Suomen surkea tila ei valitettavasti ole myytti

Talouselämän toimittaja väittää kolumnissaan ”puhkaisevansa” Suomen talouden tilaa koskevia synkkiä myyttejä. Kolumnin mukaan talouskeskustelu on irtautunut todellisuudesta. Suomella menee oikeasti paremmin kuin mitä julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Synkistely vain pahentaa talouden tilaa, koska ”talous on psykologiaa”.

Valitettavasti synkistelijät ovat oikeassa ja toimittaja väärässä. Hänen murtamansa ”myytit” ovat suureksi osaksi täyttä totta tai sitten virheellisiä jossain kapeassa teknisessä ja täysin epäkiinnostavassa mielessä. Aion nyt synkistellä oikein kunnolla ja osoittaa myytit tosiksi.

1. Olemme lamassa. Kolumnisti siteeraa jostakin löytämäänsä laman määritelmää: ”Lamalla tarkoitetaan erityisen voimakasta kansantalouden supistumista tai pitkään jatkuvaa taantumaa.” Hänen mukaansa Suomi ei ole lamassa, koska talous kasvoi viime vuonna 0.5 prosenttia ja kasvun ennustetaan jatkuvan.

Linkin takana on Tilastokeskuksen tuotantokuvaaja muutamalta viime vuodelta. Siitä näkyy selvästi, että Suomi on kuopan pohjalla ja ollut siellä vuosikausia. Työttömyysasteen kuvaaja kertoo yhtä synkän tarinan. On herttaisen yhdentekevää onko Suomi lamassa jonkin kapean määritelmän mukaan. Jos joku sanoo talouskeskustelussa, että Suomi on lamassa, hän on väärässä korkeintaan pilkunviilaajien mielestä.

2. Olemme taantumassa. Toimittaja kaivaa tähänkin jonkin tilastolaitoksen määritelmän taantumalle. Suomen tilanne ei vastaa määritelmää. Pilkunviilaus ei tee Suomen taloustilanteesta yhtään parempaa tässäkään suhteessa. Olimme virallisesti taantumassa tai emme, huonosti menee.

3. Suomen vienti laskee. Toimittaja kumoaa tämän itse keksimänsä myytin siteeraamalla tilastoa, jonka mukaan palveluviennin kasvu kasvatti kokonaisvientiä pikkiriikkisen. Mutta todellisuudessa viennin ongelmista puhuvat tarkoittavat, että Suomen vienti on alemmalla tasolla kuin 10 vuotta sitten, eikä kunnon kasvua ole ollut vuosiin. Tämä ei ole myytti, vaan synkkä totuus.

4. Ostovoimamme supistuu. Toimittaja kertoo, että ostovoima on kasvanut jollakin mittarilla prosentin viime vuonna. Siksi ostovoiman supistuminen on hänestä myytti. Tämäkin voi olla totta jossain teknisessä mielessä. Tosiasia kuitenkin on, että BKT henkeä kohti ei ole juuri kasvanut vuosikausiin. Suomi on myös jäämässä jälkeen verrokkimaista, kuten Ruotsista ja Saksasta, joissa talous kasvaa.

Suomalaisten tulojen kasvu on siis olematonta ja jää jälkeen muista maista. Lisäksi työttömien suuri määrä tarkoittaa, että merkittävä osa väestöstä jää kehityksen ulkopuolelle. Kansalaisten ostovoiman kehityksestä on siis syytä olla huolissaan.

5. Työttömyys on räjähtämässä käsiin. Toimittaja kertoo, että työttömyyden kasvu on hidastunut, eikä työttömyys ole siis räjähtämässä. Tämä on taas kapeasti totta, mutta ei kukaan ole muuta väittänytkään.

Se mistä synkistelijät ovat huolissaan on, että työttömyyden aiheuttamat ongelmat räjähtävät käsiin. Tämä on tietenkin täysin mahdollista vaikka työttömyysaste vakiintuisi nykyiselle synkälle tasolleen tai vaikka se vähän alenisi. Pitkään kestänyt 10 % työttömyys aiheuttaa suuria yhteiskunnallisia ongelmia ja yksilötason kurjuutta. Ellei työllisyysastetta saada merkittävästi nostettua, synkkyyteen on todella aihetta.

Tämä on todellinen syy olla huolissaan työttömyydestä, eikä se, onko työttömyysaste heilahtanut prosenttiyksikön murto-osan johonkin suuntaan.

6. Rikomme häpeällisesti EU-sopimuksia. En ole hirveän usein kuullut tätä myyttiä, eikä se itse asiassa ole kovin kiinnostava.

7. Kilpailukykymme on rapautumassa. Toimittaja toteaa, että nykyisillä palkkasopimuksilla kilpailukyky parantuu hitaasti suhteessa kilpailijamaihin. En ole hirveä kilpailukykyajattelun kannattaja. Mutta totean, että kun maassa on satoja tuhansia työttömiä, tuotanto ei kasva, vienti ei kasva, eikä mitään muutakaan tapahdu, niin on aivan se ja sama jos Suomen suhteellinen kustannustaso muuttuu mikroskooppisesti paremmaksi vuosikausien kuluessa. Muutosta tarvitaan niin paljon enemmän ja nopeammin. Siksi synkistely tästäkin on aiheellista.

8. Teollisuustuotantomme näivettyy. Toimittaja toteaa: ”Kevään 2015 jälkeen vähintään joka toinen kuukausi on ollut vuosi- ja kuukausivertailussa kasvukuukausi.” Tähän ei hirveästi edes tarvitse lisätä mitään kommenttia, toimittaja itse kertoo mikä on pielessä. Jos joka toinen kuukausi on kasvua, ja joka toinen supistumista, niin hurraamiseen ei liene syytä. Viittaan lisäksi kohtaan 3.

9. Investoinnit ovat ikiroudassa. Toimittaja kertoo, että investointien lasku on loppunut. Joillakin toimialoilla on jopa kasvua. Mutta tämä ei tietenkään ole mikään syy juhlaan. Investoinnit tuotannolliseen pääomaan ovat Suomessa olleet niin alhaiset, että ne eivät edes kata pääoman kulumista. Suomen tuotannollinen pääomakanta on siis alentunut. Jos teollisuuden pääomakannan pieneneminen ei ole aihe synkistelyyn, niin en tiedä mikä on.

10. Suomi on Kreikan tiellä. Jos tällainen myytti todella esiintyy suomalaisessa keskustelussa, mitä epäilen, niin se itsessään on aihe synkkyyteen.