Onko valtion ansiota, että äidit voivat paremmin?

Onko valtion ansiota, että äidit voivat paremmin?

HS:n äitienpäiväjuttu oli jonkinlainen ennätys suomalaisessa valtiokeskeisyydessä. Jutusta syntyi otsikkoa myöten käsitys, että suomalaisten äitien hyvinvoinnin lisääntyminen sodan jälkeen on johtunut pääasiassa erilaisesta sääntelystä ja hyvinvointipalveluiden kehityksestä. Jutun yhteydessä on jopa aikajana, jossa luetellaan virstanpylväinä erilaisten äitiyttä ja vanhemmuutta koskevien lakien säätämisajankohtia.

Suurin piirtein yhtä järkevää olisi väittää, että suomalaisten asumisen tason parantuminen savupirteistä nykyaikaan on tiukentuneiden rakennusmääräysten ansiota.

Kaikki hyvinvoinnin parantuminen Suomessa johtuu pohjimmiltaan samasta asiasta: talouskasvusta. Suomi on uskomattoman paljon rikkaampi maa kuin HS:n mainitsemana vuonna 1949. Bruttokansantuote henkeä kohti on moninkertainen. Tämäkin luultavasti aliarvioi Suomen rikastumista. Talouskasvun taustalla on teknologisen kehityksen mahdollistama (ei vähiten naisten) tuottavuuden lisääntyminen. Saamme samalla porukalla aikaan paljon enemmän, joten voimme myös kuluttaa enemmän.

Kehityksen taustalla on paljon syitä, joista vähäisin ei ole markkinatalouden kyky kehittää uusia hyödykkeitä ja teknologioita. Kasvun syyt ja syiden tärkeysjärjestys ovat jatkuvan taloustieteellisen väittelyn kohde, tässä on mahdotonta tehdä oikeutta tuolle keskustelulle. Markkinataloudella on kuitenkin ollut suuri merkitys myös suomalaisten äitien elämänlaadun parantumiselle.

Niin äitien kuin muidenkin suomalaisten hyvinvointiharppaus johtuu siis suotuisasta talouskehityksestä. Äitiyttä koskeva sääntely ja äitien hyvinvointipalvelut ovat mahdollisia, koska olemme rikkaampia. Aivan samalla tavalla paremmat asuintalot ovat mahdollisia, koska olemme rikkaita. Rikastuminen mahdollistaa sääntelyn, ei päinvastoin. HS:n jutussa syyt ja seuraukset heittävät häränpyllyä.

HS:n jutussa ja aikajanassa ei puhuta juuri ollenkaan niistä asioita, jotka todellisuudessa mahdollistivat äitien ja lasten elämänlaadun parantumisen.

Pääsin jo keskustelemaan aiheesta sosiaalisessa mediassa. Siksi esitän muutamia tarkennuksia. Kyllä, kasvun hedelmien jakaminen on tärkeää. Kyllä, hyvinvointipolitiikalla voi olla vaikutuksia myös kasvuun, myönteisiä ja kielteisiä. Neuvoloista on varmaankin ollut hyötyä, ja niillä on voinut olla vaikutuksia myös kasvuun.

Silti, suomalaisten äitien hyvinvoinnin parantumisen perimmäinen syy on Suomen rikastuminen. Äidit ovat itse rikkaampia. Rikastuminen on mahdollistanut myös julkisten palveluiden kehittämisen. Tämän muistaminen on tärkeää myös tulevaisuuden kannalta. Talouskasvun jatkuminen on edellytys sille, että suomalaisten äitien ja lasten hyvinvointi parantuu myös tulevaisuudessa.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

12 kommenttia artikkeliin “Onko valtion ansiota, että äidit voivat paremmin?

  1. Ilkka sanoo:

    Totta, monet äidit voivat hyvin. Mutta totta on myös se, minkä jätit mainitsematta, että monet äidit voivat huonosti johtuen sinun kumartamasi talouskasvun perimmäisestä syystä: talouseliitin ja sen tukijoukkojen koko ajan kasvavasta ahneudesta, joka on ajanut riistopalkalla tai riittämättömillä tuilla kituuttavat äidit lapsineen henkiseen ja taloudelliseen umpikujaan. Kannatta välillä muistaa yksilöt yleistysten takana edustamassasi valumataloustieteessä.

    1. klaus kultti sanoo:

      Hyvä Ilkka, kommenttisi on varsin typerä; ikäänkuin väkisin yrittäisit etsiä epäkohtia, vaikka kaikilla järjellisillä mittareilla Pursiainen on täysin oikeassa. Ilman talouskasvua lapsikuolleisuus olisi hieman eri tasoa kuin nyt katso täältä vinkkiä

      http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_007_fi.html

      Arvelisin, että äideille tämä on kaikkein tärkein asia ja että he ovat valmiit uhraamaan suuret määrät yhteisöllisyyttä ja palkkoja ja mitä vaan, jotta lapset eivät kuole. Ikävä juttu, että markkinataloudessamme tukiaiset ovat mielestäsi riittämättömät ja ahneus on ajanut äidit henkiseen umpikujaan. Mikä olisi mielestä oikea määrä tukiaisia? Kuinka monta euroa kuukaudessa? Olisiko mahdollista, että äidit kävisivät kunnallisissa kirjastoissa lainaamassa kaunokirjallisuutta henkistyäkseen?

      1. Ilkka sanoo:

        Ikävä kyllä ”epäkohtia” ei tarvitse etsiä. Riittää, kun kun katsoo ympärilleen ja kuuntelee ihan oikeita ihmisiä. Sinulle henkistyttävä kokemus voisi olla kirjaston sijaan vierailu vaikkapa Hurstin tai Myllypuron leipäjonossa. Lapsikuolleisuuden lasku on äärimmäisen hieno asia, mutta se ei poista sitä, että aivan liian moni äiti ja lapsi kärsii täysin turhaan kaiken tämän valtavan runsauden keskellä aiemmin mainitsemastani syystä.

      2. Juha sanoo:

        Vastaan vaikka ei kysytty.

        Wikipedian mukaan vuonna 2013 Kela maksoi lapsilisiä yhteensä noin 1.49 miljardia euroa. Vuonna 2015 lapsilisä määräytyi lapsiluvun mukaan suunnilleen seuraavasti: 96 €/kk (1. lapsi), 106 €/kk (2.), 135 €/kk (3.), 156 €/kk (4.) ja 174 €/kk (5. ja seuraavat). Tuo on yksi tapa jakaa kakkua.

        Toinen tapa tukisi uusiutumistason syntyvyyttä (> 2.1) ja suomalaisten lapsilukutoiveita (3) paremmin – kertakorvaus 3. lapsen synnyttyä: 72 000 euroa.

        Esimerkiksi puolet käteisenä, puolet (äidin) verovähennysoikeutena.

    2. Leiska sanoo:

      Perusteleppa vähän väittämiäsi. Mitä muuten tarkoittaa ”riistopalkka”? Minä kun ymmärrän sanan ”riisto” tarkoittavan jonkin viemistä toiselta ilman tämän lupaa, siis varastamista/ryöstämistä. Esim. ”riisti toisen hengen”. Palkka kuitenkin yleensä maksetaan työntekijälle, ei työntekijältä, joten termi ”riistopalkka” vaikuttaa ristiriitaiselta.

      1. Ilkka sanoo:

        Tarkempaan analyysiin en tässä lähde. Mutta riistoa on, kun ihmiselle maksetaan liian vähän työstä, jota hän olosuhteiden pakosta joutuu tekemään palkanmaksajan samalla rikastuessa.
        Yleensähän tämä tarkoittaa, että ihminen, joka elää vaatimattomasti, ei tule toimeen palkallaan; joutuu tinkimään ravinnosta, terveydenhoidosta, lasten harrastuksista ym.
        Tähän ja moneen muuhun vääristymään tarvitaan kapitalismin liikkeellepanevan voiman eli ahneuden rajaamista tehokkaasti ja demokraattisesti.
        Ps. Lapsikuolleisuuden kasvu Kreikassa ei ole ollut mikään este rahojen ohjaamiseksi tarvitsevien äitien ja lasten sijaan suurten eurooppalaisten pankkien tileille.

  2. pekka sanoo:

    Onpas kaverilla aikamoinen agenda valtiota vastaan, että tällainen kirjoitus piti väsätä. Minkä takia tuohon HS:n artikkeliin olisi pitänyt kirjoittaa jotain talouskasvusta, kun aiheena oli nimenomaan tarkemmin _äitien_ aseman kehittyminen. Pitääkö myös kaikkiin futista käsitteleviin artikkeleihin sisältää maininta että peli sai alkunsa kreikkalaisten pelaamasta Episkyrosista?

    Ja jos nyt väkisin pitää aina muistuttaa että mikä ”pohjimmiltaan” on asioiden takana, niin eiköhän se ollut nimenomaan ihmiskunnan kehittyvä kyky kollektiiviseen koordinaatioon (joka sitten osittain muotoiltiin laeiksi ja säädöksiksi), joka loi edellytykset talouskasvulle. Eivät ne ’markkinat’ tai ’innovaatiot’ tyhjästä ilmestyneet.

    1. Patamusta sanoo:

      Innovaatio syntyy yksinkin, mutta markkinoihin tarvitaan kaksi ja molemmat syntyvät tarpeesta.

  3. Rainer sanoo:

    Erittäin vaikea ymmärtää Pursiaisen motivaatiota vängätä tällaisesta asiasta.
    A. Artikkelissa itse asiassa mainitaan aivan suoraan ”Yleinen vaurastuminen”.
    B. Vaatimus talouskasvun ymppäämisestä tällaiseen juttuun on ylipäänsä täysin käsittämätön, sillä fokus on nimenomaan poliittisissa uudistuksissa. On itsestään selvää, että talouskasvu ja tekninen kehitys ovat hyvinvoinnin pitkän aikavälin kasvun taustalla.
    C. Valtiolla näyttäisi tutkimuksen mukaan olevan tekemistä äitien aseman parantumisen ja lapsiterveyden parantumisen kanssa. Esim. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16574291
    D. Taloustieteilijät ovat nyt pari vuosikymmentä tutkineet hyvinkin tarkasti instituutioita talouskasvun takana. Kannattaa lukea vaikkapa Acemoglua.

  4. Juha sanoo:

    Ajankohtainen aihe näin Eurooppa- ja Voitonpäivän lomassa.

    Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Viime vuonna Norja kiilasi Suomen ohi.

  5. Nina sanoo:

    Ei. Mikään hyvä ei ole valtion ansiota.Tuo viheliäinen kuluerä. Tämänhän halusit sanoa?

  6. Ismo Liukko sanoo:

    Poikkeuksellisen laput silmällä kirjoitettu kirjoitus. Taloudellinen hyvinvointi on toki luonut edellytykset äitien hyvinvoinnin parantamiselle. Yksinomaan vaurautta tuohon ei ole tarvittu eikä se ole myöskään kausaalisuhteessa äitien hyvinvointiin. Monessa Suomea vauraamassakin maissa äitien hyvinvointi, jos sillä tarkoitetaan myös äitien mahdollisuutta työssäkäyntiin ei ole lähelläkään Suomen tasoa. Esimerkiksi tappiolla tuotettu lastenhoito puuttu. Kouluruokailukin saattaa puuttua. Ja kyllä tuo on kausaalisuhteessa vanhempien hyvinvointiin. Neuvolajärjestelmä luotiin köyhässä Suomessa 1920-luvulla. Esimerkkejä on vaikka kuinka. Valtio, jos sillä tarkoitetaan yhteiskuntaa, myös kolmatta sektoria, on ollut keskeisessä
    asemassa tuottamassa hyvinvointia vanhemmille. Vauraus ei ole yksin riittänyt. On tarvittu myös politiikkavalintoja.

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa