Suomessa yleissitovuutta käytetään kilpailun rajoittamiseen
Tapa, jolla työehtosopimusten yleissitovuus on toteutettu Suomessa, on EU:n sisämarkkinasääntöjen vastainen. Yleissitovuus sinänsä on mahdollista toteuttaa EU-sääntöjen mukaisesti. Tästä esimerkkinä on sisämarkkinoiden pelisääntöihin sitoutunut Norja, jonka yleissitovuudesta voi lukea lisää täältä.
Suomessa yleissitovuutta käytetään tällä hetkellä väärin kilpailun rajoittamiseen. Järjestäytyneet työnantajat voivat rajoittaa paikallisen sopimisen koskemaan vain järjestäytynetä yrityksiä. Se mahdollistaa kartellimaisen toiminnan työnantajärjestöjen jäsenille.
Liberan kantelussa käytetään esimerkkinä Teknologiateollisuus ry:n tapaa käyttää yleissitovuutta kilpailun rajoittamiseen. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen yhteensä 48:stä paikallisen sopimisen kohdasta 21 on käytettävissä ainoastaan työnantajaliiton jäseninä olevissa noin 1600 yrityksessä. Teknologiateollisuudessa työmarkkinajärjestöt siis estävät järjestöön kuulumattomia yrityksiä hyödyntämässä samoja mahdollisuuksia, mitkä he ovat itselleen sopineet.
Lisäksi Teknologiateollisuus ry kieltäytyy hyväksymästä jäsenekseen yrityksiä, joilla on alle kymmenen työntekijää. Näin pienet yritykset ovat suoraan heikommassa kilpailuasemassa vain sen takia, että suuremmat yritykset ovat niin päättäneet.
Kilpailun rajoittaminen on sisämarkkinakysymys
Sisämarkkinoiden perusperiaatteisiin kuuluu, että EU-maiden yritykset saavat valita maat missä toimivat ja saavat lisäksi valita toiminnan laajuuden niissä maissa. Nyt jos esimerkiksi saksalainen yritys on kiinnostunut perustamaan Suomeen viiden hengen teknologiateollisuuden alalla toimivan tytäryhtiön, se joutuu saman kartellinomaisen syrjinnän kohteeksi kuin suomalaiset pienyritykset.
Koska Suomen valtio on lainsäädännöllään mahdollistanut kuvatun kilpailun rajoittamisen, tarvitaan komissiota puuttumaan tilanteeseen. Tämän vuoksi Libera jätti EU-komissiolle osoitetun kantelun Suomen yleissitovuudesta ja keskiviikkona 10.10 EU-komissio ilmoitti ottaneensa sen käsittelyyn.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Mikko Kiesiläinen
Mikko Kiesiläinen is an economist at EK – Confederation of Finnish Industries. He has previously worked as the Director of HYY Group and as a consultant for McKinsey. He has a Master's degree from the London School of Economics, and a Bachelor's degree from the University of York. Mikko was the CEO of Libera Foundation in 2018-2019.
7 kommenttia artikkeliin EU-komissio ottaa Suomen työmarkkinakartellin tutkittavakseen
Paljon väitteitä joille ei löydy näyttöä tai perusteita vaan perustuvat yleiseen mutuiluun ja mielensäpahoittamiseen faktojen sijasta.
Toisaalta libera on aina halunnut että työehdot toteutetaan sanelumenetelmällä, koska tämä on jollain oudolla logiikalla ”vapaampaa” kaikille.
Mikä tai mitkä väitteet ovat perusteettomia?
Hissun kissun on Suomea hivutettu sosialismiin ja nyt gibin gabin siitä pois.
Mikä on EU-komission juriidinen asema suhteessa jäsenmaihin tässä asiassa. Eikö EU tuomioistuin olisi oikea riippumaton instituutio arvioimaan tätä asiaa, paremmin kuin poliittinen EU-komissio?
Euroopan komission kilpailun pääosasto ottaa vastaan ilmoituksia (toimivaltuuksiensa puitteissa) valtion tuista, kilpailun rajoituksista, kartelleista, hallitsevan markkina-aseman väärinkäytöstä yms.
Tuomioistuimeen voi sitten valittaa, jos lausunto ei tyydytä tai sanktiot kirpaisevat.
(Samoin prosessi kulkee Suomessakin: ensin Kilpailuvirasto, sitten alan tuomioistuin.)
Tosi hyvä, että joku edes yrittää saada tuon oudon lain muutettua.
Kuvastaa jengin asennetta, että kukaan ei ole pystynyt perustelemaan oikeudenmukaisuutta. Mutta sitten vain voivotellaan eikä tehdä mitään, kun on oma etu vastaan yhdenvertaisuus