Perinnön vastustaja laittaa kaikki pelimerkit punaiselle

Perinnön vastustaja laittaa kaikki pelimerkit punaiselle

Helsingin Sanomien tiedetoimittaja Mikko Puttonen kirjoitti provokatiivisen kolumnin ”Sadan prosentin perintövero tasaisi pelimerkit”, jossa kyseenalaistettiin yksilön moraalinen oikeus vastaanottaa perintöä. Irrallisten perustelujen tilkkutäkki sisälsi mm. idean vastikkeettomasta etumatkasta kuvitteellisessa elämän kilpajuoksussa.

Merkittävänä perusteluna Puttonen piti myös meritokratiaa: aseman saavuttamista omalla työllä. Kirjoittaja näki perinnön kyseenalaistamisen älylliset perusteet niin vahvoiksi, ettei pitänyt mahdollisena vasta-argumenttina muuta kuin “vainajan tahtoa”. Tämänkin hän kyseenalaisti välittömästi vaatimalla huomiota elävien ihmisten maailmaan. Vainajan tahto ei ole yksittäinen irrallinen sivuseikka. Se on suoraan kytköksissä talouden ja yhteiskuntafilosofian perusteisiin, omistajuuteen ja vapauteen. En lähde tässä arvailemaan, kumpuaako tiedetoimittajan näköalattomuus kyvyttömyydestä vai ideologisesta haluttomuudesta tunnustaa tätä.

Ensinnäkin, “vainajan tahto” on vähättelevä ja kiertelevä ilmaisu länsimaisen sivilisaation kannalta perustavanlaatuisesta moraalisesta ja käytännöllisestä ihanteesta, omistusoikeudesta. Sopimusvapaus puolestaan perustuu omistusoikeuteen. Perintö on siis vain yksi johdonmukainen sovellus näistä moraalisista ja juridisista ihanteista. Perusajatus on se, että omistaja päättää, mitä omaisuudellaan tekee. Omaisuutta lahjoitettaessa vastaanottaja päättää, suostuuko ehdotukseen ottaa jotain vastaan. Tämä osapuolien vapaus ei riipu siitä, onko vastaanottaja ansioitunut jonkun kolmannen osapuolen mielestä riittävästi ollakseen oikeutettu lahjoittajan ehdotukseen.

Perinnön vastustaminen on pohjimmiltaan yksilönvapauden vastustamista. Siinä, missä tavallinen lahjoittaja siirtää omaisuuttaan ennalta määrättynä ja tiedossa olevana päivämääränä, perinnön antaja jättää päivämäärän auki. Syy on käytännöllinen. Kuolema tulee usein varoittamatta, eikä jätä tulevalle vainajalle aikaa hoitaa transaktiota loppuun omin avuin. Perinnön kaltaisen sopimuksen estäminen tarkoittaisi entistä ankarampaa valtion väliintuloa vainajan omaisuuden ja omaisten välille, eli omistusoikeuden ja vapauden loukkaamista. Yhteiskunta olisi ennalta arvaamattomien ja epävakautta lisäävien muutosten edessä, mikäli koko oikeusjärjestelmästä poistuisi kuolleen sopimusosapuolen tunnustaminen. Pragmaattisemmin ajateltuna lähimmäisten hyväksi kuoleman varalta sopimusjärjestelyjä hankaloittava valtio ampuisi itseään jalkaan ja ajaisi perinteiset perhekeskeiset ihmiset entisestään vapaampiin maihin.

Vieläkin pragmaattisemmin ajateltuna, vaatimus perinnön kieltämisestä tai ankarammasta verottamisesta pitää sisällään absurdeja rajanvetoja. Ensinnäkin, perinnön nostaminen tikun nokkaan lisäisi entistä suurempia kannustimia siirtää omaisuutta perijöille elinaikana. Ennakkoperintö, lahjoittaminen ja elättäminen perheen sisällä joutuisivat luonnollisesti suurempaan syyniin. Jää vain mielikuvituksen varaan, mitä eri odottamattomia seurauksia yksittäisellä huonosti mietityllä verokäytännöllä olisi. Johdonmukaisesti ajateltuna tien päässä olisi ankarampi valvonnan ulottaminen arkiseen resurssien jakamiseen perheen sisällä. Siinä, missä koko länsimaisessa historiassa perhe ja suku ovat olleet ensimmäisiä ja luonnollisimpia turvaverkkoja, omistusoikeudelle vieraat kollektivistiset ajattelusuuntaukset ajavat yksilölle tietämättään atomistisempaa roolia.

Käytännön lisäksi ei sovi unohtaa, että omistusoikeuden kyseenalaistaminen on ideologinen kysymys. Eniten omistusoikeudelle löytyy kunnioitusta liberaalista ajatteluperinteestä. Tätä asiaa ei kumoa se, että Puttonen on löytänyt mainittavaksi yhden perintöön kriittisemmin suhtautuneen 1800-luvulla eläneen sosiaaliliberaalin filosofin tai yhden talousnobelistin. Joka tapauksessa suppeimmin kunnioitusta yksityiselle omistusoikeudelle löytyy sosialistisista ideologioista. Myös varkaat ovat määritelmällisesti ihmisiä, jotka eivät kunnioita omistusoikeutta.

Vaikka omistusoikeutta ei arvostaisikaan moraalisesti, perinnön irrottaminen muista transaktioista ontuu joka tapauksessa loogisesti. Perintö on edelleen kuin mikä tahansa muukin lahja tai jopa transaktio. Ensinnäkin, jos kyseenalaistaa oikeuden perintöön, tulisi myös kyseenalaistaa oikeus mihin tahansa muuhunkin lahjoitukseen tai varallisuuden siirtoon. Pitäen mielessä talouden perusteet subjektiivisesta arvosta lähtien, vapaaehtoisessa transaktiossa vastikkeellisen ja vastikkeettoman transaktion ero on vähintäänkin häilyvä ja jopa epärelevantti. Vapaaehtoisesti resursseja toiselle siirtävä yksilö kokee saavuttavansa jotain itselleen arvokkaampaa. Perinnön asettaminen erilaiseen rooliin muiden transaktioiden kanssa on epäloogista ja myös yksilön elinaikanaan kokemaa arvoa heikentävää.

On helppoa kyseenalaistaa perijän kyvykkyys vastata omasta varallisuudestaan. Vielä olennaisempaa on miettiä, onko valtio parempi omistaja perinnölle. Mikäli perinnön täysi verottaminen olisi ylipäätään mahdollista saati niin helppoa kuin se taloustieteen alan ulkopuolisille ihmisille näyttää, suurempi osa yhteiskunnan resursseista päätyisi julkisen vallan, poliitikkojen ja tulosvastuuttomien virkamiesten ohjaukseen. Julkisen vallan resurssiohjaus kärsii tunnetusti lukemattomista kannustinongelmista, joihin voi tutustua esimerkiksi julkisen valinnan teorian kautta. Sopimusten ja kannustimien taloustiede ovat liittyneet olennaisesti juuri Suomen tuoreen talousnobelistin Bengt Holmströmin akateemiseen työhön. Ei ihme, että Holmström onkin viime vuosina mediassa kritisoinut valtion omistajuutta ja peräänkuuluttanut tarvetta vauraille yksityisomistajille.

Perintöveroa vastustetaan sillä, että toiset ihmiset saavat “etumatkaa”. Etumatkaa missä? Entä ne, jotka perivät hyvät geenit tai saavat muuten vain mukavat vanhemmat? Miksi yksilönvapauden kriitikot ajattelevat koko ajan vain pelkkää rahaa? Ansiot ja rahamääräinen omaisuus ovat toki melko helppoja vertailukelpoisia mittareita. Niitä ei kuitenkaan ole pakko valita omaksi kilparadakseen. Ihmisen tulisi olla vähintäänkin itselleen enemmän kuin yksi numeromääräinen summa. Elämän ajatteleminen kilpailuna ylipäätään on itse aiheutettu ongelma. Helpompi ratkaisu on lopettaa toisten unelmien tavoittelu ja keskittyä itselleen arvokkaisiin asioihin.

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa

18 kommenttia artikkeliin “Perinnön vastustaja laittaa kaikki pelimerkit punaiselle

  1. Antti sanoo:

    100 % perintövero muuttaisi ihmisten käyttäytymistä ennustamattomasti ja johtaisi yksittäisenä toimenpiteenä toteutettuna kaaokseen.

    Toisaalta on mielenkiintoista seurata miten ne tahot jotka ovat suuriäänisesti kauhistelemassa ”vastikkeettomien tukien” jakamista ja saarnaavat ”jokainen on oman onnensa seppä” -liturgiaa ihan vakavissaan ovat aina etunenässä vaatimassa omien täysin ilman omaa ansiota nostettavien etuuksiensa, kuten perintö – verovapautta.

    Perinnöt ovat kovimmilla mekastajilla usein vielä kokoluokkaa jotka nostavat saajansa monta luokkaa yhteiskunnassa ylöspäin – ja pääsääntöisesti niiden ”nauttiminen” on aloitettu heti syntymästä lähtien, kauan ennen varsinaista perunkirjan allekirjoituspäivää.

    Tässäkin kirjoittaja hurskastelee ”omistusoikeuden pyhyyttä” – ja jättää alleviivaamatta että tarkoittaa sillä nimenomaan oikeutta omaisuuteen jonka kerryttämiseen itsellä ei ole minkäänlaista osuutta. Ehkäpä se on sitä ”Liberan peräänkuuluttamaa liberalismia”.

    Aika kun on sellainen vekkuli että se tuppaa muuttamaan isun ansiot omiksi ansioksi kun sitä on kulunut tarpeeksi.

    1. Jukka Poika sanoo:

      Jaaha, vasemmisto se jo Antiksi naamioituneena iski paikalle kertomaan kuinka muiden oma kuuluukin heille. Ja vaikka kuinka heille olisi argumentoitu perusteellisesti edellä miksi 100% perintövero on väärin huutaa Antti ja vasemmisto että kyseessä on omaisuus jonka kerryttämiseen itsellä ei ole minkäänlaista oikeutta. Antti voisi kertoa että mikä se valtion oikeus sitten siihen omaisuuteen on? Olemmeko me valtiota varten vai valtio meitä varten, mitä sanot Antti?

  2. Juha-kummi sanoo:

    Perintö- ja lahjaverosuunnittelu tulee ajankohtaiseksi, jos ikää ja varallisuutta kertyy.

    Wikipedian mukaan Björn Wahlroos siirsi 2013 kirjansa Ruotsiin turvallisuussyistä. Wahlroos myönsi, että näin turvataan jälkipolville 100 miljoonan euron verosäästö, koska Ruotsi ei peri perintöveroa.

    Warren Buffett on puolestaan luvannut lahjoittaa hyväntekeväisyyteen noin 85 prosenttia omaisuudestaan eli yli 30 miljardia euroa, suurimmaksi osaksi Bill ja Melinda Gatesin säätiölle.

    Bill Gates taas on lahjoittanut 53% omaisuudestaan muun muassa tarttuvien tautien torjuntaan kehitysmaissa ja koulutukseen. Gates on ilmoittanut aikovansa lahjoittaa lähes koko omaisuutensa hyväntekeväisyyteen.

    Suomalaisen sananlaskun mukaan köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostakaan.

    1. Jukka Poika sanoo:

      Juha-kummille tiedoksi että kun puhutaan suomalaisten perintäverottamisesta, tai ihmisten ylipäätään niin 99999998 kertaa miljardista kyseessä on tavallisen perheen asunto ja muu omaisuus, ei perinnöt kokoluokkaa W.Buffet, Gates tai edes Wahlroos, joten niiden ottaminen tässä yhteydessä esimerkiksi on hiukan kaukaa haettua. Vain pieni promillen tuhanneosa maailman väestöstä perii miljardöörejä.

      1. Juha-kummi sanoo:

        Jukka Poika toi mielenkiintoisen faktan keskusteluun: suurin osa perinnöistä ei ole suuren suuria.

        Valtio voisi jättää ne jopa verottamatta – kuten Ruotsi. Ei verottaja niistä paljon kostu. Suurin osa maailman varallisuudesta kun on keskittynyt harvoille.

        Varakkaimmat taas eivät maksa perintöveroja laisinkaan. Siirtävät vain kirjansa muihin maihin. Tai varallisuutensa. Silloin valtio menettää paljon enemmän kuin verotulot.

  3. Aalto Biz/TuKKK student sanoo:

    Tämän vastineen kirjoittajalta lie mennyt täysin ohi pääkirjoituksen kirjoittajan osin utopistinen ja ennemminkin ajatuksia herättelevä kirjoitustyyli. Kyseessä ei liene faktinen ehdotus, että perintöä pitäisi verottaa sataprosenttisesti.

    Pääkirjoituksessa kuten tässä vastineessakin unohdetaan nostaa ehkä tärkein peruste esiin, miksi 100 %:nen perintöverotus ei olisi järkevää. Nimittäin sen tuoma taloudellinen tehottomuus, joka johtuu siitä, etteivät ihmiset tekisi kovaa ja tuottavaa työtä yhtään enempää kuin luulevat sen tuottamaa varallisuutta elinaikanaan tarvitsemaan.

    Kirjoituksessaan Mikko Puttonen perustelee näkemyksensä taidokkaasti. Hänen nostamat ajatukset kaatuvat omaan utopiaansa, mutta huonoksi kirjoitukseksi tai ontuviksi perusteluiksi niitä on turha väittää (ainkaan jos vertaa kirjoitusta nyt käsillä olevaan vastineeseen).

  4. Henkka sanoo:

    Harmi, että keskustelu perintöverosta ruumiillistuu aina Björn Wahlroosiin ja Liberan autistisiin kyökkifilosofeihin.

    Suurin osa perinnön jättäjistä on kuitenkin aivan tavallisia suomalaisia palkansaajia ja pieneläkeläisiä, joilla ei ole mitään tekemistä finanssibisneksen tai Ayn Rand-päiväkotien kanssa. Tyypillisiä perintöjä ovat kesämökki, metsähehtaari tai tuhannen euron patjaraha. Nämäkö pitäisi nyt pakkolunastaa valtiolle?

    Tällainen Puttosen lietsoma älytön luokkasota muutamaa hassua julkkismiljonääriä vastaan jättäisi jälkeensä monia sivullisia uhreja tavallisen kansan joukoissa. Näistä tavallisista suomalaisista meillä on oltava se suurin huoli, ei täällä kukaan oikeasti vietä unettomia öitä pohtien Björn Wahlroosin taloudellista pärjäämistä.

    1. Juha-kummi sanoo:

      Henkka, minullakin on syvä huoli tavan tallaajista: aika tavallisista aikamiespojista. Peräkammarissaan tai kaupunkiyksiössään odottelevat, että vanhuksista aika jättää, jotta saadaan metsä ja mökki myyntiin. Sitten peijaisiin.

      Eräs taistolaistaustainen suomenruotsalainen nuorisoradikaali olisi ehkä voinut odottaa, että pappa betalar ja jättää vielä perinnönkin. Ehkä jättikin. Mutta onko sillä väliä?

      Ahneus kasaa, kuolema tasaa.

  5. klaus kultti sanoo:

    Jos perintöä verotetaan 100%, ihmisellä on kannustin käyttää nykyistä enemmän kulutukseen. Kulutus on pois säästämisestä, joka loppupeleissä kanavoituu investointeihin. Luulen, että rikkaat ostavat enemmän lasikuituveneitä ja sellaista, jos perintövero on 100% ja jos se ei ole, niin investoinnit vaikkapa terveysteknologiaan ovat isommat. Tästä hyötyvät lähinnä köyhät.

    Jos A ja B ansaitsevat elämänsä alku- ja loppupuoliskolla 100 + 100 ja on vain kulutusvero 25% ja jos A kuluttaa molemmat sataset hän maksaa veroa 50. Jos B kuluttaa vain toisen satasen ja jättää toisen perinnöksi, mutta siinä välissä Li Anderson nostaa perintöveron 100%, niin B:n ansaitsemista tuloista menee veroiksi 125; malliesimerkki tasa-arvosta.

    Mitä mieltä pitäisi olla ihmisistä, joiden mielestä vainajan mielipiteellä ei ole merkitystä, mutta syntymättömien lasten kuvitteelliset preferenssit pitää ottaa huomioon?

  6. Kyökkisosiologi sanoo:

    Tota noin… Perinnön kohdalla toinen ”transaktion” osapuoli ei sinänsä hyödy vaihdosta mitenkään eli en sinänsä vertaisi sitä taloudelliseen vaihtoon. Toiseksi perinnön siirtäminen ei tuota yhteiskuntaan mitään lisää, joten sen verottominen on sitä kautta vähemmän haitallista kuin työn verottaminen. 100 % perintövero on käytännössä mahdoton ja aika tyoerä ajatus mutta nykyistä kovempi perintöverotus aiheuttaisi valtiolle vain lisätulojen kertymisen. Jos siis pitää valita työn ja perinnön verottamisen välillä niin mileluummin perinnön verottaminen koska se ei vaikuta henkilökohtaiseen työntuottavuuteen samalla tavalla kuin työn verotus, eikä näin vaikuta samalla tavoin kuluttamiseen.

    1. mm Thomas Taussi sanoo:

      Kommenttisi tarjoaa hyvän pohjan parin pointin täsmentämiseen. Nopeasti ajateltuna se saattaisi vaikuttaa siltä, mitä kirjoitit. Perinnön hyöty on kuitenkin sopimuksessa, jonka jättäjä tietää jo elinaikanaan. Vaikka lainsäädännössä on olemassa eräänlainen lähtökohtainen perintösopimus, voidaan senkin lisäksi tehdä havainto. Jos sopimukseen ei liittyisi minkäänlaista hyötyä, kukaan ei esimerkiksi käyttäisi aikaansa testamenttien tekemiseen. Ihmiset kuitenkin käyttävät. Syynä on subjektiivinen arvo. Aivan yhtä lailla vakuutuksetkin luovat arvoa, vaikka vakuutuksen ottaja ei saisikaan vakuutusyhtiöltä korvauksia. Vakuutuksen päätarkoituksena ei ole asiakkaan kassavirran maksimoiminen korvausten muodossa, vaan turvallisuuden tunne epävarman tulevaisuuden edessä. Suosittelen tutustumaan ja sisäistämään sen teorian, jos nämä aiheet kiinnostavat.

      Vaikka tekisimme vielä oletuksen, ettei perinnön siirtäminen saisi aikaan hyötyä, suuremmassa kuvassa perinnöllä on kannustinvaikutus perinnön jättäjän elinaikana. Ankarampi verotus perintöön vähentäisi jättäjän kannustimia tehdä työtä (oletuksella, että jättäjä kokee arvokkaaksi saada työnsä tulokset säilymään läheistensä hyväksi). Toisaalta ankarampi perinnön verottaminen lisäisi kannustimia käyttää mielikuvitusta veron kiertämiseen. Esimerkiksi työn verotuksen ollessa matalampi, jättäjällä olisi kannustimet suorittaa perinnön siirto teettämällä sukulaisillaan esimerkiksi alhaisemmin verotettua nimellistä näennäistyötä.

  7. klaus kultti sanoo:

    Puttonen on tyypillinen näköalaton toimittaja, joka ei osaa ajatella laajasti, vaan jumittaa tiettyyn prosenttilukuun. Jos ihminen voi jättää perintöä, on selvää, että hän ja hänen jälkeläisensä ovat keskimääräistä parempiosaisia. Pelin tasaus edellyttää tällöin tietysti yli 100% perintöveroa. Samalla lailla, jos joku on keskimääräistä kauniimpi, häntä pitää vähän happokäsitellä pelin tasaamiseksi. Tosi hyviltä juoksijoilta pitää amputoida toinen jalka. Tasa-arvosuuntautuneet ja muut totalitaristit varmaan keksivät lisää aivan välttämättömiä lääketieteellisiä operaatioita pelin tasaukseen.

    1. Senex sanoo:

      Näyttäisi vähän siltä, että sinulla on yläastelaisen käsitykset totalitarismista ja ylipäätään kaikesta vähän monimutkaisemmasta. Lisäksi yhtä paljon aikaa trollata netissä.

      1. klaus kultti sanoo:

        Oikeassa olet; kaikkea en tiedä mutta kenties sinä voit valaista, mikä on ala-astelainen näkemys totalitarismista. Uskon, että olet asiantuntija. Käsityksen ja ajan yhtäpaljouden yhteyttä en tajua, mutta kenties siinä on kysymys jostain niin monimutkaisesta asiasta, että et tiennyt mitä käsitteitä käyttää.

    2. Senex sanoo:

      Pointsit nyppivästä tavastasi argumentoida. Sehän mahdollistaa tuudittautumisen omaan nokkeluuteen ilman, että omaa maailmankuvaenklaaviaan tarvitsee koskaan kyseenalaistaa. Jos tuolla tyylillä pärjää taloustieteen laitoksella, kertoo se aika paljon taloustieteen laitoksesta.

      Minkä ei-taloustieteellisen kirjan muuten luit viimeksi ja milloin? Just curious. Kaunokirjallisuus kuulemma kehittää empatiaa.

  8. Timppapoika sanoo:

    <Vainajan tahto ei ole yksittäinen irrallinen sivuseikka. Se on suoraan kytköksissä talouden ja yhteiskuntafilosofian perusteisiin, omistajuuteen ja vapauteen.

    Totta kai vainajan tahto tulee huomioida, jos se olisi vain muuhun maailmaan vaikuttamaton seikka. Ei täällä turhaan olla vainajienkaan vapauksia rajoittamassa.

    <Perintö on siis vain yksi johdonmukainen sovellus näistä moraalisista ja juridisista ihanteista. Perusajatus on se, että omistaja päättää, mitä omaisuudellaan tekee.

    Aivan, ja liberalismin perustana on se, että yksilön vapautta rajoittaa vain muiden yksilöiden vapaus. Jokaisella on oikeus sellaiseen maksimaaliseen vapauksien järjestelmään, joka on yhteensovitettavissa kaikkien muiden yksilöiden vastaavien vapauksien kanssa. Tämän jätät kätevästi mainitsematta, vaikka aivan varmasti tiedät asian aivan hyvin.

    <Perinnön vastustaminen on pohjimmiltaan yksilönvapauden vastustamista.

    Eipäs ole, vaan nimenomaan yksilönvapauksien MAKSIMOINTIA.

    Yksilöiden vapaudet maksimoituvat, kun muiden yksilöiden tiettyjä vapauksia rajoitetaan.

    Esimerkiksi yksilön vapautta tappaa kaikki muut niin halutessaan on syytä rajoittaa, koska se antaa kaikille muille vapauden elää. Samoin yksilön vapautta pitää ääntä ja saastuttaa miten huvittaa on syytä rajoittaa, koska siten saadaan kaikille muille vielä enemmän vapauksia elää rauhassa & puhtaassa maailmassa.

    <Perinnön kaltaisen sopimuksen estäminen tarkoittaisi entistä ankarampaa valtion väliintuloa vainajan omaisuuden ja omaisten välille, eli omistusoikeuden ja vapauden loukkaamista.

    Kyseistä vapautta häiritä muiden elämää onkin syytä rajoittaa, jotta saadaan vielä enemmän vapauksia muille olla ja elää.

    <Yhteiskunta olisi ennalta arvaamattomien ja epävakautta lisäävien muutosten edessä, mikäli koko oikeusjärjestelmästä poistuisi kuolleen sopimusosapuolen tunnustaminen.

    Mistäs ihmeestä tämä olkinukke tuli? Kuka on poistamassa kuolleiden oikeuksia kokonaan?

    Perintöjen rajoittaminen ei poistaisi kuolleen sopimusosapuolen oikeuksien tunnustamista – esimerkiksi USA:ssa kuolleet saavat aivan rauhassa perustaa säätiöitä & täten vältellä perintöveroja niin halutessaan. Tuskinpa kukaan on kieltämässä vainajia ohjaamasta omaisuuksiaan omavalintaisiin hyväntekeväisyyksiinsä

    <Pragmaattisemmin ajateltuna lähimmäisten hyväksi kuoleman varalta sopimusjärjestelyjä hankaloittava valtio ampuisi itseään jalkaan ja ajaisi perinteiset perhekeskeiset ihmiset entisestään vapaampiin maihin.

    Ja taas perittyihin omaisuuksiin perustuvat aatelisto-taloudet ovat de facto jo ajaneet miljoonat ihmiset esimerkiksi etelä-amerikasta jenkkilään.

    Tuottavimmat, älykkäimmät, ahkerimmat ihmiset näyttävät pitävän vähiten juuri niistä talouksista, joissa perintö määrää suurimman osan menestyksestäsi.

    <Käytännön lisäksi ei sovi unohtaa, että omistusoikeuden kyseenalaistaminen on ideologinen kysymys. Eniten omistusoikeudelle löytyy kunnioitusta liberaalista ajatteluperinteestä. Tätä asiaa ei kumoa se, että Puttonen on löytänyt mainittavaksi yhden perintöön kriittisemmin suhtautuneen 1800-luvulla eläneen sosiaaliliberaalin filosofin tai yhden talousnobelistin. Joka tapauksessa suppeimmin kunnioitusta yksityiselle omistusoikeudelle löytyy sosialistisista ideologioista.

    Ja juuri liberalistit ovat ensimmäisinä rajoittamassa yksilöiden oikeutta tehdä markkinoilla mitä huvittaa.

    Liberalistien mielestä yksilöiden ei mm pidä antaa tehdä omaisuudellaan mitä huvittaa, kuten ostaa huumeita / ydinpommeja / henkilökohtaista suojeluskuntaa / armeijaa / museoesineitä / vanhoja pommeja & aseita / suojeltuja eläimiä / tiirikointivälineitä / laittomia autoja , rahoittaa rikollisuutta / diktaattoreita / kidutusta / uhkailua / pedofiliaa / kopioiden tuottamista / väkevien viinojen tekoa / korruptiota / satunnaisia melukonsertteja jonkun talon edessä.

    Liberalistit ovat myös kieltäneet hankkimasta monopolia tai kartellia, koska niiden ostamisen vapauden rajoittaminen antaa huomattavasti enemmän vapauksia muille markkinoilla toimiville.

    Samaan tyyliin omistusten keskittymistä & sukudynastioiden tekemisen vapautta on syytä rajoittaa, koska se mahdollistaa kokonaisuutena kansalle paljon suuremmat vapaudet kuin vapaiden perintöjen systeemi.

    <Vaikka omistusoikeutta ei arvostaisikaan moraalisesti, perinnön irrottaminen muista transaktioista ontuu joka tapauksessa loogisesti. Perintö on edelleen kuin mikä tahansa muukin lahja tai jopa transaktio.

    Ja sen takia onkin lahjavero.

    <Ensinnäkin, jos kyseenalaistaa oikeuden perintöön, tulisi myös kyseenalaistaa oikeus mihin tahansa muuhunkin lahjoitukseen tai varallisuuden siirtoon.

    Ja juuri niin kaikki tekevätkin.

    Varallisuutesi siirrot eivät ole lähellekään vapaita. Rajoitukset listasin jo aiemmin. Niitä on käytännössä loputtomasti – ja aivan syystäkin

    <Pitäen mielessä talouden perusteet subjektiivisesta arvosta lähtien, vapaaehtoisessa transaktiossa vastikkeellisen ja vastikkeettoman transaktion ero on vähintäänkin häilyvä ja jopa epärelevantti.

    Jos vastikkeettomat transaktiot sallitaan, sallitaan samalla de facto huumekauppa, korruptio ja kaikki rikollisuuden rahoitus, koska et voi koskaan mennä kieltämään antamasta "vastikkeettomasti" paikalliselle Bandidokselle, poliisille, oikeuden tuomarille, tai Matti Vanhaselle 100 000euroa "ihan muuten vaan".

    <Vapaaehtoisesti resursseja toiselle siirtävä yksilö kokee saavuttavansa jotain itselleen arvokkaampaa.

    Jos koen saavuttavani itselleni jotain arvokasta rahoittamalla Uudenmaan Natsien / Anarkistien Guerilla-sissi-sotajoukkiota, tuleeko se sallia?

    <Perinnön asettaminen erilaiseen rooliin muiden transaktioiden kanssa on epäloogista ja myös yksilön elinaikanaan kokemaa arvoa heikentävää.

    'Korruption ja rikollisuuden rahoituksen asettaminen erilaiseen rooliin muiden transaktioiden kanssa on epäloogista ja myös yksilön elinaikanaan kokemaa arvoa heikentävää. '

    Tälläkö argumentilla meidän tulee sallia yksilöiden käyttää omaisuuttaan miten haluaa?

    <Vielä olennaisempaa on miettiä, onko valtio parempi omistaja perinnölle.

    Perinnön myyminen vapailla markkinoilla tuottaa niille keskimäärin paremmat omistajat kuin mitä perijät ovat. Valtio voi sen jälkeen ottaa saamansa rahat ja korvata niillä huonompien verojen keruusta saamiaan rahoja.

    <Mikäli perinnön täysi verottaminen olisi ylipäätään mahdollista saati niin helppoa kuin se taloustieteen alan ulkopuolisille ihmisille näyttää, suurempi osa yhteiskunnan resursseista päätyisi julkisen vallan, poliitikkojen ja tulosvastuuttomien virkamiesten ohjaukseen.

    Aikamoinen teoreetikko pitää olla, jos kuvittelee, että korkeampi perintövero tulisi vain muiden verojen päälle – eikä sen seurauksena vain suoraan alennettaisi vaikkapa tuloveroa, joka on huomattavasti haitallisempi vero kuin perintövero, ja ohjaa yhtä lailla yhteiskunnan resursseja valtion ohjaukseen.

    Ei ole millään tasolla looginen argumentti.

    <Ei ihme, että Holmström onkin viime vuosina mediassa kritisoinut valtion omistajuutta ja peräänkuuluttanut tarvetta vauraille yksityisomistajille.

    Onko Holmström vaatinut omistuksia nimenomaan sukudynastioille?

    Luulisi Holmströminkin tietävän, että vain itse omaisuutensa luoneet ovat markkinoita keskimääräisiä parempia omistajia – omaisuutensa perineet sen sijaan ovat todistettavasti markkinoita keskimääräisiä huonompia omistajia – eli mikäli kirjoittajaa todella kiinnostaisi hankkia suomen varallisuudelle mahdollisimman laadukkaat omistajat, hän kieltäisi perintöfirmojen jättämisen perijöille.

    <Perintöveroa vastustetaan sillä, että toiset ihmiset saavat “etumatkaa”. Etumatkaa missä? Entä ne, jotka perivät hyvät geenit tai saavat muuten vain mukavat vanhemmat?

    Osaakohan herra Liberan blogisti arvata, että minkäköhän takia meillä on neuvola, päivähoito, peruskoulu, lasten ilmainen terveydenhoito, opintotuet, opintososiaaliset tuet, harrastustoiminnan tuet, köyhempien koulujen erityistuet, aluepoliittiset tuet, vammaisten erityistuet & palvelut jne?

    Olisikohan juurikin siksi, että tasoitetaan yksilön mahdollisesti saamien huonompien geenien & vanhempien vaikutusta?

    <Miksi yksilönvapauden kriitikot ajattelevat koko ajan vain pelkkää rahaa?

    Kuka on ajatellut pelkkää rahaa ja missä? Systeemimme vaikuttaa nimenomaisesti ajattelevan myös kaikkea muutakin kuin rahaa: raha ei esimerkiksi ole huostaanottojen syy: sen sijaan vanhempien huono kasvatus yleisestikin on.

    <Ansiot ja rahamääräinen omaisuus ovat toki melko helppoja vertailukelpoisia mittareita. Niitä ei kuitenkaan ole pakko valita omaksi kilparadakseen. Ihmisen tulisi olla vähintäänkin itselleen enemmän kuin yksi numeromääräinen summa. Elämän ajatteleminen kilpailuna ylipäätään on itse aiheutettu ongelma. Helpompi ratkaisu on lopettaa toisten unelmien tavoittelu ja keskittyä itselleen arvokkaisiin asioihin.

    Herra Liberan Blogisti varmasti sitten suostuukin syntymään johonkin perinnöllisen aateliston maahan alimpaan kastiin, jossa saa ihan keskenään toistella itselleen, kuinka "keskityn vain itselleni arvokkaisiin asioihin, elämä ei ole kilpailu"

  9. Ulf Fallenius sanoo:

    Perinnöt on kansan vaurauden takana Suomessa ja Ruotsissa vieläkin enemmän kuin perintöveroa ei ole laisinkaan.Suomen valtio ei ole missään vaiheessa pyrkinyt järkevään talouden pitoon niin sinne ei tarvitse näitä perintörahoja antaa yhtään.Edelleen 80% turhia virkamiehiä jotka eivät ole tehtäviensä tasalla ja rahanjakoa mielettömin määriin turhiin kohteisiin.

  10. Juha-kummi sanoo:

    Valtion budjetin (2017) kolme suurinta menoerää:

    1. Valtionavut kotitalouksille sekä siirrot Kelalle ja soturahastoille (19.6 mrd).
    2. Valtionavut kunnille (11.0 mrd).
    3. Muut kulutusmenot (8.5 mrd).

    Niihin kuluu 71% koko budjetista (55.2 mrd). http://vm.fi/valtion-budjetti

    Mutta miten se Otto Wille Kuusinen kumppaneineen Kansainvälisessä riimittelikään: ”Lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhällistön verta juo.”

Kommentoi

Toimimme puhtaasti lahjoitusvaroin.

Tue Liberaa