut nimensä Visit Finlandiksi? ?
No,…”
Hyvinpä kuitenkin visitoituvat marxilais-shiialaisen MEK:in kuin Trumpin lähipiirin suosion päässeen Iranin kurdien marxilaisen PJAK -terroristijärjestöä lähellä olevien aktiivien twiitit ja “Iran-uutiset” Suomen Trumpia fanittavien islam -ja maahanmuuttokriitikkojen keskuudessa.
Näille samaisille “kulttuurimarxilaisia”,“punavihreitä mädättäjiä” ja ”oikeinajattelijoita” verisesti vihaaville “isänmaallisille” ihmisille käy myös kaupaksi eräiden Suomen Iran-lähtöisten äärivasemmistolaisten kurdien ”analyytikkojen”, bloggaajien ja aktivistien kommentit ja havainnot Iranin pian luhistuvasta mullahokratiasta ja siitä miten voimme sitä solidaarisesti edistää.* Kuin samaisten operaattorien charmaavat apologiat kuinka Lähi-Itään saadaan vihdoin rauha ja koko alue vakautettua jos me eurooppalaiset vain tuemme voimallisemmin heidän fanittamiaan separatistisia ja terroristisiakin äärivasemmistolaisia, marxilaishenkisiä ”vapaustaistelijoita” Turkissa, Syyriassa, Irakissa ja Iranissa (esim. PKK, YPG, SDF ja PJAK) itsenäisen, Israelin kaltaisen, liberaalin, demokraattisen ja sekulaarin Kurdistanin luomissa.**
Kaippa tämä Trump-henkisten isänmaallisten ja kristillisyyden nimeen vannovien piiriemme “aseveljeys” antiteististen ja äärivasemmistolaisten kurdinationalistien kanssa on sallittua ja suotavaa, koska se islam -ja tietysti se Iran.
—-
*Jotka ovat usein suoraan kuin Trumpin, Netanjahun tai ”maltillisen sunnilaisuuden” päämiehen Mohammed Bin Salmanin puheista kopsattuja.
**Alanit ja muut äärivasemmistolaiset yasaajat valehtelevat puhuessaan kurdeista ikään kuin he olisivat yksi yhtenäinen sopuisan lutuisa, demokraattinen ja sekulaari etnisyysjoukko. Sekulaarisuus on tiettyyn rajaan totta ko. organisaatioiden kohdalla, mutta kurdeja on kuitenkin moneen lähtöön, ääriuskonnollisia, äärinationalistisia omilla haastavilla paikalliskorostuksillaan. Toisinaan he ovat toinen toistensa kimpussa ja milloin minkäkin diktaattorin tai uskonnollisen johtajan tuen turvin. Kurdit ovat tunnetusti myös syyllistyneet esim. Syyriassa ja Irakissa muiden kansallisuuksien ja uskonnollisten vähemmistöjen esim. kristittyjen kurmoottamiseen.
Toisekseen, Netanjahun aikakaudella Israel on -valitettavasti- äärioikeistolaistunut ja uskonnollistunut traagisella tavalla. Tämä ehkä selittääkin,miksi Netanjahulla on Syyrian-tilanteesta huolimatta niin hyvät välit Putinin kanssa. Tässä lienee hyvä mainita sekin, että Yhdysvallat tai Trump eivät ole vaatineet liittolaisiaan Israelia tai Saudi-Arabiaa sanktioimaan Venäjää Krimin tai ns.kolluusion takia. Näitä Yhdysvallat ja Trumpinkin regiimi ovat vaatineet tarmokkaasti vain meiltä eurooppalaisilta.
YLEnannolta tuli juuri hyvä dokumentti siitä, miten kv. korruptio käärii sisäänsä kaiken urheilusta, teollisuuspolitiikasta ja asekaupoista alkaen. Näppärästi Ranskan presidenttikin ”sopi”, että UEFAn ranskalainen pj äänestää Qataria potkupallon MM-kisaisännäksi – ja ikään kuin yllättäen Qatar tilaa ranskalaisia Rafael-hävittäjiä 7 mrd:n edestä ja siinä sivussa Qatar Airways tilaa mm. 42 Airbussin A350-koneen viimeisintä pitkän matkan mallia.
Iranin ydinsopimuksen tapauksessakin tuntuu välillä, että tärkeintä olisi säilyttää Airbussin solmima n. 18-20 mrd. arvoinen diili Iranin kanssa. Lienee toki hivenen vainoharhaista väittää, että EU:n ulkopolitiikka seuraisi vain suurien maiden suuryhtiöiden etuja – mutta tuntuuhan se vähän hassulta, että vaikkapa Venäjän vastaisissa pakotteissa juuri energiasektori on päätetty jättää ulkopuolelle (tyypillisen kehitysmaan tapaan Venäjän vienti koostuu raaka-aineista ja erityisesti öljystä ja kaasusta). Jonkun Nordstream II hankkeen on annettu jatkua ihan vapaasti (tai enemmin jopa painostettu sen puolesta) vaikka hankkeen päätavoite on lopettaa Venäjän riippuvuus Ukrainan kautta kulkevista kaasuputkista.
Eihän EU oikeasti ole kauppapakottamassa Venäjää (pl. tuotteet, jotka sattuvat Suomen kaltaista pientä maata leukaan) – energia on Venäjän tärkein vientituote ja sen vapaan liikkumisen takaa niin nykyiset EU-päättäjät kuin lukuista entiset FSB:n vaikuttaja-agentit kuten ”asevelidemarit” Schröder ja Lipponen.
Suomessa ei vain valitettavasti ymmärretä, etteivät nämä nykyiset pakotteet paljoa puristele EU:n suuria maita (joo – Ranskan piti myydä pari Mistral-luokan maihin nousualusta pienellä alennuksella Egyptiin, mutta muuten?) Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi ruveta ajamaan pakotteiden purkua – ennemmin meidän pitää vaatia sellaisia pakotteita, jotka sattuvat Ranskaan, Saksaan ja Venäjään. Ensitoimi voisi olla kiristää pakotteet samalle tasolle, johon ”Venäjälle myötämielinen ja Putinin avulla virkaan päässyt” Trump on asettanut. Sitten voisi miettiä esim. sen Nordfstream 2:n hyllyttämistä.
Sivunmennensanoen näissä energia-asioissa on sellainen kiva mauste, että (yllättäen) venäläiset ovat tukeneet ja rahoittaneet kaiken maailman anti-fracking -hörhöjä ympärimaailmaa – ja erityisesti Euroopassa. Samaa tukea ovat saaneet myös amerikkalaisen liuskekaasun laivausta ja sitä varten rakennettavien terminaalien eurooppalaiset vastustajat. OikeinAjattelijoiden mielestä tämä on tietysti ihan ok, koska pohjavedet ja ilmastonmuutos, mutta samalla monopolisoidaan Euroopan maakaasumarkkinat Gaspromille.
Jotenkin luulisi, että ministerien erityisavustajiksi ja menestyviksi konsulteiksi päätyisi tyyppejä, jotka tajuaisivat tällaiset kuviot – mutta ehkä se on liikaa toivottu..
Sillälailla-tällälailla-tuollalailla… Aloitetaan kuitenkin kohteliaasti eli siitä, että meillä sentään vaikuttaisi olevan yhtäläinen käsitys Venäjän toimintaan ja sen hankkeisiin liittyvistä haasteista ja ongelmista. Sitten varsinaiseen eli Lähi-itään ja aluksi Iraniin.
Iran-sopimus oli ja on erittäin hyvä ja toimiva. En siis näe aiheelliseksi keskustella sijun kanssa siitä syvemmälti, koska olet selvästikkin omaksunnut lähes kaikki kovien wilsonlaisen, pro-Israel ja saudi-lobbareiden ylläpitämän FDD – Iran Project -ajatushautomon liioitellut talkingpointsit, joita Trumpin esikunta, Netanjahu ja saudit toistavat 24/7. Sanottakoon kuitenkin että ko. pointsit ovat lähinnä “valtavirtaa” ja “totta” mainittujen toimijoiden, eivät kansainvälisesti arvostettujen ja tunnettujen tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskuudessa.
Kieltämättä Iranin toimintaa liittyy myös uhkatekijöitä, mutta pääasiassa ne voivat koskettaa hizzujen ja joidenkin syyrialaisten kuin irakilaisten shiia-militioiden (Huom. kaikki Irakin shiia-militiat eivät suinkaan ole Teheranin marionetteja!) muodossa pääasiassa Israelia ja tilanteen eskaloituessa amerikkalaisia sotilaita. Iranin tukea Jemenin huthi-kapinalliselle on myös vahvasti liioiteltu erityisesti saudien toimesta, jotka itse operoivat Yhdysvaltojen voimallisella tuella Jemenissä mm. kansanmurhaaja-kaasuttaja Omar Al Bashirin sudanilaisten sotilaiden, salafi-islamistien ja toisinaan jopa salafi- jihadistien kanssa hutheja vastaan.
Siirtykäämme nyt sitten vertailemaan “agressiivisen ja ekspansiivisen teokraattisen juntan komennossa” olevan Iranin rinnalla Saudi-Arabiaa, jossa joillekin suomalaisillekin lähes länsimaisen sivilisaation ja kristinuskon messiaanisena pelastajana näyttäytyvä Trump näki hyväksi käydä paitsi miekkatanssahtelemassa myös tehtailemassa kovia diilejään.
Saudi-Arabiahan on oikeastaan teokraattinen kuningashuone, joka edustama sunnilaisuus on kaikista sunnilaisuuden muodoista “se” ehdottomasti arkaaisin, fundamentalistisin ja demokratiavastaisin. Kuten aikaisemmin totesin, sen edustama sunnilaisuus ja yhteiskuntanäkemys on käytännöllisesti yks-yhteen talibaalien, AlQaidan, ISIS:ksen ja lukuisten Syyrian monikansallisten salafisti-kapinallisten kanssa. Erilaisten vähemmistöjen esim. kristittyjen, naisten tai vierastyöläisten asemaa maassa ei voi edes samana päivänä vertailla esim. teokraattisten junttien Iraniin. Tätä sunnilaisuutta saudit ovat vuosikymmenten ajan levittäneet vaurautensa turvin muihin islamilaisiin maihin ja tänne Eurooppaankin.
Se, että Saudi-Arabiasta on tullut tällainen “ortodoksisen islamin” päämies perustuu sekä sen öljyrikkauksiin (Huom. joista suurin osa sijaitsee kylläkin maan shiiaenemmistöisessä itäosassa!) että sen ja Yhdysvaltojen toisen maailmansodan jälkeen syntyneeseen erityissuhteeseen.
Kun puhutaan terrorismin tukemisesta niin tiedämme sen, että saudit ovat ns. virallisesti tai valtiollisesti tukeneet salafi-islamisteja Syyriassa -jotka olisivat mm. Yhdysvaltojen terroristilistoilla, mikäli ne operoisivat ko. maan ulkopuolella tai niitä vastaan) Epävirallisesti tai ali-valtiollisesti “hurskaat” saudiprinssit ja muut filantroopit ovat vuosikymmenten saatossa syytäneet -ja todennäköisesti yhä vieläkin- miljoonia ja miljoonia lähes kaikenlaisille salafihenkisille kurkunleikkaajille ja jihadisteille; talibaaneille, AlQaidalle ja ISIS:kselle. On siis täysin selvää, että mikäli nämä epäviralliset summat kartoitettaisiin kunnolla ja ynnättäisiin tuohon Syyriaa koskevaan viralliseen dataamme, saudit voittaisivat mennen tullen ja useita kertoja Iranin tässä kilpailussa. Tiedämme myös tilastojen perusteella, että yli 90% sekä Euroopassa ja arabimaissa tapahtuneista uskonnollisesti motivoituneista terroiskuista ei ole sidosissa shiialaisuuteen tai Iraniin, vaan sellaiseen sunnilaisuuteen jota juuri saudit preferoivat.
Tällaisen maan kanssa Trump käy siis kauppaa, myy tsiljardeilla aseita ja palveluksiaan, hyysää sitä diplomaattisesti, antaa sen harjoittaa rauhassa kansanmurhamaista sotaansa Jemenissä, terrorisoida paitsi oman maansa myös Bahrainin shiioja -sen katastrofaalisen Syyria-kontribuution lisäksi. Maan, jonka sponsoroima sunni-salafismi on kaikkialla – siis täällä Euroopassakin kasvavassa määrin- muita sunnilaisuuden haaroja ja shiialaisuuttakin merkittävämpi turpouhka meille kaikille.
Ja nyt meijän tulisi ns.aikuisten oikeasti täällä Euroopassa pitää jotenkin mielekkäänä ja hyväksyttävänä Trumpin erityisesti saudeja mielyttävää pyrkimystä saada Iranissa aikaan se regime change -muistaen kuinka hyvin ne ovat aikaisemmin skulanneet Yhdysvaltojen toimesta? Näinkö todellakin sijun mielestä!?
Lopetin lukemisen kohtaan jossa sanoit Trumpin olevan rasistinen, seksistinen jne. Herää kuplastasi!