Suomi on liian helppo muuttaa autoritaariseksi valtioksi

Suomi on liian helppo muuttaa autoritaariseksi valtioksi

Meillä sitä ei voi tapahtua (It Can’t Happen Here) on vuonna 1935 julkaistu fiktiivinen kertomus Berzelius “Buzz” Windrip-nimisestä populistipoliitikosta, joka voittaa Yhdysvaltojen 1936 presidentinvaalit. Buzz korostaa kampanjassaan perinteisiä amerikkalaisia arvoja. Noustuaan valtaan Buzz kuitenkin muuttaa Yhdysvallat autoritaariseksi fasisti-valtioksi. Hän hiljentää vastustajansa, perustaa omat paramilitaristijoukot ja vangitsee opposition.

Trumpin avoin ihailu autoritäärisiä johtajia, kuten Putinia ja Kim Jong Unia, kohtaan on herättänyt kummastusta ja huolta Yhdysvalloissa. Pian Trumpin valinnan jälkeen Meillä sitä ei voi tapahtua nousi hetkellisesti Amazonin myyntilistoilla kymmenen myydyimmän kirjan joukkoon 80 vuotta sen julkaisemisen jälkeen.

Olivatpa Trumpin tavoitteet mitkä hyvänsä, niin Yhdysvaltojen instituutiot on rakennettu niin, etteivät kirjan tapahtumat voisi todellisuudessa tapahtua. Yhdysvaltojen korkein oikeus on itsenäinen, ja sillä on oikeus kumota perustuslain kanssa ristiriidassa olevat lait, vaikka edustajainhuoneen enemmistö olisi sellaisen säätänyt.

Yhdysvaltain perustuslain muuttaminen on tunnetusti äärimmäisen vaikeaa. Edellinen hyväksytty muutos perustuslakiin tehtiin 1992. Tuo muutosprosessi laitettiin käyntiin  syyskuussa 1789 ja se hyväksyttiin 202 vuoden ratifiointiprosessin jälkeen.

Korkeimman oikeuden kokoonpanoa on samoin erittäin vaikea muuttaa. Senaatti hyväksyy uudet nimitykset, mutta nykyisistä tuomareista ei pääse eroon. Heillä on elinikäiset toimikaudet. Näin ollen korkeimman oikeuden enemmistön siirtäminen poliittisille liittolaisille kestää useamman vuosikymmenen.

Entä voisiko se tapahtua Suomessa?

Miten Suomen valtiosääntö toimii demokratian suojelemisessa? Mitä jos fasistipuolue saisi enemmistön eduskunnassa?

Jos Suomen hallitus pyrkii säätämään perustuslain vastaisia lakeja esimerkiksi lehdistön vapauden rajoittamiseksi, laki tulisi kansanedustajista koostuvan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Perustuslakivaliokunnan tehtävä on valvoa säädettävien lakien perustuslaillisuutta.

Perustuslakivaliokunta toimii hyvin silloin, kun lakia säätävä hallitus haluaa noudattaa perustuslakia. Silloin perustuslakivaliokunta pystyy puuttumaan lakiluonnoksiin, jotka ovat vahingossa perustuslain kanssa ristiriidassa. Perustuslakivaliokunta pystyy tarkastamaan lakeja tämän varalta ja ehdottamaan muutoksia, joilla ristiriidat saadaan korjattua ennen lain hyväksymistä.

Perustuslain päätehtävä on taata kansalaisille tietyt perusoikeudet ja turvaa valtiovallan mielivallalta. Sen lisäksi sen tehtävä on säilyttää valtion hallintomuoto ja turvata vallan kolmijako. Juuri tällä osa-alueella Suomen perustuslaki tuntuu kovin puutteelliselta.

Englannin kielessä käytetty termi ‘checks and balances’ tarkoittaa ajatusta että vallan kolmijako-opin osa-alueiden lainsäädäntövallan, tuomiovallan ja toimeenpanovallan tulee toimia toistensa vastapainoina ja estää muita voimia keräämästä liikaa valtaa itselleen.

Suomen käytäntö keskittää sekä lainsäädäntövalta että perustuslain tulkintavalta kansanedustajille on tämän näkökulman kannalta ongelmallinen. Eduskunnassa enemmistön saavuttanut puolue tai puolueet voivat ryhtyä keskittämään valtaa itselleen.

Ongelman tunnistaa myös Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro, joka kommentoi asiaa MustRead-julkaisussa ”Poliitikoista koostuva perustuslakivaliokunta on periaatteessa hyvin nopeasti kaapattavissa. Suomessa perustuslakivaliokunta ei onneksi ole koskaan joutunut mihinkään pahempiin kriiseihin, mutta jos Puolan tai Unkarin lakien valvonta perustuisi tällaiseen järjestelmään, niin enemmistövallalle ei olisi mitään rajaa.”

Ainoa vastavoima eduskunnan lainsäädäntövallalle on Suomen presidentti, jonka pitää allekirjoituksellaan vahvistaa säädetyt lait. Tämä veto-oikeus on heikennetty käytännössä voimattomaksi. Jos presidentti kieltäytyy vahvistamasta lakia, eduskunta voi ohittaa presidentin. Jos eduskunta hyväksyy lain muuttumattomana toisen kerran, laki astuu voimaan ilman presidentin hyväksyntää. Parhaimmillaan presidentti voi ainoastaan hidastaa lain hyväksymistä.

Koska valiokunta koostuu kansanedustajista ja eduskunnan enemmistö pystyy myös nimittämään valiokuntaan enemmistön “omia” kansanedustajiaan, se toimisi erittäin huonosti jarruna eduskunnan enemmistölle, joka haluaa säätää perustuslain kanssa ristiriidassa olevia lakeja. Pahimmillaan enemmistön eduskunnassa saanut fasistipuolue pystyisi tekemään koko perustuslakivaliokunnasta kumileimasimen, joka asiantuntijalausunnoista huolimatta julistaisi kaikki fasistihallituksen lait perustuslain mukaisiksi.

Varsinainen oikeuslaitos käräjä- ja hovioikeuksineen pystyy yksittäistapauksissa jättämään huomiotta selvästi perustuslain kanssa ristiriidassa olevan lain. Ne eivät kuitenkaan pysty kumoamaan lakeja, jolloin ongelman aiheuttanut laki jää edelleen voimaan. Tuomareiden nimitykset vahvistaa perustuslain mukaan tasavallan presidentti, joka tuo pientä turvaa.

Jos perustuslaista piittaamaton puolue tai puolueet saisivat yli puolet eduskunnan paikoista, niin he todennäköisesti voittaisivat myös presidentinvaalit. Tähän voi riittää esimerkiksi vain yhden vuoden mittainen kannatuspiikki. Esimerkiksi 2023 ja 2024 säännönmukaiset eduskuntavaalit ja presidentinvaalit ovat alle 12 kuukauden päässä toisistaan.

Ottaen huomioon Turkin, Unkarin ja Puolan viime vuosien kehityskulut, on hämmästyttävän optimistista kuvitella, että vastaava kehityskulku olisi täysin mahdoton Suomessa. Perustuslaki ja valtiosääntö ovat eräänlaisia vakuutuksia. Niiden pitäisi toimia kaikista parhaiten kaikkein huonoimmissa skenaarioissa. Suomen perustuslaki on kuitenkin suunniteltu vain hyvän sään varalle.

Suomen ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin 1919. On ymmärrettävää, että aikana ennen 1930-luvun kauheuksia ei ymmärretty, mitä vaaroja perustuslain tulisi pystyä torjumaan. Se on kuitenkin hämmästyttävää, ettei näitä puutteita korjattu kun Suomen perustuslaki uusittiin 1990-luvulla.

Mikäli epädemokraattiset ja autoritaariset liikkeet saisivat taakseen kansan enemmistön, Suomen instituutiot olisivat poikkeuksellisen heikot turvaamaan vapaan yhteiskunnan säilymisen.  Perustuslakituomioistuin, jolla olisi oikeus kumota perustuslain kanssa ristiriidassa olevat lait, toisi lisää turvaa vapaan yhteiskunnan turvaksi. 

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

22 kommenttia artikkeliin “Suomi on liian helppo muuttaa autoritaariseksi valtioksi

  1. Juhani Puhakka sanoo:

    Pirkkalan moniste oli hyvä esimerkki siitä, että perustuslakia voidaan loukata mennen tullen, jos omat miehet ovat oikeilla paikoilla virastoissa.

  2. Juha-kummi sanoo:

    Valta kasvaa kiväärin piipusta.

    ”Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa…”

    Ja se voi jakautua useampiin käsiin kuin vallan kolmijako-oppi opettaa.

    1. ksee sanoo:

      Jos perustuslaki joskus muutetaan lähemmäksi länsimaisten sivistysvaltioiden mallia, niin moinen orjalliseen alamaisuuteen kannustava retoriikka olisi samalla hyvä unohtaa.

      Varmimmin tässä onnistuttaisiin ottamalla perustuslaissa vapaiden yksilöiden oikeudet ensisijalle puoluebyrokraattisen sortovallan sijaan. Mallia voisi ottaa vaikka tästä:

      ”All power is inherent in the people, and all free governments are founded on their authority and instituted for their peace, safety, happiness and the protection of property. For the advancement of these ends, they have at all times an inalienable and indefeasible right to alter, reform or abolish their government in such manner as they may deem proper.”

  3. Suomi ei käytännössä muutenkaan noudata vallan kolmijako-oppia: hallitus on sekä säätävä, että toimeenpaneva.

    Tavallaan hämmästyttävää, että presidentin valtakausi on rajattu, mutta nykyään kun pääministeri on kaapannut kaiken presidentin vallan, niin pääministeri voi kuitenkin olla ikuinen aurinkokuningas.

  4. Ulf Fallenius sanoo:

    Suomi on valtio kaikki edut ja päätösvalta on 1% eliitillä kellään muulla ei ole mitään sanomista.Paras tässä kaikessa on vielä se että keskiluokka maksaa tämän kaiken ja äänestävät 1% eliittiä.

  5. Lintu sanoo:

    Neuvostoliitto oli esimerkiksi ääriautoritaarinen valtio. Derkkula toinen. Jos Suomi kaatuu autoritaarisuuteen, niin se kaatuu silloin vasemmalle, ei oikealle. Me olemme jo sillä tiellä.

    1. Sini Lappalainen sanoo:

      Oikealle se on kaatumassa jopa Liberan Lepomäkeä myöten. Hänhän äänesti sen puolesta että siniset saavat huseerata ihan miten vaan. Ja että oikeanlaidan autoritäärinen taantumus on kokoomuksen ainoa arvo.

  6. Jani sanoo:

    Hyvä kirjoitus! Pieni detalji: mielestäni vähän harhaanjohtavaa käyttää ainoastaan USAn viimeisintä perustuslakimuutosta esimerkkinä, kun kaikki muut muutokset vietiin läpi muutamassa vuodessa, useissa tapauksissa alle vuodessa: https://www.archives.gov/founding-docs/amendments-11-27

  7. t--n sanoo:

    ”Mitä jos fasistipuolue saisi enemmistön eduskunnassa?”

    Ei siihen uutta puoluetta tarvita. Nykyiset voivat muuttua fasistisiksi taistellessaan ”fasismia” vastaan.

  8. Hetkinen? sanoo:

    Miksei enimmistö hallituksemme sitten ole miehittänyt perustuslakivaliokuntaa? Eivätkö vain ole ymmärtäneet? Jos näin, seuraavan enemmistöhallituksen voi kai olettaa ottavan oppia tästä kaudesta ja miehittävän perustuslakivaliokunnan.

  9. Risukimppu sanoo:

    Ihan alkuun, tuon jälleen kerran esiin ihmetykseni siitä miten tätä maata ollaan joka käänteessä vertaamassa suoraan Yhdysvaltoihin. Suomi ja USA ovat niin etäällä toisistaan kaikessa, ettemme kertakaikkiaan ole vertailukelpoisia keskenämme. Lähin verrokkimaa Suomelle on Viro. Niin juuri, Viro, eikä Ruotsi, vaikka niin haluaisimme.

    Mutta siis tähän teemaan, kuinka heposti Suomi olisi muutettavissa totalitääriseksi maaksi. No sehän tavallaan on Suomen kansan syvin olemus. Suomalaiset ovat auktoriteetteja ja kasarmikuria arvostava kulttuuri. Täällä palvotaan kuolleita johtajia ja kenraaleita kuin Pohjois-Koreassa konsanaan. Itsenäisyyspäivän synkät rautakypärä/panssarivaunurituaalit ovat kuin suoraan sodan ajan Berliinistä tai Moskovan Punaiselta torilta.
    Yksi esimerkki niinsanotusta plasebo-demokratiasta Suomessa, oli pääministerin yhteydenotot YLEen kun jotkut toimittajat raportoivat ikävästi maamme valtaapitävistä tahoista. Tämän takia oman toimittajaetiikkansa ja arvokkuutensa tuntevat toimittajat irtisanoutuivat YLEstä.

    Kirkkomme on pyrkinyt puollustamaan läntisiä demokraattisia arvoja kuten ihmisoikeuksia suojelemalla paperittomia siirtolaisia hoteissaan. Tästä kuitenkin kansa raivostui vetoamalla siihen että Kirkko kehtaa rikkoa lakia ja järjestystä. Suomalaiset eivät olisi ikinä antaneet Anne Frankin perheelle piilopaikkaa, vaan ilmiantaneet heidät kilvan natseille. (itseasiassa Suomi luovutti juutalaisia sodan aikana Hitlerin murhakoneiston kynsiin)

    Suomessa on perinteisesti kytätty naapureita ja tilaisuuden turvin käräytetty heidät veroviranomaisille tai rakennusvalvojille. Tämä on ihan yks yhteen sen kanssa mikä oli tyypillistä Neuvostoliitossa. Kun kolme ihmistä juttelee keskenään, yksi niistä on KGBn ilmiantaja.

    Suomen kansa kärsii vielä pitkään Kekkosen ajan krapulaa. Kansallinen identiteettimme on vielä pahasti hakusessa ja itsetuntomme on surullisen heikko. Siinä missä läntisen Euroopan maat ovat hyvin identiteetti-tietoisia ja terveellä tavalla ylpeitä kansoja, Suomi rypee häpeässä, itseinhossa ja ihmisvihassa.

    1. Mammanpoika2020 sanoo:

      Hyvin kirjoitettu, Risukimppu. Kiitos.

      Suomi on jo nyt ihan pöhkö. Miten julkinen sektori voi olla näin iso ja tehoton? Miten on mahdollista, että 2/3 palkansaajista saa palkkansa verorahoista? Verorahoista, jotka otetaan väkivalloin?

      Ja isoin ihmetys on se, että valtaosan mielestä tämä on ihan »ookoo». Siis mitä vit… Sama meininki kuin Neuvostoliitossa tai DDR:ssä. Olen tavannut ihmisiä, jotka oikeasti haikailevat vanhoja hyviä aikoja.

  10. Jospasittennäin sanoo:

    Jos tässä maassa jokin jyllää ja on uhkana, ei se ole ”fasismi” vaan marxismi sen monessa eri muodossa. Kansalaisten oikeuksia ollaan vuosia jo riisuttu ”äärioikeiston” pelolla. Jos esimerkiksi tutkaillaan Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen ajamaa politiikka lukemalla heidän poliittisen manifestin on se mitä he tavoittavat paljon vapaampaa kuin nykyyhteiskunta. Heidän manifestiaan voi myös verrata tähän EU diktatuuriin tai vasemmiston ajamaan holhousvaltioon, ja jälleen voi todeta, että se PVL:n ajama politiikka on vapaampaa.

    Jotenkin tässä ”ääri” keskustelussa katsotaan vain yhteen suuntaan. Kukaan ei kyseenalaista nykymenoa eikä vasemmiston järjettömyyttä. PVL:ästä jaksetaan kyllä kirjoittaa päivästä toiseen niin blogeissa kuin median puolesta. Heistä on tehty helppo mörkö jolla pelotella vaikka he, toisin kuin suurin osa Suomen poliittisista liikkeistä ovat avoimia siitä mitä haluavat.

    1. Risukimppu sanoo:

      Lenin kuvitteli tekevänsä Neuvostoliitosta marksilaisen valtion, mutta kyseinen järjestelmä toteutettiin fasistisilla normeilla. Neuvostoliitto ja Saksan Kolmas valtakunta olivat hyvin pitkälle yhdenmukaiset järjestelmät keskenään. Molemmat pohjautuivat Saksassa alunpitäen kehitettyyn sosialismiin jota Neuvostoliitossa kutsuttiin kommunismiksi, ja Natsi-Saksassa kansallissosialimsiksi.
      Neuvostoliitossa ja Saksassa sivistyneistö ja varakas väki riisuttiin ja teloitettiin, ja heidän omaisuutensa sosialisoitiin valtiolle. Kummassakin maassa valtion propaganda-koneisto oli huippuunsa rasvattu ja valheet upposivat tyhmään kansaan helposti. Liput, vaakunat, patsaat, monumentit ja propaganda-julisteet ja maalukset rakennusten seinillä olivat tunnusmerkkejä sekä Stalinin että Hitlerin valtakunnissa.
      Pakkomielle teknologiaan ja teollisuuteen ajoivat myös molempia diktatuurimaita. Stalin vaati koko kansakunnan sähköistämistä ja Hitler rakennutti moottoriteitä ja kansanauto Volkswagenin jolla arjalaiskansa niillä baanoilla huristelisi. Volkswagen olikin jonkunlainen Fordin ja Ladan risteytys, se seurasi Henry Fordin alkuperäistä ideaa nostaa kansakunta pyörille, mutta muuten toteutti sosialistista oppia olemalla yksinkertainen ja tarpeeksi halpa työläiskansan omistaa.

      Useimmat eivät tätä halua nähdä, mutta hakaristi sekä sirppi ja vasara ovat käytännössä yhtä piemää pahuutta keskenään. Tämä totuus ei vieläkään kelpaa 1970-luvun taistolaisuuteen jämähtäneille nykypäivän eläkeläisille, eivätkä myöskään vajaapäiset vastarintaliikehtijät sun muut Odinin pellet tajua kuinka punainen Hitlerin aate oli.

  11. Makis sanoo:

    Perustuslain muuttamiseen saman vaalikauden aikana tosin tarvitaan viiden kuudesosan enemmistö Eduskunnassa ja seuraavalle vaalikaudelle siirrettynäkin (”jätetty lepäämään”) kaksi kolmasosaa. Eli mikään yksinkertainen enemmistö ei riitä.

    Jos taas kansa äänestää Eduskuntaan noin suurella enemmistöllä jonkun porukan, niin sitten selvästi kansa haluaa autoritääristä johtoa.

  12. irmahirsjarvi sanoo:

    Meillä onjuuri saatettu voimaan laki, joka syrjii kansalaisia paikkakunnan, ammatin ja iän mukaan. Aktiivimalli tuli voimaan perustuslakivaliokunnan kannasta huolimatta. Me olemme jo ylittäneet jonkin rajan. Perustuslakia on käytännöss koetettu ylittää koko tämän hallituksen ajan.

  13. Risukimppu sanoo:

    Työttömyysturvan aktiivimallin taustalla on päättäjien asenteellisuus työttömiä ja muita varattomia ihmisiä kohtaan. Yksinkertaisesti sanottuna, valtaeliitti vihaa ja halveksii työttömiä, köyhiä, vanhuksia ja sairaita, he edustavat kaikki yhtä ja samaa ali-ihmistyyppiä.
    Päättäjämme lähtevät siitä että työttömyys on asianosaisen oma syy aina, vaikka työttömien ja avointen työpaikkojen suhdeluku on ihan viturallaan, niin siitä huolimatta työttömyyden katsotaan johtuvan työttömien omasta saamattomuudesta ja haluttomuudesta työllistyä.
    Juuri näin, palkansaajien kannattaa todellakin kadehtia työtöntä joka kitkuttaa muutamalla satasella kuussa, jonottaa leipää Hurstin jakelupisteeltä ja kulkee pelastusaremijalta saaduissa kuteissa. Se se vasta on elämää. Bonuksena menettää vielä täysin ihmisravonsa yhteiskunnan silmissä. Tällaista elämää työtön on aina halunnut ja haaveillut lapsesta lähtien eikä siksi hae tosissaan töitä.
    Suomen poliittisella johdolla on todella imarteleva kuva kansalaisista.
    Kaksois-standardien maassa kun ollaan, niin toki ministerit ja kansanedustajat saavat täysin vastikkeettomia etuja jotka kustannetaan verorahoista. Mitä sellaista esimerkiksi Teuvo Hakkarainen tai Mikko Alatalo ovat tehneet ansaitakseen sellaisen palkan, avustajat ja sopuetusrahat, vai miksi sitä nykyään kutsutaan? Niin juuri, eivät mitään, mutta he ovat päässeet sisälle läpikorruptoituneeseen valtaklikkiin jossa moinen saaliinjaolle pääseminen mahdollistuu. Se ei kysy älyä, lahjoja tai ahkeruutta. Se vaatii vaan sen että helposti höynäytettävät yksinkertaisen kansalaiset äänestävät heitä.

  14. Ulf Fallenius sanoo:

    Sitä saa mitä äänestää.

  15. Krisu sanoo:

    ”Mitä jos fasistipuolue saisi enemmistön eduskunnassa?”

    Johan niillä on enemmistö ja hallitus.

    Tietenkään nykyfasistit eivät nimitä itseään fasisteiksi, sehän olisi huonoa mainontaa. He valehtelevat olevansa kuka mitäkin, jopa alkiolaisia.

    Kaikki diktatuurit ovat syntyneet vähemmistön tekemän vallankaappauksen seurauksena. Niin on syntynyt myös Suomeen tämä uusliberalistinen fasistinen diktatuuri.

    Kyseessä on ideologia, joka antaa vallan rahalle (plutokratia), harvoille (oligarkia), samalla kun se valehtelee olevansa ”demokratiaa”. Vertailun vuoksi todettakoon, että Pohjois-Koreassakin on ”demokratia”.

    Miljonäärien valta perustuu siihen että kansa maksaa miljonäärien omaisuudet ja niiden kasvattamisen.

    Valhe siinä on se, että se väittää olevansa demokraattista, kansa saa äänestää, mutta eihän se mitään demokratiaa ole, että kansa saa äänestää itselleen tyrannit ja riistäjät.

    Perustuslain valtiosääntöä koskeva luku alkaa sanoilla ”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle”, mutta tämä demokraattisuus kumotaan saman tien jatkamalla ”jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Edes enemmistövalta ei ole kansan enemmistön valtaa, vaan puolueen edustajien enemmistön valtaa. Vuoden 2013 tiedon mukaan 6 prosenttia äänioikeutetuista kuuluu puolueisiin – siis todella harva. Kuitenkin vain puolueilla on oikeus edustaa kansaa.

    Niinpä valtiosääntö jo lähtökohdissaan ajaa harvainvallan asiaa.

    Ei tarvita kummoistakaan vaalimatematiikalla laskelmointia ja propagandalla manipulointia, että saadaan puolueisiin ja eduskuntaan hyvien veljien verkosto, joka oikeastaan puolueista riippumatta tukee omistavia, rikkaita, pankkeja ja teollisuusmiehiä.

    Ja valtio ohjaa kansalta väkivalloin riistetyt rahat sekä luonnosta revityt resurssit näiden harvojen rikkaiden käsiin.

    Valtio on pelkkä hyväksikäyttäjä yhteiskunnassa.

  16. Aaro sanoo:

    Muuten ansiokkaassa kirjoituksessa unohdetaan tyystin se, että myös perustuslakia voidaan muuttaa eduskunnan päätöksellä. Ei siihen tarvita 5/6 enemmistöä muuten kuin kiireellisessä muuttamisessa. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen riittää 2/3 enemmistö jos PL:n muutos on hyväksyttä vähintään yksinkertaisella enemmistöllä (tai siis vähemmällä kuin 5/6 enemmistöllä.)

  17. Musta Pekka sanoo:

    Totalitarismia ei estetä lainsäädännöllä tai valtion struktuureilla. Askel totalitarismiin on lyhyt: Yksinkertaisesti valtio, siis viranomaiset, lakkaavat noudattamasta (perustus)lakia.

    Riittää, että laki korvataan tottelevaisuudella ja olemme totalitarismissa.

    Jo nyt on tilanne, että jokainen alempi viranomainen tietää saavansa ylemmiltään suojelun lakia vastaan, jos he tottelevat lain vastaiseksi tietämiään käskyjä.

    Onko valtion koneisossa mitään ”struktuuria”, joka suojelee tottelematonta virkamiestä valtion häneen kohdistamalta uhalta.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa