Ilmaston lämpeneminen liittyy myös yhteiskuntatieteisiin

Ilmaston lämpenemistä koskevassa debatissa molemmat osapuolet nimittelevät tunnetusti toisiaan halventavasti. Näistä nimityksistä ehkä pahin on ”kieltäjä”, jolla viitataan niihin, jotka kieltävät ilmaston lämpenemisen olevan ”todellinen” ilmiö. Holokaustin kieltämisen kaiut ovat todellakin loukkaavia, etenkin koska väittelyssä ilmaston lämpenemisestä usein sekoitetaan luonnontieteet ja yhteiskuntatieteet keskenään. Tällä seikalla on merkitystä, sillä vaikka myönnettäisiinkin luonnontieteiden osoittaneen ilmaston lämpeneminen todeksi, voidaan silti yhteiskuntatieteellisistä syistä kieltää se, että ympäristöliikkeeseen yleensä yhdistetyt toimintatavat olisivat oikea keino käsitellä sen vaikutuksia. Tekeekö tämä kyseisestä henkilöstä ”kieltäjän”? Tähän kysymykseen pyrin epäsuorasti vastaamaan alla.

Selventääkseni, mitä tässä on vaakalaudalla, listaan joukon kysymyksiä, jotka ovat (tai pitäisi olla) antropogeenistä (ihmisen aiheuttamaa) ilmastonmuutosta koskevan väittelyn ytimessä. Kommentoin niistä muutamia niiden tärkeyden huomioimiseksi ja lopuksi kerron miksi tämä lista on minusta merkittävä.

1. Lämpeneekö maapallo?

2. Jos maapallo lämpenee, onko lämpeneminen ihmisten aiheuttamaa? Tämä on selvästikin merkittävä kysymys, koska jos lämpeneminen ei ole ihmisten aiheuttamaa, ei ole selvää, miten paljon voimme tehdä sen vähentämiseksi. Mitä voimme tehdä seurauksille, jää kuitenkin avoimeksi kysymykseksi.

3. Jos maapallo lämpenee, missä suuruusluokassa tämä tapahtuu? Jos ilmiö on suuruusluokaltaan laaja, sillä on tietyt seuraukset. Jos se on suurusluokaltaan pieni, ilmiöön ei ehkä kannata edes reagoida – kuten tulemme näkemään. Tämä on hyvä esimerkki tieteellisestä kysymyksestä, jolla on suuri vaikutus toimintatapoihin.

Tieteelliset kysymykset

Kaikki nämä kysymykset kuuluvat oletettavasti tieteen alaan. Periaatteessa meidän pitäisi pystyä vastaamaan niihin käyttämällä tieteen työkaluja, vaikka ne olisivatkin monimutkaisia asioita, joihin liittyy kilpailevia tulkintoja ja menetelmiä. Oletetaan, että planeetta lämpenee ja että ihmiset ovat siihen syynä.

4.  Mitkä ovat ilmaston lämpenemisen kustannukset? Tämä kysymys esitetään ja siihen vastataan usein.

5. Mitä hyötyä ilmaston lämpenemisestä seuraa? Tämä kysymys tulee myös esittää, sillä ilmaston lämpeneminen saattaisi tuoda leudomman ilmaston arktisille alueille, jolloin niillä voitaisiin kasvattaa ruokaa. Lisäksi lämpimämpi maapallo saattaisi johtaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemiseen kotien ja liiketilojen lämmityksessä aiemmin kylmillä alueilla.

6. Ylittävätkö ilmaston lämpenemisen kustannukset siitä koituvat hyödyt, vai päinvastoin? Tätäkään kysymystä ei useinkaan esitetä. Selvää on, että jos hyödyt ylittävät kustannukset, niin meidän ei tulisi kantaa huolta ilmaston lämpenemisestä. Meidän tulee myös pohtia kahta muuta seikkaa. Ensiksikin, hyödyt ja kustannukset eivät ole tieteellisiä tosiseikkoja, sillä laskelmat riippuvat kaikenlaisista arvokysymyksistä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kustannusten ja hyötyjen vertailu ei olisi tärkeää. Toiseksi, tämä kysymys saattaa riippua suuresti vastauksista ylläoleviin tieteellisiin kysymyksiin. Toisin sanoen: Kaikki kysymykset julkisista toimintatavoista ovat sellaisia, joiden vastaamiseen tarvitaan sekä faktoja että arvoja. Tieteestä ei voida siirtyä politiikkaan esittämättä samanlaisia kysymyksiä, joita olen tässä listannut.

7. Jos kustannukset ylittävät hyödyt, millaiset toimintatavat ovat sopivia? Kysymyksiä on aivan liikaa tässä käsiteltäväksi, mutta meidän tulisi ymmärtää, että erimielisyydet siitä, millaisia toimintatapoja ilmaston lämpenemisen kustannusten käsitteleminen kaipaa, on jälleen sekä faktoista että arvoista – tai luonnontieteistä ja yhteiskuntatieteistä – riippuvainen asia.

8. Mitä kustannuksia koituu niistä toimintatavoista, joiden tarkoituksena on vähentää ilmaston lämpenemisestä koituvia kustannuksia? Tätä kysymystä ei esitetä läheskään tarpeeksi. Vaikka me suunnittelisimme toimintatapoja, jotka vaikuttavat lieventävän ilmaston lämpenemisen vaikutuksia, meidän tulee ensiksikin harkita miten todennäköistä on, että poliitikot hyväksyvät nämä toimenpiteet, ja toiseksi pohtia, voiko niistä seurata kuluja, jotka ylittävät niiden edut ilmaston lämpenemisen suhteen. Jos siis yrittäessämme vähentää ilmaston lämpenemisen vaikutuksia me hidastamme talouskasvua niin paljon, että köyhyys lisääntyy, tai annamme hallituksille valtuuksia puuttua asioihin, joilla ei juurikaan ole mitään tekemistä ilmaston lämpenemisen kanssa, meidän täytyy pohtia näitä tuloksia kokonaiskustannusten ja -hyötyjen valossa käyttäessämme mainittuja toimintatapoja taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Tämä on yhteiskuntatieteellinen kysymys, joka on aivan yhtä tärkeä kuin ne tieteelliset kysymykset, joilla aloitin.

Voisin kirjoittaa lisää, mutta tämä riittänee tärkeimpien seikkojen selvittämiseen. Ensinnäkin on siis täysin mahdollista hyväksyä tieteellinen tausta ilmaston lämpenemiselle, mutta torjua sen vastustamiseksi harjoitettava yhteiskuntapolitiikka. Vaikka olettaisimmekin, että ihmiset aiheuttavat maapallon lämpenemisen, voimme silti päätyä loogisesti ja inhimillisesti siihen johtopäätökseen, että asialle ei pidä tehdä mitään.

Toiseksi, ihmisiä, jotka ovat tätä mieltä ja perustelevat mielipiteensä hyvin, ei pitäisi kutsua ”kieltäjiksi”. He eivät kiellä tiedettä, vaan kyseenalaistavat sen seuraukset. Itse asiassa ne, jotka uskovat voivansa siirtyä suoraan tieteestä toimenpiteisiin, ovat puolestaan kieltäjiä – he kieltävät yhteiskuntatieteiden merkityksen.

Artikkeli on julkaistu FEE:n luvalla.