Lääkäreitä tulee kouluttaa enemmän ja paremmin

Lääkäreitä tulee kouluttaa enemmän ja paremmin

Nuorten Lääkärien Yhdistys julkaisi vastineen blogikirjoitukselleni (22.8.2018), jonka kuvaava otsikko oli ”Lääkäreitä tulisi kouluttaa enemmän”. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen tehtävänä on ymmärtääkseni toimia nuoren lääkärin äänenä eli käytännössä yhdenlaisena etujärjestönä nuorille lääkäreille. Luonnollisesti myös Lääkäriliitto on vahvasti edustettuna NLY:n toiminnassa.

Vastineen otsikko oli ”Lääkäreitä tulisi kouluttaa paremmin”. Todettakoon, että olen otsikon kanssa täsmälleen samaa mieltä. Kukakohan ei olisi?

Kirjoittajat tuovat kirjoituksessaan ansiokkaasti esiin laillistettujen lääkärien kokonaismäärän sekä ulkomailla tutkintoa suorittavien lääketieteen opiskelijoiden lukumäärän. Viimeisin luku laillistettujen lääkärien määrästä on liki 29 000. On toki todettava, että kaikki laillistetut lääkärit eivät toimi lääkärin työtehtävässä. Lisäksi kirjoittajien mukaan ulkomailla opiskelee liki tuhat henkilöä.

Kuten jo aiemmassa kirjoituksessa toin jo esille, lääkäreiden koulutusmäärien muutokset eivät kerro optimaalisesta eli yhteiskunnan näkökulmasta parhaasta mahdollisesta lääkäreiden lukumäärästä. Jos aikaisemmin koulutettujen lääkärien lukumäärä on ollut valtavasti alakanttiin, on mahdollista, että se on nyt vain merkittävästi alakanttiin. Näin sanottuna tämä on tietysti vain spekulaatiota. Optimaalista lääkärien määrää on hyvin vaikea luotettavasti arvioida. 

Onneksi markkinataloudessa saamme tärkeää informaatiota markkinoiden toiminnasta tutkailemalla kysyntää ja tarjontaa – ja niiden perusteella määräytyviä hintoja eli tässä tapauksessa palkkoja.

Tarkastelkaamme siis lääkäreiden työmarkkinoita. Siis niitä työmarkkinoita, jossa ”lääkärien koulutusmääriä on huomattavasti lisätty”. Lääkärien työttömyys on koulutusmäärien lisäyksestä huolimatta nollan tuntumassa ja keskimääräinen ansiotulotaso on yli kaksinkertainen keskimääräisen palkansaajan tulotasoon nähden. Todellinen ero on vielä suurempi, koska monet lääkärin ammattia harjoittavat nostavat osan tuloistaan pääomatulona palkan sijaan.

Mitä tulotason ja työttömien lääkärien lukumäärän suhteesta pystymme päättelemään? Kysynnän ja tarjonnan lakeja on vaikea kiertää – johtopäätös voi olla vain ja ainoastaan se, että lääkäreiden kysyntä on suurta suhteessa tarjontaan. Yhdelläkään toimivalla työmarkkinalla ei ole vastaavaa tilannetta, mutta jostain syystä monet kokevat, että lääkäreiden tapauksessa tämä ei ole ongelma.

Pystyn toki ymmärtämään asian edunvalvonnallisen näkökulman; Lääkäriliiton mukaan tietysti lääkäreitä on aivan liikaa. Myös Perälä ja Telkkä toteavat, että ”maltillinen ja harkittu koulutusmäärien laskeminen on ajankohtaisempi suunta, sillä nykyisiä opiskelijamääriä ei voida riittävän laadukkaasti kouluttaa.” Huomionarvoista on se, että kirjoittajat eivät ensisijaisesti edes esitä toivetta resurssipulan korjaamiseksi, vaan ennemmin vähentäisivät vaan suoraan koulutusmääriä.

Valitettavasti lääkärien työmarkkinatilanne on muun yhteiskunnan kannalta ongelmallisempi ja siksi argumentoinkin lääkärien lisäkoulutuksen puolesta.

Ennen kuin menen toiseen Perälän ja Telkän kirjoituksen kärkiteemaan eli lääkäriresurssin käyttöön, minun on aivan pakko tarttua yhteen yksityiskohtaan Perälän ja Telkän kirjoituksessa. Se johtuu siitä, että maltillisesti järkytyin lukemastani. Lause menee näin: 

Tutkimusnäytön valossa koulutuksen lisääminen ei korjaa haja-asutusalueiden tilannetta. Jotta lääkäreitä saataisiin syrjäiselle paikkakunnalle, pitäisi siellä olla työ myös puolisolle, koulut lapsille ja palveluita käytettäväksi. On ymmärrettävää, jos lääkäri ei jää paikkakunnalle, mikäli nämä edellytykset eivät täyty. Tämä ei ole pelkästään lääkäreitä koskeva trendi.”

Ensinnäkin haluaisin tietää mitä nämä ”tutkimukset” ovat, joihin edellisessä kappaleessa viitataan. Sanotaanko näin, että olen skeptinen tämän tutkimusnäytön valaisevuudesta – erityisesti siksi, ettei kirjoituksessa kerrota mihin tutkimukseen viitataan. Mutta tämä ei sinänsä ollut järkyttymiseni aihe vaan se, että ilmeisesti Perälän ja Telkän mukaan lääkärien (tai kenen tahansa työvoimapuolan kohteena olevan ammattiryhmän edustajan) puolisolle ja lapsille pitäisi tarjota jonkinlaista erityiskohtelua muihin kansalaisiin suhteessa.

Eikö putkimiesten, kaupan kassojen, rekkamiesten, sairaanhoitajien, roskakuskien, pilottien, puolustusvoimien työntekijöiden, hammaslääkärien, opettajien, kaupunginjohtajien, rovastien, kanttorien, urkurien tai metsurien samalla tavalla pidä ottaa täsmälleen samat rajoitteet huomioon? Myös heillä on kenties lapsia ja puoliso, joita ajatella muuttopäätöstä tehdessään. Vastaus on, että kyllä pitää ja se on täysin luonnollinen osa työmarkkinoiden toimintaa. Lääkärien professio ei eroa mitenkään muista ammattikunnista. Kirjoittajat toki toteavat, että ”tämä ei ole pelkästään lääkäreitä koskeva trendi”. No ei varmasti ole, koska se on universaali totuus kaikille ammattikunnille – mikä argumentti tämä sitten on minkään asiaan liittyvän puolesta? 

Työmarkkinoilla on niin, että työmarkkinan ollessa riittävän kilpailtu, moni on valmis omasta halustaan siirtymään hänelle vähemmän houkuttelevammalle asuinpaikkakunnalle. Ekonomistislangilla reservaatiopalkka on laskenut, jolloin työn vastaanottamisen kynnys alenee. Tämä koskee niin lääkäreitä kuin muitakin ammatteja. Lääkäreiden koulutusmäärien lisäämisellä olisi juuri tämä vaikutus.

Perälä ja Telkkä tuovat esiin myös sen, että opetuksessa ryhmäkoot ovat kasvaneet liiaksi heikentäen oppimisen laatua. Tästä emme saa erimielisyyttä aikaan. Lääkärien lisäkouluttaminen vaatii myös sitä, että resurssit per oppilas pysyvät vähintään ennallaan tai mieluiten kasvavat hieman. Tämä onkin yksi ongelma, johon poliittisessa päätöksenteossa törmää aika ajoin – joskus on poliittisesti vaikea tehdä päätös, joka maksaa rahaa nyt, mutta tuo hyötyjä vasta kaukana tulevaisuudessa. Hallituskausikin on vain neljän vuoden mittainen. 

Lopuksi kirjoittajat alleviivaavat myös lääkärien työn järkevöittämistä. 

Lääkäreiden määrästä puhuttaessa on kiinnitettävä huomio myös siihen, mitä lääkärit tekevät. Nyt iso osa työajasta menee kirjaamiseen, tilastointiin ja muihin koulutusta vastaamattomiin tehtäviin, sillä muusta henkilökunnasta on karsittu. Jo tämän muuttaminen vapauttaisi ison määrän lääkäriresurssia potilaiden hoitamiseen.”

Tästäkään emme saa erimielisyyttä aikaan. Lääkärin työ on pidettävä tarkoituksenmukaisena, oli ammattilaisia sitten paljon tai vähän. Se on riippumaton siitä kysymyksestä tulisiko lääkäreitä kouluttaa enemmän tai vähemmän. Jos lääkäreitä on vähän, pitää työtehtävien tarkoituksenmukaisuuteen kiinnittää huomiota, jotta lääkäriresurssi saadaan aikaisempaa paremmin käyttöön. Jos lääkäreitä on enemmän, pitää työtehtävien tarkoituksenmukaisuuteen kiinnittää huomiota, jotta lääkäriresurssi saadaan aikaisemmin paremmin käyttöön. 

Vai perusteleeko lääkärien määrä sen, kannattaako lääkärin työ järjestää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti? Toivottavasti ei.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

13 kommenttia artikkeliin “Lääkäreitä tulee kouluttaa enemmän ja paremmin

  1. Jaana Avanto sanoo:

    Aamen plöttis!

  2. Joel Telkkä sanoo:

    Moi Mauri! Ja kiitos otsikosta, ollaan nyt huomattavasti enemmän samaa mieltä. Jos (yliopisto)koulutukseen saadaan Suomessa lisää resursseja niin erittäin hyvä, tämä mahdollistaisi todennäköisesti yhä laadukkaamman koulutuksen niin lääkäreille kuin muillekin.

    Mikä on Mauri sinusta sopiva palkka lääkärille?

    Niin kuin tiedät, lääkärien koulutus kestää pitkään. Edellisten koulutusmäärien lisäykset eivät voi näkyä tilastoissa, koska he eivät ole vielä valmistuneita. Aika halpa veto tohtorilta vedota palkkatilastoihin, joissa koulutusmäärien lisäys ei vielä edes voi näkyä… (ellei olisi olemassa jtn lääkärien palkkafutuureja pörssissä tms en omaa kaupallista koulutusta).

    Lisäksi eikö olisi rehellisempää verrata muihin korkeakoulutettuihin eikä kaikkiin palkansaajiin? Apples and oranges jne

    Palataan asiaan vielä paremmalla ajalla, meen nyt viikonlopuksi paikkaamaan merkittävää lääkäripulaa!

    Terveisin, Joel Telkkä, vapaa-ajattelija

    1. Onko lääkäreitä koulutettu aiemmin oikea määrä, jos palkka ja työllisyysaste on nyt tällainen? Lääkärien aloituspaikat nousivat vuosien 2000-2010 välillä sadalla, mutta palkat eivät ole laskeneet tai työttömyysaste noussut. Selvästikin alikoulutus on ollut vähintään sata lääkäriä vuodessa ties kuinka pitkään. Tilastoissa näkyy siis jo tuo 20% koulutusmäärien kasvu vuosilta 2000-2010. Jos paikkoja on ollut varaa kasvattaa tuon verran ilman mitään merkittäviä muutoksia palkassa tai työttömyysasteessa, on paikkoja ollut selkeästi aivan liian vähän.

  3. Jesper Perälä sanoo:

    Hei, kiitos blogistasi! Nostat esiin tärkeitä ja huomionarvoisia pointteja. Olen nyt paljon enemmän kannallasi!

    Tutkimusnäytössä olemme tuleutuneet STM entisen ylilääkärin Teppo Heikkilän väitöskirjaan ja perehtyneisyyteen aiheeseen.

    Lääkärimäärän saattaminen verrokkimaiden tasolle on mielestäni hyvä tavoite. Tätä kohden ollaan menossa kasvatettujen sisäänottomäärien ja ulkomailla opiskelevien avulla. Haluaisin kuitenkin rauhoittaa tätä hysteriaa. Lääkärikoulutukseen tehdyt muutokset ja ulkomailla opiskelu tulee näkymään vasta tulevien vuosien aikana. 6 vuotta lääkäriksi ja n. 15 erikoislääkäriksi!

    Tämä ei tietenkään näy vielä myöskään palkkatilastoissa, joihin viittaat. Eikä oikein voi kaikkiin palkansaajiin verrata. Kyseessä pitkä yliopistokoulutus johon kuuluu päivystysvelvollisuus, vastaavia ammatteja on harvassa. Näihin voisi verrata uskottavasti. (1/3 palkoista nuorilla lääkäreillä tulee päivystyksestä ja ylitöistä.)

    Toivomme tietysti myös lisää resursseja lääkärikoulutukseen ja olemme tätä vaihtoehtoa pitäneet esillä! Tämä on nykyisessä tilanteessa epärealistisempaa ja perustelimme myös miksi se ei ole yksin riittävä ratkaisu: yliopistosairaaloissa on jo aika täyttä!

    Lääkärimäärän lisäys ei ole Suomessa vielä korreloinut terveyskeskuksien huonoon lääkäritilanteeseen, kuten huomautimme! Tähän tarviaan nyt muita peliliikkeitä, kun koulutusta on jo lisätty.

  4. Juhana Toimela sanoo:

    ”Mitä tulotason ja työttömien lääkärien lukumäärän suhteesta pystymme päättelemään? Kysynnän ja tarjonnan lakeja on vaikea kiertää – johtopäätös voi olla vain ja ainoastaan se, että lääkäreiden kysyntä on suurta suhteessa tarjontaan. ” Kirjoittajalle ei näköjään tullut mieleen että lääkärien palkkauksen muodostumiseen voi vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan ohella myös työn vaativuus. Mikäli työ katsotaan huomattavan vaativaksi ja kuormittavaksi niin tällöin lienee odotettavaa että vaatimustaso näkyy myös palkkauksessa. Useimmiten on niin että todella taitavat osaajat hakeutuvat sellaisiin työtehtäviin joiden palkkaus vastaa työtehtävän vaativuutta. Ortopedi tai sydänkirurgi hakeutuu todennäköisesti ennemmin ulkomaille töihin mikäli tehtäväkohtainen palkkaus ei Suomessa vastaa työn vaativuustasoa. Venäjällä lääkäreiden keskipalkka on huomattavasti suomalaista keskipalkkaa matalampi, silti yllättävän harva suomalainen on halukas matkustamaan Venäjälle sydän- tai polvieikkaukseen vaikka hoidon saisi siellä suomea edullisemmin.

  5. Simo Brummer sanoo:

    Tällä alalla lähes kaikki asiat määräytyvät suurelti institutionaalisesti markkinain ulkopuolella mukaan lukien palveluiden kysyntä ja tarjonta ja ne ratkaisut, joilla näitä palveluksia tuotetaan ja niin tekevät myös tuotantopanosten ja erityisesti työn hinta. Näissä olissa on aika turha etsiä ratkaisua markkinoilta.
    ihan selvää, että annetut terveystavoitteet voidaan saavuttaa monilla erilaisilla paleluratkaisuilla ja myös pienemmällä tai suuremmalla määrällä lääkäreitä. Alalla syntyy koko ajan uusia palveluita ja digityökalut pureutuvat tälle sektorille aivan uusessa laajuudessa tulevina vuosina.
    Kysymykseen, mikä on oikea määrä ei siis ole olmasa yhtä vastausta, palvelut voidaan toteuttaa pienemmällä tai suuremmalla lääkärimäärällä. Näin suljetulla alalla määrän kavattamiseen kannattaa suhtautua varovasti ja hakea ratkaisuja muualta.

    PS. Yksi tapa pohtia alan problematiikkaa on tehdä kansainvälisiä vertailuja ja siksi kirjoitinkin aikoinaan liberan sivuille jutun koskien Ransaa: https://www.libera.fi/blogi/madame-ja-monsieur-dupontin-terveyspalvelut/

  6. Rekrytointi sanoo:

    Lääkäreiden palkkauksesta. Olen juuri tekemässä rekrytointia. Minimi palkkapyyntö ollut 9500 / kk jakorkein 15000 / kk. Työpaikan sijainti Pääkaupunkiseutu. Tätä on todellisuus ja sitä on turha lääkäriliiton tms. kierrellä. Iso osa lääkäreistä haluaa lisäksi toimia ammatinharjoittajamallilla verotuksellisista syistä. Toivoisin, että lääkärivuokrafirmat uskaltaisivat edes nimettöminä kertoa tästä todellisuudesta julkisuuteen.

  7. Markkina sanoo:

    Käsitänkö nyt tämän kirjoittajan teesit oikein?
    Lääkäreitä koulutetaan sopivasti siinä vaiheessa kun lääkäreiden ansiot ovat pudonneet kaikkien palkansaajien mediaanin tasolle ja koulutettuja lääkäreitä hakeutuu muille aloille töihin koska alan ansiot ovat matalat eikä työpaikkoja ole tarjolla. Onko tämä yhteiskunnan ja julkisten varojen käytön kannalta optimi?
    Minun mielestäni tämä kyllä toimisi, mikäli koulutus kustannettaisiin täysin markkinaohjatusti käyttämättä julkisia varoja.
    Koulutusmäärät, alan palkat ja työviikon pituus ohjautuisivat oikealle tasolle kun 150000 euron ja 6 vuoden sijoitus koulutukseen tulisi maksaa takaisin.

  8. LL Pk sanoo:

    Hei Rekrytointi.
    Ollaanko yhteydessä. Olen LL PK:seudulta, enkä ole löytänyt yli 3300€/kk alle 45h/työviikolla

  9. lääkäri sanoo:

    Taitaapa Rekrytointi etsiä kokenutta suppean alan erikoislääkäriä yksityissektorille tehtäviin jotka eivät välttämättä tarjoa mahdollisuuksia kehittyä ammattilaisena ja ylläpitää ammattitaitoaan… Valitettavasti vaikka koulutusta lisättäisiin satakertaiseksi ei se lisäisi näiden kokeneiden osaajien tarjontaa. Suomen kokoisella markkinalla kun ei mahdu riittävää kokemusta hankkimaan kuin rajallinen määrä.
    Tämä on se perusongelma näissä Liberan laskelmissa. Nämä toimivat mikäli koulunpenkilät valmistuisi osaajia jotka pystyvät hoitamana minkä tahansa lääkärin työtehtävän ja joustavasti siirtymään tehtävästä toiseen. Todellisuudessa koulutusputket ovat pitkiä ja monihaaraisia.

  10. Ulf Fallenius sanoo:

    Kaikki kilpailu luo tulevan Kreikkan paras on korkea palkka korkea hinta ja verotuloja reilusti valtiolle joka tekee hyvinvointivaltion jatkuvuuden mahdolliseksi.Talous opit on väärät Suomessa missä säästetään talous polvilleen .Inflaatio ei deflaatio kiitos.

  11. Laakari sanoo:

    Suomessa koulutetaan tällä hetkellä joka 60. ihminen ikäluokasta lääkäriksi. Lääkäritiheys Suomessa on noin 1 per 270 ihmistä. Nykyisellä koulutusmäärällä lääkäreiden määrä tulee nelinkertaistumaan. Lääkärivaje on n. 3-4 prosenttia. Riittääkö kaikille töitä?

    Mauri, mikä on mielestäsi optimaalinen lääkäritiheys?

  12. Laakari sanoo:

    P.S. Sairaalalääkärin lähtöpalkka Helsingissä on 3300 euroa. Onko tämä liian korkea?

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa