Kansanedustaja Tarja Filatovin valikoivaa vertailua seuratessa Tanska rupesi näyttämään jo hyvin houkuttelevalta maalta. (Filatovin kirjoitus: Ladan hinnalla ei saa mersua) Tanskassa panostetaan kovasti työvoimapalveluihin ja henkilökohtaiseen tukeen. Tanska käyttää aktiiviseen työvoimapolitiikkaan kaksi miljardia ja Suomi miljardin. Se on mahdollista, koska Tanskan malli tunnetaan Flexicurity –mallina, jossa on helppoa palkata ja helppo irtisanoa. Irtisanomisen helppous tuo dynamiikkaa ja verotuloja talouteen, mikä mahdollistaa panostukset työttömien osaamisen kehittämiseen.
Suomalainen järjestelmä on itsepalveluyhteiskunta, jossa tukea maksetaan kotiin, kun osaamista kohottavia palveluita ei ole saatavilla. Kyse on painotuksesta, ei maksetun rahan vähyydestä. Suomi käyttää EU-maista eniten julkista rahaa sosiaaliturvaan suhteessa kansantuotteeseen. Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin vuoden 2016 tietojen mukaan Suomen työttömillä sekä työssäkäyvillä on EU-maiden pienin riski ajautua köyhyyteen. Eurostatin tilastoissa köyhyysriskiksi katsotaan, mikäli kotitaloudessa asuvan henkilön tulot jäävät etuuksien ja tukien jälkeen alle 60 prosenttiin maassa keskimääräisesti käytettävissä olevista tuloista.
Perustuslain tulkinta on estänyt toimeentulotuen kehittämisen aktivoivaan suuntaan, siksi on tyydytty kauhistelemaan korkeita tukimenoja ja Kelan jatkuvaa rahanpuutetta. Palveluihin ei tahdo löytyä varoja budjettialijäämäisessä tilanteessa.
Filatovin työvoimapoliittisesta tarkastelusta saa sen kuvan, että Tanskassa ei mitään muuta tarvita korkean työllisyyden ylläpitoon kuin työttömälle räätälöityjä palveluita. Artikkelista saa sen kuvan, että mitään muuta pakottavaa ei tarvita. Henkilökohtainen palvelu on se mikä saa ihmiset Tanskassa työllistymään. Tämä ei pidä paikkaansa.
Filatoville Tanskan malli on palveleva businessvarusteltu Mersu ja Suomen malli itse korjattava Lada. Filatov lopettaa Tanskaa ihailevan artikkelinsa toteamukseen: ”Kannatan Tanskan mallia monilta osin”. Mersun ominaisuudet voivat tarkemmassa tarkastelussa yllättää.
Joustoturvan ydin on jousto
Tanskan mallin flexicurityn, eli joustoturvan ydin on työmarkkinoiden joustavuus. Se koostuu monesta eri elementistä.
- Numerical flexibility. Työntekijä on helppoa palkata ja helppoa irtisanoa.
- Working time flexibility. Työaika joustaa erittäin paljon ylitöiden ja viikonlopputöiden osalta
- Functional flexibility. Toiminnallinen joustavuus on erittäin suurta vertikaalisesti ja horisontaalisesti. Voit siirtää työntekijöitä työtehtävien välillä joustavasti ilman ammattiliittojen puuttumista. Työntekijöillä voi teettää joustavasti asioita.
- Wage flexibility, Palkat joustavat ylös ja alaspäin, kun yleisitovuutta ei ole. Nimellis- ja reaalipalkat vastaavat kysynnän ja tarjonnan muutoksiin.
Irtisanomiskeskustelussa pitää erottaa henkilöperusteinen irtisanominen ja tuotannollis-taloudellisin syin tapahtuva kollektiivinen irtisanominen. Ne keskustelussa sekoitetaan aina keskenään. Suomessa on helppoa irtisanoa työntekijöitä kerralla taloudellisiin syihin vedoten. Tanskassa ja Saksassa se on vaikeata. Näissä maissa taas henkilöperusteinen irtisanominen on helppoa ja täällä erittäin vaikeata. Tässä asiassa Suomi on sahannut itseään jalkaan. Kansainvälisen yrityksen on Saksaa helpompaa sulkea Suomesta tehdas ja irtisanoa koko porukka, mutta yksilöstä ei pääse eroon millään.
Tanskassa jokainen työntekijä voidaan irtisanoa välittömästi tai 1-6 kuukauden varoitusajalla riippuen työsuhteen pituudesta. Näin ilman pitkäaikaisia yt-neuvotteluja tai riippumatta, mihin ammattiliittoon työntekijä kuuluu.
Onko työntekijä sitten aivan työnantajan armoilla? Vähintään vuoden työskennellyt henkilö, joka on irtisanottu ilman mitään perustetta, on oikeutettu erorahaan. Maksettava enimmäismäärä on palkka, joka maksetaan 50 prosenttia lakisääteisestä irtisanomisajasta. Usein yrityksen avaintyöntekijät sopivat johdon kanssa erillisen sopimuksen irtisanomispalkkiosta irtisanomisen varalle. Rajoituksia on vain vanhempien työntekijöiden ja raskaana olevien naisten irtisanomissuojaan. Raskaana olevan naisen irtisanominen voi johtaa kuudenkuukauden tai enimmillään vuoden palkan maksamiseen.
Suomessa on yksi vahvimmista henkilöperusteisista irtisanomissuojista. Työntekijän jatkuvat sairaspoissaolot ovat esimerkiksi Tanskassa irtisanomisperuste. Tanskan lainsäädäntö antaa myös mahdollisuuden irtisanoa jokaisen, joka on ollut sairaslomalla yhtämittaisesti 120 työpäivää vuoden aikana. Suomessa työsuorituksen heikkenemisen suhteen työnantajalta odotetaan sietokykyä. Riskiä on siirretty työntekijältä työnantajalle.
Myös sikäläiset ammattiliitot tukevat alhaista irtisanomissuojaa, koska ansiosidonnainen rajoituksineen riittää heidän jäsenilleen irtisanomistilanteessa. Filatov muistuttaa, että Suomessa on Tanskaa korkeammat karenssit. Näin sen täytyykin olla koska Suomessa karenssi tarkoittaa, että on menetellyt kovin moitittavalla tavalla, jos joutuu irtisanomisen omasta syystään, ei siis yrityksen heikon tilanteen vuoksi. Tanskassa irtisanomissuoja on heikko ja riskiä on siirretty työntekijälle. Karenssin ja irtisanomissuojan vahvuus riippuvat toisistaan. Ne ovat avoliitossa keskenään. Tästä huolimatta olen sitä mieltä Suomen karenssit ovat pisimmillään liian pitkiä. Ne johtavat toimeentulotuen lisääntyvään käyttöön.
Tuskin Tanskan irtisanomislait, yleissitovuuden purku ja muu joustavuus koskaan menisivät SDP:n puoluevaltuustosta läpi, vaikka työvoimapolitiikan resurssit kaksinkertaistettaisiin.
Ansiosidonnaisen taso
Jouston jälkeen pitää käsitellä turvan tasoa. Rahatasoja keskenään verrattaessa pitää muistaa, että Suomen hintataso on 14 % Tanskaa matalampi ja vuokrataso 24 % matalampi. Ansiosidonnaisen katto muuttuu vuosittain ja valuuttakurssit päivittäin.
Käytettävissä olevat tulot, onkin se avain. Usein verrataan Tanskan ansiopäivärahojen ( dagpenge) korkeutta Suomen vastaaviin, mutta unohdetaan että korkeaa on myös niiden verotus. Keskipalkkaiselle työntekijälle korvataan jopa 90% edellisistä ansioista, mutta Tanskan ansiosidonnaisessa on katto 18 403 kr/kk eli 2 392 €/kk. Tanskassa työttömyysturvaa ja toimeentulotukea verotetaan suojaosan jälkeen 36-37 % verolla. Näin käteen jää maksimissaan noin 1800 €. Taso on korkea, mutta niin on hintatasokin.
Suomessa kattoa ei ole, ansiopäiväraha on 25 % verolla, mutta Tanskaa korkeampiakin päivärahoja maksetaan, vaikka ne ovat harvinaisia. Keskimäärin ansiosidonnaisesta jää käteen nettona 1 050 € jonka jälkeen voi hakea päälle pari sataa euroa pk-seudulla asumistukea.
Ansiosidonnaisen rajoitukset
Tanskan ansiosidonnaista rajataan useilla toimenpiteillä. Ansiosidonnaisen piiriin pitää olla kassan jäsen ja tienata 30 000 € (223,428 kr ), 36 kuukaudessa. Suomessa on 26 viikon (puoli vuotta) työssäoloehto, eikä tienausehtoa. Kesto on suurin piirtein sama. Suomessa puolitoista vuotta (400 arkipäivää), iäkkäimmillä työntekijöillä kaksi vuotta. Tanskassa ansiosidonnaista saa enimmillään kaksi vuotta.
Vuoden 2019 alusta ETA-maiden ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia kohtaa uusi sääntö. Ansiosidonnaista saadakseen pitää olla asunut viimeisistä 8 vuodesta 7 vuotta Tanskassa tai ETA-alueella. Uusi rajoitus on parhaillaan parlamentin käsittelyssä. Näin ollen pakolaiset ja pienituloiset eivät ole oikeutettuja Tanskan ansiosidonnaiseen.
Ansiopäivärahaa saavien on työskenneltävä 148 tuntia 4 kuukauden aikana, muuten etuus pienenee. Se tarkoittaa noin 20 kokonaista työpäivää töissä 4 kuukauden ajalla työttömänä. Kaikkien on kuitenkin haettava aktiivisesti töitä suostuttava niihin toimiin, mitä työvoimatoimiston virkailijat heille osoittavat. Muuten tukea leikataan. Tanskassa ei ole ammattisuojaa. Siellä on otettava vastaan työ kuin työ. Suomen aktiivimallissa kolmen kuukauden aikana on tehtävä 18 tuntia töitä, muuten etuus pienenee päivällä.
Toimeentulotukea vain tanskalaisille
Tanskassa ei ole varsinaista työmarkkinatukea vaan pitkäaikaistyötön tai pienituloinen työnhakija tippuu automaattisesti toimeentulotuelle (kontanthjælp). Toimeentulotukea verotetaan suojaosan jälkeen 36% verolla. Toimeentulotukea vastaan työttömät joutuvat siivoamaan puistoja. Tanskan korkein oikeus on linjannut, että jos roskien siivoaminen maistu niin toimeentulotuki voidaan evätä kokonaan. Lisäksi palkkatyötä on tehtävä kaksi kuukautta, 225 tuntia vuoden aikana, että toimeentulotuki säilyy. Sillä todistetaan, että henkilö on työkykyinen ja valmis työmarkkinoille. Suomessa toimeentulotukea haetaan nettihakemuksella. Edes ketään virkailijaa ei tarvitse tavata. Tukea leikataan vain äärimmäisen moitittavasta menettelystä.
Maahanmuuttajat eivät ole oikeutettuja toimeentulotukeen. Kymmenen vuoden ajalta on asuttava yhdeksän vuotta Tanskassa saadakseen toimeentulotukea. Maahanmuuttajat saavat opintorahan suuruista integraatiotukea (integrationsydelse). Se on pahimmillaan melkein puolet toimeentulotukea pienempi. Pakolaisperhe, jossa on kolme lasta saa käteen 13 558 kr, eli 1817.36 €. Alhaisempien asumiskustannusten Suomessa pääkaupunkiseudulla jopa 2 920 €/kk. Rajoitus on universaali ja heikentää myös ulkomailta kotimaahan palaavien 1700:n tanskalaisen etuja. Mutta tanskalaiselle on porsaanreikä keksitty. Etua voi nostaa kielikokeella. Maahanmuuttajan pitää pysyvää oleskelulupaa vastaan ottaa kuusi kurssia Tanskaa, jonka hinta 1 600 € maksatetaan maahanmuuttajilla. Alle 30-vuotias ilman toisen asteen koulutusta ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, vaan opintorahaan (uddannelseshjælp) Opintorahaa saa vain etenevää opiskelua vastaan.
Tanskassa kuten Suomessakin työttömyysetuuksien tasoa voi paikata asumistuella (boligstøtte). Parantaakseen työnteon kannustimia Tanskan hallitus suunnitteli tukikaton (kontanthjælpsloftet), jotta matalapalkkaisen työn vastaanottaminen kannattaisi myös runsaslukuisissa maahanmuuttajaperheissä. Tukikatto leikkaa käytännössä asumistuen pois.
KUVATEKSTI: Tanskassa Suomea korkeammalla hintatasolla asuva perhe 2 aikuista, 2 lasta perhe saavuttaa tukikaton DKK 14 575 = 2 000 € -verot (36%). Oikeanpuoleinen kuvio lohduttaa, että palkalla pystyt paikkaamaan tuen menetystä.
Tukikatto on lisäksi matalampi maahanmuuttajalle. Asumistukea eikä mitään tukea makseta sen päälle. Rahat ovat siinä. Suomessa pk-seudulla vastaava perhe saa toimeentulotukea verottomana 2500 €. Tanskassa tukikattoa ei lapsilukumäärä nosta. Suomessa runsaslapsinen maahanmuuttajaperhe voi saada kuukaudessa jopa 4 000 € puhtaana käteen. Tukikatto osuu myös kantatanskalaiseen yksinhuoltajaan joka menettää sen vuoksi 30% käteenjäävistä tuloistaan. Raportin mukaan pääkaupungissa, jossa on vaikeaa löytää alle 900 €/kk vuokra-asuntoa, tuella asuminen on käytännössä aika mahdotonta. Tukikatto onkin vähentänyt tuen saajien määrää. Mitähän Suomen perustuslakivaliokunta sanoisi sellaiseen toimeentulotuki-reformiin joka heikentää jopa 40 % henkilöiden käytettävissä olevia tuloja päääkaupunkiseudulla? Tanskassa toimeentulotuki ei kilpaile matalapalkkaisen työn kanssa kuten Suomessa.
Mersun yllättävät ominaisuudet
Filatovin tanskalaisesta mersusta on näin ollen paljastunut monta yllättävää ominaisuutta. Koneessa on tehoja, asiakasystävällisyyttä ja se palvelee paremmin. Mutta se on myös taloudellinen, siksi Tanskalla on varaa panostaa työvoimapalveluihin, kun kenelläkään ei ole varaa jäädä kotiin makaamaan. Tukea ei tipu kruunuakaan, jos ei tanssi työvoimahallinnon pillin mukaan.
Tanskassa ja Suomessa on saman verran asukkaita. Tanskassa on maahanmuuttajataustaisia henkilöitä merkittävästi Suomea enemmän. Tästä huolimatta kesällä Suomi maksoi elokuussa 2018 toimeentulotukea 229 431 henkilölle, mutta Tanska vain 75 571 henkilölle ja integraatiotukea 18 000 maahanmuuttajalle. Vaikka Tanskan maahanmuuttajapolitiikasta voi olla montaa mieltä, tavoite on selvä. Keinoilla millä hyvänsä rajataan tuen saajien määrää, jotta tukiriippuvuutta voidaan vähentää ja ohjata ihmisiä osaamista kohottavien palveluiden piiriin ja näin maahanmuuttajat integroidaan osaksi tanskalaista yhteiskuntaa. Nuoret ilman koulutusta saadaan opiskelemaan, kun evätään tuet, sellainen varsinainen nuorisotakuu.
Sopiikohan Tanskan kriteerit, irtisanomissuoja ja aktiivimalli sittenkään demareille, vaikka palveluita ja henkilökohtaista tukea olisi tuplasti enemmän? En väheksy palveluiden merkitystä, juuri niitä Suomi tarvitsee enemmän. Pitää ymmärtää millä palvelut maksetaan. Et voi noukkia rusinoita pullasta, ja mielestäni sitä juuri Filatov tekee esitellessään Tanskan oivallista työttömien palvelupakettia. Demarit syyllistyvät samaan mistä Suomen hallitusta syyttävät. Tanskalainen herkullinen smørrebrød on kokonaisuus. Se on syötävä reunoineen, eikä vaan täytteitä päältä.
Blogit
Liberan blogiin kirjoittavat eri alojen asiantuntijat tai muuten vain mielenkiintoiset henkilöt. Blogit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä, eivätkä välttämättä edusta Liberan virallista kantaa.
Tietoa kirjoittajasta
Asmo Maanselkä
Kirjoittaja on kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri.
12 kommenttia artikkeliin Epämiellyttävä totuus Tanskan mallista – irtisanominen helppoa, rajattu sosiaaliturva
Oleellista on eriyttää tulonjakoon liittyvät päätökset ja työelämän dynamiikkaan liittyvät päätökset toisistaan. Työelämän dynamiikkaa parantavien päätösten puolesta on helppo argumentoida, mutta kun samaan päätökseen leivotaan satojen miljoonien tulonsiirto työttömiltä työnantajille, argumentointi muuttuu paljon vaikeammaksi, ja vastustaminen helpommaksi.
Suomi tarvitseen ensisijaisesti parempaa dynamiikka työmarkkinoille, ja sitä on mahdollista saada myös muuten kuin ottamalla työntekijöiltä ja antamalla työnantajille. Esimerkiksi irtisanomiseen liittyvä eroraha olisi helposti juuri sellainen tulonjaollisesti neutraali asia, josta voitaisiin neuvotella: jos yrittäjälle irtisanomisesta koituva hyöty on x euroa, niin on neuvottelukysymys miten tämä hyöty jaetaan yrittäjän, työntekijän ja yhteiskunnan välillä. Jos taas uudistuksen lähtökohtana on se, kaikki hyöty kuuluu yrittäjälle ja haitat työntkijälle ja yhteiskunnalle, niin ohan se nyt aivan selvä, että siitä nousee ihan hillitön älämölö.
Ideologisia tulonjakoon liittyviä ratkaisuita voidaan kyllä tehdä, mutta niitä nyt vain ei kannata yrittää yhdistää kaikkien kannattamiin dynamiikkauudistuksiin. Sillä ampuu vain itseään jalkaan.
Kiinnostuin kahdesta kommenttikirjoituksessa esitetystä ajatuksesta. Millaisia mahtavat olla tulonsiirrot työttömiltä työnantajille? Entä millaista hyötyä ”x” yrittäjälle syntyy irtisanomisesta? Itse olen kuvitellut, että tulonsiirtoja tapahtuu vain yksilöiden välillä verotuksen mekanismein ja että yrittäjä vain ostaa palkkaa maksamalla työntekijän tarjoaman resurssin ja irtisanomiseen joudutaan, jos tuo resurssi ei tuota kustannuksiaan enempää?
Hyöty x on se määrä rahaa, minkä yrittäjä kokee voittavansa irtisanoessaan työntekijän. En minä yrittäjiä sentään niin kusipäinä pidä, että väittäisin heidän haluavan helpompaa irtisanomista ihan pelkästä irtisanomisen riemusta. Tulonsiirto taas on se erotus, minkä työntekijä elintasossaan häviää ja työnantaja voittaa kun irtisanomista helpotetaan. Edelleen, yrittäjät haluavat helpompaa irtisanomista, koska se parantaa heidän elintasoaan.
Irtisanomisen helppoudella (tai siis työvoiman liikkuvuudella) on ihan aitoja dynaamisia vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan, mutta mikäli irtisanomiseen liittyvät uudistukset tehdään hutiloiden, niillä on myös tulonjaollisia vaikutuksia. Dynaamiset ja tulonjaolliset vaikutukset pitäisi pitää erillään, jotta niiden puolesta ja vastaan voitaisiin myös argumentoida erikseen. Itse esimerkiksi kannata hyvinkin mieluusti dynamiikan parantamista, mutta tulonjakoon ei mielestäni ole mitään syytä tehdä minkäänlaisia muutoksia, ainakaan palkansaajien ostovoimaa heikentäviä sellaisia.
Tulihan taas propagandapläjäys. Tanskakin on pohjoismainen sivistys ja oikeusvaltio.
Tanska on myös allekirjoittanut ihmisoikeussopimuksen ja on EITn jäsen. Samoin Tanska on liittynyt samoihin ILOn sopimuksiin kuin Suomikin
Niinpä irtisanominen on perusteltava ja työntekijä voi riitauttaa perusteen ja viedä sen oikeuteen.
Korvaus on lukemieni tapausten mukaan Suomen tasoa.
Tanskassa irtisanomisajat ovat ehkä hieman lyhyempiä ,ne sovitaan tesseissä.
Suomessa irtisanomisajat ovat 2vko -6kk eli aika tavalla samaa tasoa.
Suomessa ei ole irtisanomiskorvausta ,mutta toki työsuhteen voi päättää kunhan maksaa irtisanomisajan palkan. Ellei päädytä työsuhteen purkuun,silloin ei irtisanomisajan palkkaa maksetaan ja työsuhde päättyy välittömästi.
Yksittäisten ihmisten irtisanomiseen ei tarvitse yt menettelyä ,Suomessakaan ,vasta yli 10 ihmisen irtisanomisesta tarvitaan yt menettely
”Suomessa on 26 viikon (puoli vuotta) työssäoloehto, eikä tienausehtoa. ”
– Väärin. Suomessa tienausehto tulee alan TES-pohjan kautta minimissä 18 viikkotyötunnin mukaan ja tessittömissä töissä 1189€/kk.
”Filatov muistuttaa, että Suomessa on Tanskaa korkeammat karenssit. Näin sen täytyykin olla koska Suomessa karenssi tarkoittaa, että on menetellyt kovin moitittavalla tavalla, jos joutuu irtisanomisen omasta syystään, ei siis yrityksen heikon tilanteen vuoksi.”
– Karenssia käytetään myös lomautuksissa, eikä sitä voi yksi yhteen kohdistaa aiheelliseksi rangaistukseksi ja työntekijän syyksi. Lomautuksen alkaessa ennen päivärahan saantia kärsitään 7 päivän karenssi.
Kannattaa muistaa, että Tankassa etäisyydet työvoiman liikkuvuuden kannalta ovat aivan muuta kuin Suomessa.Mersulla pääsee parissa kolmessa tunnissa keskiseen eurooppaan tai Ruotsiin eli perinteinen kaupankäynti pikkaisen on helpompaa siellä kuin härmässä. Helsingistä pääsee kolmessa tunnissa Poriin, jos Lada ei hyydy Humppilaan.
Fiksu yrittäjä käyttää alihankinta hullu palkkaa ja maksaa itsensä kipeäksi eikä edes pääse eroon heistä.
Taskassa työttömyysturva on lähes kolminkertainen Suomen vastaavaan verrattuna. Siellä on käytössä karenssisysteemi aivan kuten Suomessakin, mutta karenssia edeltää varoitus ja karenssi on n. 3 viikon mittainen jakso ilman tukea. Suomessa karenssin saa virkailijan yksipuolisella päätöksellä välittömästi ja sen kesto on 90 pv ilman tukea.
Tanskassa on kunnallinen työnvälitys jossa toimii huomattavasti enemmän virkailijoita kuin Suomen vastaavassa. Jokaisella työttömällä on henkilökohtainen työnvälittäjä jonka kanssa pääsee keskustelemaan kasvokkain. Tämä tarkoittaa sitä että pelkästään työttömien asioiden hoitoon olisi panostettava merkittävästi enemmän rahaa kuin nykyisin mikäli oikeasti Tanskan malli roimii esikuvana.
Tanskassa välitetyt työpaikat ovat työsuhteisia palkkatyöpaikkoja, Suomessa taas tarjolla on vastikkeellista työkokeilua, kuntouttavaa työtoimintaa sekä harjoittelua ilman palkkaa.
Tanskan ja Suomen työmarkkinat ovat hyvin erillaiset. Lisäksi Tanskalla on oma valuutta joka mahdollistaa toiminnan ilman kansainvälisten pankkien ohjailua. Joten kahden valtion vertailu on täysin järjetöntä ja muualta mallien poimiminen sen mukaan kenellä tiukimmat rankaisutoimenpiteet kertoo pelkästään ehdottajan osaamattomuudesta.
Mercedes Benz on mielikuva luksuksesta ja laadusta. Aikansa elänyt käsite automaailman johtotähdestä joka on tätä nykyä jossain entisessä itäblokin maassa kasattava muovipurkki. Mersun yhä korkealla pysyttelevä hankintahinta ja asiakkaiden uskollisuus perustuu siihen käsitykseen joka MB.stä piti paikkansa vielä 1980-luvulla.
Aivan samalla tavalla Tanskan mallikin on mielikuva. Se vaikuttaa täydelliseltä ja haluttavalta, mutta sen soveltaminen Suomen oloihin on lähestulkoon mahdotonta.
Toisaalta toivoisi että Suomi pärjäisi niin hyvin että sinä joutuisi nostaa hintoja palkkoja mutta näinhän ei ole tulevassa Kreikassa asiat.
”Suomessa kattoa ei ole, ansiopäiväraha on 25 % verolla…”
Suomessa ei ole tasaveroa ansiopäivärahallakaan. 25 prosenttia on ennakonpidätys ilman verokorttia.